Hyppää sisältöön

Onpa aavemaista! Espoosta löytyy hylätty kylä, jolla on murheellinen historia

Rantapallon päätoimittaja Inka Khanji
Inka Khanji Päivitetty: 21.10.2019
Aivan vilkkaasti liikennöidyn Kauklahdenväylän tuntumasta löytyy hylättyjen talojen reunustama katu. Tutustu sen tarinaan!

Palaneita, purettuja ja romahtaneita taloja

Espoon Vanttilassa metsän keskellä kulkevaa Laitmanintietä reunustavat toinen toistaan surullisemman näköiset talonjäänteet. Yksi on palanut kivijalkaa myöten, toisen seinät ovat pystyssä mutta katto kadonnut. Yhden pihalla lojuu hylättyjä vanhoja huonekaluja, toisen eteisessä on yhä vanha postinumeroluettelo. Kadun kaikki talot olivat ennen asuttuja, mutta niistä jokainen on hylätty ja jätetty rapistumaan. Suuri osa rakennuksista on jo purettu tai romahtanut, mutta muutama on vielä jäljellä.

Laitmanintie nimettiin sen ensimmäisen asukaan mukaan, ja tien varteen alettiin rakentaa 1900-luvun alussa. Kadun taloista vanhin tuhoutui muutama vuosi sitten tulipalossa, joka sai alkunsa nuorten tulitikkuleikeistä. Sen naapurissa on vielä murheellinen nurkka vanhasta junanvaunusta, jota sitäkin käytettiin asuntona. Siinä majaillut nainen teki itsemurhan hyppämällä junan alle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Alamäki alkoi 80-luvulla

Laitmanintiestä muodostui pieni kylä sodan jälkeen, kun sinne muutti Porkkalan vuokra-alueelta siirrettyjä evakkoja. He rakensivat itselleen taloja, ja elämää kylässä riitti. Väki alkoi kuitenkin ikääntyä, ja talojen kunto heikentyi viimeistään 1980-luvulla, kun Laitmanintien paikalle alettiin kaavailla pienteollisuusaluetta. Asukkaita ei innostanut pitää huolta kiinteistöistä, joiden uskottiin jäävän pian teollisuusalueen alle.

Yksi kerrallaan talot jäivät tyhjilleen: yhden asukkaat kuolivat, toisen muuttivat muualle. Yhden tontilla tapahtui suuri öljyvahinko, toinen purettiin koirapuiston tieltä. Pikkukylä muuttui aavemaiseksi hylättyjen talojen tyyssijaksi, jonka suojissa piilotteli huumeiden käyttäjiä ja alkoholisteja. Myös nuoriso vietti aikaa hylätyissä taloissa. Teollisuusaluetta ei Laitmanintielle syntynyt, ja into sellaisen perustamiseen loppui 1990-luvun laman myötä. Alue kaavoitettiin uusia asuntoja varten.

Laitmanintien viimeiset talot tyhjenivät 2000-luvun alussa. Yhtä oli käytetty kesäasuntona, mutta nyt sekin loppui. Toisen ostanut nuoripari ei jaksanutkaan remontoida kiinteistöä, vaan myi tontin rakennusliikkeelle. Sen tilalle onkin noussut jo uusi rakennus, ja naapurustosta löytyy suuri työmaa. Aavetalot ovat jäämässä historiaan, mutta niiden kadottuakin alueelle jää vielä pieni muistutus entisistä asukkaista. Villiintyneiden puutarhojen kasveja on nimittäin karannut luontoon ja kukkii siellä täällä.

Tältä aavekylässä näyttää – katso alta kuvat!

Marianne ZittingEspoon aavekylä
Espoon aavekylän hylätyistä taloista suuri osa on romahtanut tai purettu.
Marianne ZittingEspoon aavekylä
Kylä jäi tyhjilleen sen asukkaiden joko kuoltua tai muutettua muualle.
Marianne ZittingEspoon aavekylä
Hylätyissä taloissa on yhä entisten asukkaiden tavaroita.
Marianne ZittingEspoon aavekylä
Myös talojen pihat ovat täynnä hylättyä tavaraa.

Lue lisää Laitmanintien taloista ja historiasta täältä!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Talot on purettu jutun alkuperäisen julkaisun, syksyn 2018 jälkeen.

Teksti ja kuvat: Marianne Zitting

Rantapallon päätoimittaja Inka on aina valmis seikkailuun. Jos voi itse valita, suuntaa hän kaikkein mieluiten aktiivimatkalle maailman ääriin.
Lue lisää