Suomen suurin matkablogiyhteisö

Lomalla kavereiden kanssa, Bali ja Nusa Penida

Me ollaan oltu nyt viikon päivät Uudessa-Seelannissa ja täällä riittää tekemistä ja näkemistä. Niinpä Henna kirjoitti meidän Balin seikkailuista! 🙂 Täydensin kuitenkin tekstin kuvilla.

-Marjo

Ryhmä kasassa!

Pääsin kirjoittamaan tänne blogiin vierailevana tähtenä Balin reissustamme. Vietimme Balilla ja Nusa Penidalla kaksi huippua viikkoa ja samalla nauroimme itsellemme ainakin sata vuotta lisää elinaikaa. Huippua, että seitsemän ihmistä sai järjestettyä itsensä samaan paikkaan nopealla aikataululla.

Kun päästiin Jantsun kanssa hoitamaan kavereille kyyti kentältä 😀

 

Hämmästys oli suuri kun saavuimme kentältä majapaikkaamme Canggussa, jossa Marjo ja Jantsu meitä jo odottelivat. Näin isolla porukalla reissatessa on mahdollisuus vuokrata oma huvila omalla uima-altaalla ja majapaikkamme oli todella hieno ja positiivinen yllätys. Oli mukava aloittaa reissu rentoilemalla omassa majapaikassa omalla poolilla hyvässä seurassa. Ehdottomasti hyvä valinta. Lisäplussaa managerin hyvästä palvelusta ja siitä, että majapaikassa oli oma vesisäiliö, jota tyhjensimmekin tiuhaan tahtiin. Hintaa majapaikasta tuli n.34€ yöltä/hlö.

Huvilalla saimme harvinaislaatuisen tilaisuuden ottaa huvilaamme oma kokki illaksi loihtimaan meille ruoat alkuruoista jälkkäriin asti. Menu-vaihtoehtoja sisällöltään ja hinnaltaan oli useita. Ruoka oli hyvää sekä pääsimme kokeilemaan uusia makuja ja hintaakin omalle kokille tuli 300 000 IDR eli alle 20€ jokaiselta. Lisäksi lämmitimme ruokia vielä seuraavanakin päivänä.

Kuumalla säällä aurinkoa on hyvä ottaa veden alla

Canggusta matka jatkui neljän yön jälkeen kohti Nusa Penidaa. Ensin autokyyti Sanuriin yht. 300 000 IDR (vajaa 20e) ja siitä veneellä kohti Nusa Penidaa 150 000 IDR (vajaa 10e). Perillä kävelimme vuokraamaan skoottereita ja saimmekin neljä skootteria hyvään päivähintaan 70 000 IDR (4,5e)/ skootteri. Reput skoottereihin ja matkalle kohti majapaikkaa.

Prätkähiiret Ranualta oli meidän jengi!

Majoittauduimme vaatimattomampaan majapaikkaan Gelih bungalows ja yö aamupalalla oli edullinen 12,71€ yö/hlö. Miinusta majapaikassa oli paikallinen laulu, joka kuului isolla aamusta iltaan ihan vierestä. Onneksi se ei kuitenkaan meitä haitannut, koska olimme päivät kiertelemässä saarta. Majapaikasta löytyi mukava allas, johon oli kiva välillä pulahdella. Aamupala oli hyvä vaikka sitä saikin odotella tunnin verran aamuisin. Ensimmäisenä iltana meillä oli yhdessä bungaloweista hämähäkin saalistusoperaatio, joka muuttui siivousoperaatioksi purkaessamme sängyn hämistä etsiessämme. Lopulta hämähäkki löytyi ja pääsimme kaikki nukkumaan.

Gelih Bungalows

Ensimmäinen päivä saarella vietettiin päiväretkellä Kelingking Beachillä. Tiet sinne olivat hyvässä kunnossa ja matka skoottereilla taittui näppärästi. Väkeä Kelingking Beachillä oli paljon ja alun säikähdyksen jälkeen löysimmekin paikalta hyvän spotin, jossa saimme ihastella mahtavaa näkymää rauhassa ja ottaa kuvia. Kelingking Beach häikäisi jälleen kauneudellaan ja ehdottomasti yksi ykkösnähtävyyksistä. Matkalla kotiin kaatosade yllätti meidät ja pysähdyimme peltikatokseen odottelemaan sen laantumista. Huomasimme olevamme pienellä paikallisella maatilalla ja seurana meillä sateensuojassa oli muutama kanakin. Lopulta pääsimme jatkamaan matkaa ja kotimatkalla pysähdyimme Crystal Bay Beachilla, jossa oli hyvinkin rauhallista kelistä johtuen. Kotimatkalla allekirjoittaneella loppui vielä bensa skootterista (kiitos rikkinäisen bensamittarin), mutta onneksi sitä sai näppärästi haettua ja matka kohti majapaikkaa jatkui.

Kelingking Beach

Seuraavana päiväksi varasimme sukellus-/snorklausreissun Octopus Dive Nusa Penidalta. Halusimme sisällyttää reissuun sekä sukellusta että snorklausta ja tehdä reissun omalla porukalla. Marjo ja Jantsu pääsivät sukeltamaan ja me muut snorklasimme. Lisähintaa privaattireissulle tuli 100 000 IDR (6,5e)/hlö ja se sisälsi välineet ja lounaan. Päivä sisälsi kolme stoppia, joista ensimmäisenä Manta point. Odotimme kovasti näkevämme paholaisrauskuja ja olimme onnekkaita. Paikassa pyöri koko ajan kolme isoa paholaisrauskua. Melkoisen hienoja otuksia, välillä jopa vähän jänskätti kun ne sattuivat snorklatessa suoraan alle, koska vedessä on vaikea hahmottaa etäisyyksiä. Ensimmäisen pointin jälkeen veneessä oli havaittavissa pientä matalapainetta, koska meripahoinvointi iski useampaan meistä. Onneksi oppaallamme oli mukana pahoinvointilääkkeitä, jotka auttoivat. Siinä tohinassa unohtuikin aurinkorasvan lisäys, josta muistutus tulikin myöhemmin. Toisena pysähdyksenä oli Toyapakeh, jossa ikäväksemme saimme huomata paljon roskia. Kolmas ja viimeinen pysähdys oli SD point, jossa oli hienoja koralleja ja paljon erilaisia kaloja. Aika kuluikin viimeisellä pisteellä huomaamatta, koska nähtävää oli niin paljon. Koska meillä oli retkellä vain oma porukka ja saimme valita niin päätimme syödä lounaan vasta maissa. Lounas sisälsi useita erilaisia paikallisia makuja, joita halutessaan sai maistella.

Meidän kymmenes sukellus oli huikein sukellus tähän mennessä! Jantsun kanssa katseltiin näitä alhaalta päin, kun toiset katsoi snorklatessa ylhäältä 🙂 Hienoja eläimiä! Nusa Penidan edustalla näimme myös tähän mennessä parhaiten säilyneitä koralleita, riutta oli todella upea.

Viimeisenä kokonaisena päivänä Nusa Penidalla hyppäsimme jälleen skoottereiden kyytiin ja neljän skootterin prätkäjengi jatkoi saaren tutkailua. Näin suurella porukalla mopoilu sujui yllättävänkin mutkattomasti ja sujuvasti, koska sovimme esimerkiksi yhteisen kolmen tyyttäyksen äänimerkin mikäli jollakin täytyy pysähtyä. Starttasimme aamulla takaisin kohti Crystal Bayta, jossa olimme sadepäivänä jo pyörähtäneet. Otimme rantakamat mukaan ja rentoilimme rannalla aurinkoa ottaen ja uiden. Snorklausreissulta muistutuksena jääneet palaneen selät ja takapuolet toivat oman lisämausteensa rannalle.

Crystal Bay

Tästä muu retkue jatkoi matkaa Broken Beachille katsomaan upeaa näkymää sortuneesta luolasta. Kertoman mukaan reissu oli hikinen auringon porottaessa. Marjo ja Jantsu jatkoivat Broken Beachiltä saaren kiertämistä muiden tullessa majapaikkaan. Matkalla he olivat käyneet Nusa Penidan Teletubbies eli teletappikukkuloilla, josta maisemat olivat olleet todella upeat. Asvaltoidut tiet olivat loppuneet matkalla ja tilalla oli ollut pottupeltoteitä, joka hidastikin matkan tekoa.

Broken Beach

Lähtöpäivänä saarelta skootterin vuokraajamme auttoi meitä venelippujen ostossa ja saimmekin jättää skootterit suoraan satamaan, josta hän kavereineen ne sitten kuskasi takaisin vuokrauspaikalle. Skoottereiden vuokraus suoraan saarelle tullessa ja lähtiessä satamaan palauttaminen oli kätevää ja ehdottomasti itse ainakin käytän tätä jatkossakin. Venematkalla takaisin Balin saarelle Sanurin satamaan pisti silmään meren roskaisuus, jonka vuoksi meillä piti pysähtyä tarkistamaan ettei roskia mennyt potkureihin.

Crystal Bay

Sanurissa tilasimme kyydin Crab-taksisovelluksella kuudelle hengelle vaikka meitä oli seitsemän. Kuski oli vähän ihmeissään kun seitsemän ihmistä reppuineen vakuutteli, että kyllä me mahdutaan kyytiin. Luvattiin maksaa pieni summa ekstraa ja hän suostui ottamaan meidät kyytiin. Halapajusseina ahtauduttiin autoon ja reppuja syliin, ja hyvin mahtui. Kuskilla kyllä meinasi touhu vähän huvittaa. Kuski oli lepposan olonen kaveri ja hän puhui hyvin englantia, joten kysyttiin häneltä myös päiväretkeä Ubudiin.

Balilla suuntasimme viimeisiksi neljäksi yöksi Seminyakiin. Vuokrasimme Seminyakista Aisha villan omalla poolilla. Sijainniksi valikoitui paikka, joka oli lähellä palveluja kuten ravintoloita ja kauppoja joihin pääsee kätevästi jalkaisin. Olikin positiivinen yllätys, että vaikka huvila oli keskellä vilskettä niin silti huvilalle ei ympäristön äänet kuuluneet vaan saimme olla siellä omassa rauhassa. Huvila oli vähän vanhempi ja hintaa yölle tuli 21,4€/hlö.

Seminyakissa päivät kuluivat omalla poolilla hyvästä seurasta ja lämmöstä nauttien, syöden ja kauppoja kierrellen. Nusa Penidalla ollessamme päivät olivat aika aktiivisia, joten oli mukavaa vastapainoa vain rentoilla ja nauttia olosta. Erityisesti nautimme Marjon kanssa kun saimme syödäksemme gluteenittomia burgereita WACKO burger cafessa.

Teimme Seminyakista päiväretken Ubudiin. Maksoimme kuskille 12 tunnin retkestä yhteensä 700 000 IDR (noin 45e). Matka ensimmäiseen etappiimme Tukad Cepung vesiputoukselle kesti noin tunnin ja sinne sisäänpääsy maksoi 15 000 IDR (alle euron). Vesiputoukselle laskeuduttiin portaita ja alhaalla oli joki jota pitkin pääsi kahdelle eri vesiputoukselle. Olikin hyvä, että jalassa oli släpärit.

Tegallalang riisiterassi

Tämän jälkeen meillä alkoikin olla nälkä ja kuljettaja vei meidät lounaalle paikkaan, jossa maisemat olivat kohdallaan mutta lounas kaikkein kallein reissulla syömämme. Tästä suuntasimme Ubud Art Marketille, jotka ovat markkinat joissa oli myynnissä vaikka ja mitä. Löysimmekin markkinoilta jotain ostettavaa tuliaisiksi ja muita tarpeita. Päämyyntikadulla myyjät olivat vähän turhan innokkaita ja poiketessa vähän syrjemmäksi shoppailu oli mukavampaa ja hinnat realistisempia.

Seuraavaksi kuljettaja vei meidän maistelemaan kuuluisaa Balin Luwak kahvia riisiterassille. Olimmekin vähän pöllämystyneitä autosta ulos astuessamme, että mihinkäs nyt tultiin. Luwak- kahvi valmistetaan kahvipavuista, jotka kulkevat sivettikissan ruoansulatuksen läpi. Kahvi onkin yksi maailman kalleimmista kahveista ja sivettikissojen olosuhteet kyseenalaisia. Saimme maistella paikassa 12 eri makuista kahvi- ja teemakua ja löysimmekin seasta joitakin suosikkimakuja. Tee- ja kahvimaistelu oli ilmainen ja Luwak- kahvi maksoi kupilta 50 000 IDR (3,2e) ja otimme sellaisen jaettavaksi. Koostumus ja maku verrattuna paikalliseen Bali kahviin oli tasaisempi ja maukkaampi. Paikassa pääsi myös ihastelemaan huoliteltuja riisiterasseja 100 000 IDR (6,5e) hintaan ja oli mahdollisuus erilaisiin ja eri hintaisiin keinuihin. Paikka oli vähän liian huvipuistomainen meidän makuun ja keli ei ollut parhaimmillaan, joten päätimme jatkaa matkaa Tegallalang riisiterassille. Tänne pääsymaksu oli vain 10 000 IDR (0,65e) ja väkeä ei juurikaan ollut. Pääsimme kävelemään riisiterasseille ja katsomaaan niitä lähietäisyydeltä. Toki riisiterassit eivät olleet niin huoliteltuja kuin kalliimmassa paikassa. Päivä Ubudissa oli mukava ja kotimatka Seminyakiin kesti noin 1,5 tuntia. Lisäksi pysähdyimme matkalla hakemaan kaupasta isompia kauppaostoksia.

Loppuaika Seminyakissa meni rentoutuessa ja pieniä ostoksia tehdessä. Vuokrasimme huvilan yhdeksi ekstra yöksi, koska kaikilla oli lennot lähtöpäivänä vasta myöhään illalla. Näin saimme rentoilla vielä viimeisen päivän ja käydä pesulla ennen pitkää matkustamista. Kokonaisuudessaan huiput kaksi viikkoa sisältäen paljon nähtävää ja koettavaa ja mikä tärkeintä hyvää seuraa ja ilon ja onnen hetkiä kilokaupalla. Seitsemän ihmistä sai hyvin sumplittua kaiken hienosti yhteen, kiitos Jantsun ryhmäpalvereiden.

 

-Henna

Previous Post Next Post

You Might Also Like

1 Comment

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin torstai, 19 maaliskuun, 2020 at 13:35

    Upea kuva paholaisrauskusta! Oliko tuolla muovia/roskia? Joissain kuvissa tilanne on näyttänyt varsin kurjalta.

  • Leave a Reply