Suomen suurin matkablogiyhteisö
Kuontivaaran lenkin kevätaurinkoa Rukalla

Hiihtoreissu Rukalla – Kuontivaara ja ympäryslatu

Talvi tekee tuloaan ja samalla odottelen kovasti lempiharrastukseni hiihdon pariin pääsemistä. Viime pääsiäisenä teimme viikon talvilomareissun Rukalle, jossa onneksi oli vielä oikein hyvät hiihtokelit, vaikka kevätaurinko jo lämmittelikin kovasti. Rukan alueelta hiihdettävää löytyy noin 125 kilometriä ja tietenkin laskettelukeskuksen yhteydestä löytyy myös paljon muuta tekemistä. Tässä postauksessa esittelen tarkemmin Kuontivaaran lenkin ja Rukan ympärysladun.

Pääsiäinen 2021 ajoittui aivan maalis-huhtikuun vaihteeseen. Kelit olivat plussan puolella, mutta ladut onneksi vielä erittäin hyvässä kunnossa. Hiihdin viikon reissun aikana hieman alle 100 km. Matkustimme Rukalle lentämällä Vantaalta Kuusamoon. Paikan päällä käytössämme oli vuokra-auto, johon neljän hengen seurueella mahduttiin vain juuri ja juuri.

Avannosta hyvät palauttelut hiihdon päälle (okei, uskalsin kerran mennä)

Majoituimme pienessä mökissä nimeltä Kuontijärvi, 9 km etäisyydellä Rukasta. Tänne mahtui hädin tuskin 4 aikuista, mutta mökki oli joka tapauksessa meille oikein sopiva. Meidän tärkein kriteeri oli ranta ja tänne saatiinkin tehtyä avanto! Itseäni miellytti majoitusta varatessa erityisesti etäisyys hiihtoladusta, joka oli 100m. Tämä mahdollisti hyvin sen, että kun muut lähtivät esimerkiksi laskettelemaan, pääsin yksikseni hiihtämään niin pitkäksi aikaa, kun halusin!

Rukan ajantasaiset latutiedot löydät täältä ja ladattavan latukartan täältä. Itse tykkään tutkiskella paperista karttaa ja suunnitella reittejä iltaisin. Latukarttoja löytyi onneksi lentokentältä ja mökilläkin niitä taisi olla muutama.

Kuontivaaran lenkki

Kuontivaaran lenkki Rukalla

Latukartan mukaan Kuontivaaran latu on 19 kilometriä pitkä, valaisematon koiralatu sekä perinteisen että vapaan tyyleille ja siihen pääsee lähtemään myös aivan Rukan ytimestä. Tein itse lenkin kuvan mukaisesti (kuva Polarista) ja sille kertyi matkaa 17 kilometriä. Aikaa lenkillä perinteisen hiihtotavalla kului 1 tunti 38 minuuttia. Keskinopeus siis 10,4 km/h.

Kuva Pohjasjärven jäältä Kuontivaaran lenkillä

Kiersin lenkin ensimmäisellä kerralla vastapäivään lähtien mökiltä heti järven jäälle. Näinpäin reittiä kierrettäessä edessä on aivan ensimmäisenä koko reitin kovin nousu Kuontivaara Ski Cafelle 320 metrin korkeuteen (Polarin mukaan). Nousumetrejä kertyy kolmisenkymmentä. Kahvilan jälkeen on edessä reilu 3 kilometrin pätkä tasaista suoraa baanaa, jota seuraa hieman laskuvoittoisempi osuus. Osa reitin laskuista mutkittelee hieman, joten erityisesti pehmenneellä kevätsohjolla saa olla tarkkana. Reitti ylittää myös muutaman tien matkan varrella ja koska kevät on pitkällä ovat tiet jo sulia ja sukset täytyy ottaa näissä kohdin pois. Keskitalvella näistä kohdista varmasti pääsee hiihtämään yli.

Hiihtoselfie

Näihin hiihtolaseihin löytyy kolmet vaihdettavat pleksit eri keleihin, erittäin näppärät!

Maisemat vaihtelevat mukavasti avarasta järvi- ja peltomaisemasta metsäpätkiin. Myös Rukan tunturia pääsee reitillä ihastelemaan. Jos reitillä haluaa pitää breikin lähtee ladulta pisto Kultala Ski Cafelle ja tietenkin, jos reitille lähtee eri kohdasta on myös Kuontivaara Ski Cafe paremmassa kohtaa reittiä. Kaiken kaikkiaan erittäin leppoisa ja ruuhkaton hiihtoreitti!

Rukatunturi Kesäjärven jäältä kuvattuna

Hiihdin suurinpiirtein tämän saman reitin vielä kahtena muunakin päivänä. Toisella kerralla menin pertsaa ja hiihtelin aluksi muutaman kilometrin Kuontijärven jäältä löytynyttä latua pitkin. Valitettavasti järven jää oli siinä kunnossa, että siinä hiihtely ei oikein ollut miellyttävää. Hiihdin myös pienen lisälenkin Kultala Ski Cafén ohi, Kivilammesta koukaten, jolloin reitin kokonaismatka oli 23 kilometriä. Lenkkiä on siis helppo myös pidentää halutessaan.

Ryhmäselfie Kuontivaaran laduilta

Vielä kolmannen kerran hiihdimme tämän reitin, kun sain koko seurueemme innostumaan hiihtoretkelle lähdöstä! Kukaan heistä ei muistaakseni ollut hiihtänyt koko talvena ja luulot hiihdon helppoudesta olivatkin aika korkealla, kun lähdettiin heti 17 kilometrin lenkille. Pieniä juoma- ja evästaukoja lukuunottamatta, emme pitäneet mitään suurempia taukoja. Ainakin avokkini Ville oli suorituksen jälkeen aivan naatti koko loppupäivän. Itselleni hiihto oli hyvä palautteleva, hieman normaalia hidastempoisempi, viimeiseksi jäänyt hiihto Rukalla. Aikaa tällä kertaa kului 2 tuntia.

Rukan ympäryslatu ja pisto Alakylään

Rukan ympäryslatu ja pitkän hiihtopäivän reittiä

Vuodenvaihteessa Levillä kiersimme mukavan Levin ympärysladun ja samalla mentaliteetilla lähdin kiertämään Rukaa mielessäni hienot maisemat aurinkoisena päivänä. Jostain syystä en tällä kertaa juuri latukarttaa lukenut, sillä siitä olisin voinut huomata, että reitti oli merkattu mustaksi, eli vaikeaksi. En kuvailisi reittiä siis ympärysladuksi, sillä se kiertää tunturissa eikä sen ympärillä. Osa reitistä on FIS-latua ja sitä hiihdetään siis maailmancupissa. Olin tietenkin ihan vastaantulijana reitillä, kun ei kai kukaan täysjärkinen sunnuntaihiihtelijä tälle reitille lähde.

Rukan eturinteet

Rukan ympäryslatu starttaa aivan rinteiden edestä

Alitajuntani on selkeästi blokannut tämän henkiinjäämistaistelun, sillä muistan päivästä vain elämäni pisimmän yksin hiihdetyn hiihtolenkin ja siitä innostumisen! Kuviakaan en kärsimyksiltäni saanut juuri otettua. Päivän kokonaissaldo oli 34,2 kilometriä. Universumin myötävaikutuksesta pääsin sentään lähtemään tälle tapporeitille niin sanotusti tuoreilla jaloilla, sillä muiden lähtiessä laskettelemaan sain kyydin Rukalle, josta pääsin lähtemään suoraan ympärysladulle.

Hiihtomaisemia Rukalta

Rukan ympäryslatu on 9 kilometriä pitkä valaistu reitti, joka siis kiertää osittain Rukan tunturia, mutta nousee myös melko korkealle. Reitti on mahdollista hiihtää molemmilla hiihtotyyleillä. Lähden hiihtämään reittiä taas vastapäivään, mutta muistaakseni sen voi hiihtää kumpaan suuntaan tahansa. Reitin alkupätkä on alamäkivoittoista, mutta sisältää heti muutavan haastavan nousun. Myöhemmin vuorossa on myös kauheita jäisiä laskuja, joita lasken alas hiljaa auraten. Aivan jonkun laskun vieressä meni laskettelurinne, eli se oli oikeasti aika jyrkkä! Suurin osa reitistä, alusta n. 5-6 kilometriä on mukavaa ja suht helppoa latuprofiilia. Pahimmat mustat pätkät ovat tunturin pohjoisosissa ja hiihdän niillä rehellisyyden nimissä vain pari kilometriä (yhtä helvettiä silti!). Onneksi en sentään eksy 10 kilometrin FIS-ladulle. Polarista tarkastellessa, poistun Rukan ympärysladulta n. 8 kilometrin jälkeen ja aikaa on tässä vaiheessa kulunut 45 minuuttia.

Rukan rinteet

Ruka kuvattuna Talvijärven jäältä

Alakylä

Kun selviän Rukan ympärysladulta, lähden hiihtämään pohjoiseen Alakylän reittiä. Hiihdän sitä noin neljä kilometriä ennenkuin käännyn. Latu täällä on, erityisesti järvien jäällä, todella huonossa kunnossa. Päivisin aurinko sulattaa ladut ihan mössöksi, joka yön aikana jäätyy rajuille urille. Hiihdän pitkät pätkät tasatyöntöä. Järvien jäällä on super kaunista ja täältäkin löytyy yksi pysähdyspaikka Viipus Ski Café. Reitin kohokohta on, kun räpellän ylös mäkeä ja alamäkeä vastaan tulee maailman onnellisimman näköinen saksanpaimenkoira, kieli poskella roikkuen, aivan täysiä hiihtäjänsä kanssa! 🤩 Aina Rukan keskusta lähestyttäessä ladut alkavat täyttyä hiihtäjistä ja sekaan mahtuu kaikentasoista menijää lapsesta vaariin. Itselleni hiihtonautinto on parhaimmillaan yksin hiihtäessä, siksi kauemmas lähtevät reitit, niinkuin Alakylä tai ylempi Kuontivaara, ovat enemmän mieleeni.

Rukan Salmilammi Alakylän reitillä

Olemme sopineet laskettelijoiden kanssa lounastreffit, joten lähden suuntaamaan takaisin kohti Rukaa. Olen hiihtänyt noin 20 kilometriä, kun kaiken järjen ja karttojen mukaan olisin melkein perillä. Mistä ihmeestä täällä pääsee lähtöpaikkaan? No eipä oikein mistään ja huuhailen ladulla vielä melkein kolme kilometriä, ennenkuin luovutan ja otan sukset pois ja kävelen tietä pitkin. Rukan ympäryslatu ei siis omien havaintojeni, eikä myöskään latukartan perusteella yhdisty mistään kohtaa takaisin lähtöpisteeseen. Nettipalvelussa sen sijaan ympäryslatu onkin 11,5 kilometriä pitkä ja tekeekin ihan oikean lenkin. Voin kertoa, että nälkäkiukku, uupumus ja vitutus olivat kaikki vahvasti läsnä, kun tuntui, että oikeasti EKSYN ladulle. (Mikä on sinällään saavutus, sillä laduilla on suht vaikea eksyä…)

Rukan ytimessä lounastauolla

Mielettömän sushi-lounaan jälkeen, olen taas energiaa täynnä ja jatkan vielä Kuontivaaran kautta takaisin mökillemme reilu 11 kilometriä. Tuntuu, että koko paluumatka on silkkaa laskettelua. Toki Rukan keskus sijaitseekin melko korkealla mökkiimme nähden. Tämä etappi kestikin vain alle tunnin ja mökille päästessä on aivan mieletön voittaja olo!

Reilun 34 kilometrin hiihtoreissu Rukalla

Rukan laduista kokematta jäivät siis Valtavaaran vaikea reitti 12 km sekä Vuosselin helppo reitti 9 km, jotka sijoittuvat tunturin itäpuolelle ja olivat mökiltämme hieman hankalasti saavutettavissa. Jäi siis ensi kertaakin varten hiihdeltävää!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 28.11.2021 at 22:48

    Olikin mukava katsella kuvia tuolta, kun pian tulee noihin maisemiin itsekin lähdettyä. Me ei tosin aiota tuolla seudulla hiihtää, vaan patikoida, mutta maisemat lienevät pitkälti samoja!

    • Reply sielunruokaa 29.11.2021 at 16:39

      Järvien jäältä on kyllä huikeat näkymät, että niille ei varmaan vielä pohjoisemmassakaan pääse, mutta muuten samoja maisemia! Me käytiin tuolloin myös kiertämässä Pieni Karhunkierros, vedättekö te sen?

    Leave a Reply