Suomen suurin matkablogiyhteisö
Laktajakkilta avautuva maisema

Laktajakk vesiputous, Ruotsi – Road trip Pohjois-Norja

Kolmantena peräkkäisenä kesänä suuntasimme taas heinäkuun alussa Pohjois-Norjaan. Tällä kertaa ystävien kanssa asuntoautolla Lofooteille! Olen tietoisesti vältellyt Lofootteja aiemmin, kun olen ajatellut paikan olevan melkoinen turistirysä, mutta loppujen lopuksi ihmispaljous ei ahdistanut kuin yhdessä paikassa koko 10 päivän reissun aikana. Tässä postauksessa road tripin ensimmäiset pari päivää sekä ihana vaellus Laktajakk vesiputoukselle.

Minä ja Ville Laktajakkin putouksella

Lähtö road tripille Pohjois-Norjaan

Day 1. Sunnuntai 10.7.2022. Lähdimme road trip matkaamme tällä kertaa tuliterällä vuokratulla asuntoautolla. Aiemmat reissumme ovat taittuneet lainapakulla kahden Villen kanssa. Kesän 2020 reissuamme voi halutessaan lähteä lukemaan Rovaniemen majoituspaikasta, Vikakönkäältä.

Ystävämme hakivat asuntoauton Pihtiputaalta. Sen hinta kymmenen päivän reissulle oli 1400 €, joka jaettuna kuudelle henkilölle teki 233 € per hlö. Asuntoauton löytäminen oli hieman vaivalloista. Monissa autoissa vuokra-aika oli tiukasti yhden viikon mittainen ja osaa autoista ei saanut ajaa ulkomaille. Meille löytyi kuitenkin pienen etsinnän jälkeen hyvä yksilö, sopivasta paikasta reittimme läheisyydestä.

Pohjois-Norjan road trip porukka 2022

Villen kanssa ensimmäinen etappimme oli Tupoksen ABC:lle, jonne loppu ryhmärämä (Erika, Jesse, Jelmiina, Miska) huristeli noudetulla autolla. Söimme päivällistä ja jatkoimme matkaa puolen tunnin ajomatkan päähän Ouluun tekemään ruokaostoksia. Olimme suunnitelleet ruoat niin, että jokainen pariskunta tekisi 2 yhteistä päivällistä, joiden lisäksi kaikilla oli omat lounaat. Yhteistä olivat myös aamu- ja iltapalavärkit. Ostosten teon jälkeen ajoimme vielä pienen pätkän yöksi puskaparkkiin Tornion lähelle. Puskaparkki löytyi park4night-sovelluksesta ja se oli joen vieressä veneenlaskupaikalla. Meidän lisäksemme paikalla oli myös muutama hyttynen, joten ulkona ei juuri kesäiltaa vietetty. Iltapalat naamaan ja petiin. Matkaa Tupoksen ABC:lta yöpaikalle oli n. 150 km.

Näkymä joelle yöpaikasta

Asuntoautostamme löytyi yöpaikat kuudelle henkilölle ja kierrätimme niitä matkan aikana. Auton perällä oli kerrossänky, ohjaamon yläpuolella business suite parisänky ja kolmas vuode löytyi keittiön pöydältä. Viimeisin makuupaikka oli n. 180 cm pitkä ja melko kapea kahdelle henkilölle, mutta hyvin siinäkin pärjättiin! Varusteisiin kuului myös vessa/suihku, jossa mahtui juuri ja juuri kääntymään. Keittiö, jossa oli yllättävän tilava jääkappi/pakastin-yhdistelmä, lavuaari ja kaksi kaasulla toimivaa keittolevyä. Takaa kerrossänkyjen alta löytyi vielä säilytystilaa, joka olikin täyteen ahdettu. Kuuden hengen tavaroille ja ruoille oli hieman hankala löytää paikkoja ja koko 10 päivän reissu olikin melkoista laukkupalapeliä.

Asunotoautoelämän kaaosta

Day 2. Maanantai 11.7.2022. Ensimmäinen huomio asuntoautoelämästä on se, että kaikessa kestää yllättävän kauan. Joku joutuu koko ajan odotella ja pysyä poissa tieltä, sillä autossa mahtuu kerralla puuhailemaan maksimissaan kolme henkilöä. Aamupalassa meni siis melkein pari tuntia ja hieman ennen puoltapäivää pääsimme lähtemään. Matkamme jatkui Haaparannan kautta Ruotsin poikki ja halusimmekin päästä maanantain aikana jo Norjan puolelle Möhkön ekinokokkilääkityksen takia.

Koiran ekinokokkilääkitys Ruotsissa matkustettaessa

Ruotsissa esiintyvää ekinokokkiloista varten koira tulee lääkitä ennen paluuta Suomeen tai tässä tapauksessa ennen rajanylitystä Norjaan. Suomi ja Norja ovat ekinokokkiloisesta vapaita maita. Olin kysellyt lääkityksestä Möhkön vakioelliltä ja toiminut pääasiassa hänen ohjeidensa mukaisesti. Ekinokokkilääkityksen voimassaolo on 1-5 vrk ja korvanappiini saaman tiedon mukaan se voidaan antaa koiralle Suomessa tai Ruotsissa. Varasin Möhkölle siis ajan eläinlääkärille torstaiksi, jolloin kun ylittäisimme rajan Norjaan maanantaina tuo aika ei ehtisi ylittyä.

Möhkö-koira Laktajakkin rinteillä

Ajattelin, että kyseessä on ihan rutiinikäynti, joten otin lähimmän ja halvimman vaihtoehdon. Virhe! Kyseisen paikan eläinlääkäri oli sitä mieltä, että ei me voida tätä lääkitystä Suomessa ottaa, että se on pakko ottaa Ruotsissa. Lisäksi Möhköltä ei löytynyt sirua ja elli oli selkeästi ärtynyt siitä minulle ja tivasi, että onko tämä koira edes sirutettu. Kun sitten yritin vielä siitä lääkityksestä kysellä ja hän vaan intti, että ei sillä nyt ole väliä kun ei siruakaan löydy, niin poistuin paikalta. Oli kyllä törkeää kohtelua. Soitin Evidensialle ja kävin vielä testaamassa heillä sirua, jota todellakaan ei löytynyt. Sen jälkeen uusi soitto toiseen Evidensiaan, jos vielä päästäisiin siruttamaan ja uusimaan passia samana iltana ja saataisiin lääkitys kuntoon. Jännitti todella, pitääkö Möhkö jättää kotiin ja mihin se saataisiin näin lyhyellä varoituksella hoitoon! Elli tarkisti ruokaviraston sivuilta, että kyllä lääkityksen voi Suomessa jo antaa, kunhan max 5 vrk sääntö toteutuu. Sen jälkeen vielä kerran pidätettiin hengitystä, kun hoitaja oli sitä mieltä, että rabies-rokotetta ei voida siirtää passista uuteen vaan se pitää antaa koiralle ja siinä on 30 vrk karenssi. Onneksi sekin oli annettu Evidensiassa, jolloin merkinnän voi siirtää uuteen passiin. Siis mikä säätö! Aina välillä mietin, että käytän jotain muuta eläinlääkäriä kuin Evidensiaa, mutta vaikka se onkin kamalan kallis, niin siellä on mahtavat ellit ja hyvä palvelu. Jatketaan siis sillä!

Ruotsiin tehdään lemmikistä sähköinen ilmoitus ennen rajanylitystä. Me ei pysähdelty missään tulleissa näyttämässä koiraa ja kun Norjaankin sai koiran tuoda ilman näyttämistä, kunhan Ruotsin puolella kaikki oli ok, niin sama homma Norjan rajalla. Joissain paikoissa ohjeistetaan käymään tullattavien puolella näyttämässä koiraa, mutta tullit näillä rajoilla on kyllä melkein aina kiinni ja tuntuu tyhmältä käydä kertomassa, että tuon koiraa käymään. Oman kokemuksen mukaan tullimiehiä ei asia varsinaisesti kiinnosta ja heillä on varmaan parempaakin tekemistä.

Nybyn brofältet lounaspaikka

Matkaa taittaessamme pysähdyimme lounaalle kivaan puskaparkkiin joen viereen (Nybyn brofästet) ja sääkin hölli mukavasti. Lounaalta lähdettäessä en ehtinyt laittaa navigaattoria päälle ja mentiin mutulla oikealle risteyksestä, jonka jälkeen meillä kestikin aika kauan huomata, että ei olla sillä reitillä mitä alun perin oli tarkoitus ajaa. Matkaan tuli jonkun verran kilometrejä lisää, mutta tämän lisäksi paloi kyllä aikaa, sillä harharetken tien kunto oli aika kaamea.

Tortillapäivällinen

Päivällistä syötiin toisessa ihanassa puskaparkissa (Rastplats vid Torneälven) hieman ennen Kiirunaa. Meillä oli matkassa mukana kaasukäyttöinen muurikka, ja sillä tehtiinkin reissun aikana monet ihanat pöperöt. Tällä kertaa tortilloja kanalla ja kauramurulla. Pysäkiltä löytyi pöytiä, nuotiopaikka ja vessat.

Ratsplats vid Torneälven päivällisspotti

Laktajakk vesiputous

Hieman ennen Ruotsin ja Norjan välistä rajaa sijaitsee upea Laktajakk (Låktajåkk) vesiputous, jota lähdimme iltasella vielä katsastamaan. En ollut kuullut paikasta aiemmin, eikä siitä löydy hirveästi tietoa netistäkään, mutta matkaseuramme oli käynyt täällä aikaisemmin. Ja paikkahan oli yksi koko reissun lemppareista!

Laktajakk vesiputous sijaitsee noin 1400 metriä korkean Låktatjåkka vuoren rinteellä. Lähistöllä sijaitsee myös Abiskon kansallispuisto, jonne löytyy 27 km pitkä vaellusreitti, jossa ainakin ohitetaan myös Laktajakkin vesiputous.

Vaelluksen alussa ihanaa vaivaiskoivumetsää

Paikalla ei illalla onneksemme ollut ketään muita! Aurinko näkyi matalalla horisontissa ja sen lempeä keltainen valaisi koko upeaa korkeammalta aukeavaa maisemaa.

Näkymä ylöspäin kohti putousta.

Putouksen vesi on maailman kirkkainta!

Parkkipaikka löytyy tien vierestä helposti (karttalinkki) ja vesiputous näkyy hieman tielle, joten sinne on helppo suunnistaa. Polku lähtee suoraan maantieltä läpi vaivaiskoivumetsän. Heti parin sadan metrin kävelyn jälkeen joen ylittää silta, jota ei kuitenkaan ylitetä. Polku lähtee nousemaan ylöspäin, pysyen koko ajan joen vasemmalla puolella noususuuntaan nähden. Sillan lähistöllä on laavu ja ulkohuussi.

Laktajakk-joen ylittävä silta

Pian sillan jälkeen ylitetään rautatie. Takaisin tullessamme ylitämme tietä juuri, kun juna on tulossa. Turvallisesti toki, mutta juna soittaa torvea (tai mitä ne soittavatkaan) ja jäämme seuraamaan, kun pitkä tavarajuna ohittaa meidät. Myöhemmin luen, että Låktatjåkka on Ruotsin korkeimmalla, 1230 metrissä, sijaitseva asema ja se sijaitsee putoukselta muutaman kilometrin päässä.

Ryhmäkuva huipulla

Matka ylös vesiputoukselle oli noin kilometrin. Vielä ylemmäksikin pääsee halutessaan, maasto ei ole erityisen vaikeakulkuista, mutta polku ei jatku aivan vesiputouksen päälle saakka. Nousua urheilukellon mukaan tuli 130 metriä ja korkein kohta jossa kävimme oli 578 metriä. Aikaa meillä meni noin tunti. Helppo, kiva patikointi myös lasten kanssa ja koirallekin todella helppo.

Laktajakk vesiputouksen korkein kohta

Ylhäältä avautuvat aivan käsittämättömän kauniit maisemat aivan pohjoisimpaan Ruotsiin. Ja kyllä täältä varmasti Norjaankin asti näkee. Vähän piti herkistyäkin, kun tällaista ihanuutta pääsi taas pitkän ajan jälkeen ihastelemaan. Ilma oli tyyni, ilta-aurinko paistoi, ja paikalla ei tosiaan ollut ketään muita lisäksemme.

Virtaus ja upea aurinko

Paluumatkalla osa porukasta peseytyi kirkkaassa ja ah, niin kylmässä koskessa.

Jelmiina uimassa hyisessä koskessa

Ylitimme rajan Norjaan vielä illalla Riksgränseniltä E10 tietä pitkin. Hieman ennen Narvikin kaupunkia on melko iso asuntoautoparkki, aivan Langstranda uimarannan vieressä. Kello oli jo paljon ja paikka melko täynnä, mutta onnistuimme löytämään vielä meille sopivan kolon. Toisena päivänä ajoa kertyi noin 540 kilometriä.

Seuraavana päivänä matka jatkui Lofooteille ja Henningsvaerin kylään! Stay tuned 🙂

Previous Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 2.8.2022 at 13:44

    Marika on käynyt useasti Pohjois-Ruotsissa, mutta itse en ole. Kiinnostaisi kyllä kovasti tutustua esimerkiksi juuri Abiskoon. Pohjois-Norjassa sen sijaan on tullut käytyä useasti ja kokemuksia Lofooteilta on mukava päästä lukemaan.

    • Reply sielunruokaa 2.8.2022 at 14:27

      Joo itsellekin Pohjois-Ruotsi vierasta ja jotenkin jopa ajatuksissa ”väheksyttyä” aluetta, tyyliin ”ei täällä mitään oo” ja äkkiä Norjaan 😀 Mutta täällä oli super kaunista ja varmasti Abiskossa myös.

    Leave a Reply