Suomen suurin matkablogiyhteisö

Saarihyppelyä, Koh Tao ja Koh Phangan

Koh Nang Yuan -saari näköalapaikalta katsottuna

Thaimaassa saarihyppely on mukavaa ja helppoa. Niinkuin Thaimaassa matkaaminen muutenkin. Koh Taolle varattiin viisi päivää aikaa. Meidän sukelluskurssi kesti sen kolme päivää joten saarta ei ihan hirveästi ehditty näkemään. Valittiin hyvä hotelli, jotta Meiju saa meidän sukelluspäivät nautiskella kivasta hotellielämästä ja rentoutua. Hotelli (Chaantalay) oli oikein loistava 🙂 Etenkin allasalue oli todella hieno ja huoliteltu. Viimeisenä iltana oltiin lähdössä ulos vähän myöhemmin ja Meiju hoksasi vasta alhaalla, että tarvis käydä vessassa. Totesin, että käydä noissa yleisissä vessoissa allasalueen vieressä. Kohta kuului kauheaa kiljuntaa ja Meiju juoksi vessasta ulos 😀 Mietittiin Jantsun kans mikähän siellä oli ja heräsikö koko hotelli. Meiju jalkojen juuresta oli juossut isompi kokoinen hämähäkki.. Se oli painellut oven ali ja hetken päästä se juoksi oven ali takaisin vessaan ja se oli Meijulle liikaa. Olisi ollut aivan varmasti minullekin! En ole edelleenkään nähnyt yhdelläkään reissulla mitään isompaa hämähäkkiä. Osaan vissiin pitää sopivissa paikoissa silmät kiinni. Muutaman kerran Jantsu tai joku muu on nähnyt jossain ulkona isomman hämähäkin mutta mä en koskaan katso niihin suuntiin 😀

Meijun valtakunta kolme päivää

Tehtiin heti seuraavana päivänä saapumisesta snorklausretki. Meiju piti tietenkin saada kokemaan snorklaus ja Koh Taolla oli kuulemani perusteella hienot snorklauspaikatkin. Ostettiin retki Oxygen nimiseltä firmalta. Vene oli aika iso ja porukkaa paljon mutta retki oli hyvin organisoitu. Thaimaassa nämä vaan yleensä toimii!

Retken ensimmäinen stoppi oli Koh Nang Yuan -saari. Siellä kolme saarta yhdistyy hiekkakaistaleilla toisiinsa. Toki vesi oli meidän vierailun aikana ainakin korkealla ja päästäkseen näköalapaikalle piti keskimmäiseltä saarelta kävellä vedessä, joka ulottui vyötärölle asti. Saari oli todella kaunis paikka! Meri ympärillä oli turkoosia ja paljon snorklaajia ja sukeltajiakin oli näissä vesissä. Saarelle oli tiukasti kielletty tuomasta esim. muovipulloja. Myös räpylöiden ja sellaisten uintikenkien tuominen oli kielletty. Mietittiin oliko ne kielletty siksi, koska niillä voi helposti seisoa koralleiden päällä..? Sitäkin kun näkee hyvin paljon. Saarelta sai ostettua vain lasipulloissa olevia juomia.

Kävimme tietenkin siellä kuuluisalla näköalapaikalla. Ja koska saavuimme isommalla veneellä, ja siellä oli paljon muitakin veneitä, oli ruuhka taattu. Kuvien seesteisyys ei ole ihan todellisuutta. Kuvauspaikalle joutui oikeasti jonottamaan! Tämä aika ei selvästikkään ollut paras mahdollinen. Mutta maisemat oli tottakai upeat.

Saarelta matka jatkui eri snorklauspaikkoihin Koh Taon ympärillä. Koko saari kierrettiin ympäri ja muutama paikka jäi snorklaamatta kovan merenkäynnin vuoksi. Näiden tilalle otettiin toisia paikkoja joten lopulta pysähdyksiä oli niin paljon kuin niitä oli luvattukin. Veneessä tarjoiltiin herkullinen lounas jolla jaksoi hyvin loppu päivän. Kaloja ja koralleita näkyi jokaisella pysähdyksellä. Hienoja snorklauspaikkoja 🙂 En oikein osaa sanoa, ehkä nämä ei hienoudessaan Koh Lipen ohitse menneet (jos nyt Thaimaan kohteisiin vain verrataan). Viimeisellä snorklauspaikalla pysähdyttiin suuren merikilpikonnan vuoksi. Ehdittiin Jantsun kanssa ensimmäisenä paikalle. Jantsu näki myös pienen hain matkalla! Veneellinen turisteja oli tietenkin liikaa kilpparilla ja se kävi pinnalta hakemassa happea ja häipyi syvemmälle.

Koh Taolla minun ja Jantsun aika kului sukeltamassa ja Meijun aika uima-altaalla. Viimeisenä iltana ajateltiin kuitenkin et pitäähän meidän käydä iltamenoja edes yhtenä päivänä katsastamassa! Postauksen alussa kerroinkin jo hämähäkki episodista joten jatketaan siitä. Rannan suuntaan käveltiin ja kadulta ostettiin tietenkin bucketit, eli drinkit sankoissa. Yks näitä riittää illaksi tai on jo ehkä vähän liikaakin 😀 Käveltiin rannalla katsomassa eri paikkoja ja päädyttiin istumaan yhteen, jossa oli huikean näköiset tulishowt. Meijun kanssa kumpikin käytiin myöskin ”lavalla” ja päästiinpä myös pyörittämään tulipalloja. Ilta oli hauska ja venähti melko myöhään. Juteltiin kivojen norjalaisten kanssa loppuillasta, kun henkilökunta jo keräili tuoleja pois. Katse kelloon, bileet jatkuu vai nukkumaan? Nukkuminen vei voiton. Meillä oli seuraavaksi aamuksi jo kyyti ostettu Koh Phanganille joten unta taidettiin saada ehkä 5h? Onneksi melko kivuttomasti meni kuitenkin seuraava aamu. Väsymys tottakai painoi.

Mietittiin kauan et mennäänkö Koh Samuille vai Koh Phanganille. Molempiin ei ois ehditty, kun haluttiin käydä tsekkaa mantereella myös Khanom. Muiden kokemuksien perusteella päädyttiin Phanganille ja ei kaduta! Tykättiin paikasta todella paljon. Phanganista tykättiin jopa enemmän kuin Taosta. Osasyynä tietenkin voi olla, ettei niin ehditty Koh Taoon tutustua. Taolta Phanganille ferryllä kesti noin 2,5h. Ferry kylläkin lähti Taolta varmaan tunnin myöhässä. Otettiin vähän riskillä majapaikka. Mutta tällä kertaa riski kannatti. Melkein kuin ois yksityishotellissa oltu 😀 C Villas. Palveluita ei ollut mutta kaikki löytyi pienen kävelymatkan päästä. Allas oli ihana ja aivan rannalla. Huonekin siisti. Pientä fiksausta ois moni kohta kaivannut mutta kun ei antanut pienten asioiden häiritä niin täällä viihdyttiin kyllä paremmin kuin hyvin!

Harmi ettei oltu Full Moon partyjen aikaan täällä. Ois ollu ihan hauska kokea ne bileet 😀 Tää meidän majapaikka oli Koh Phanganin eteläkärjessä joten juurikin siellä, missä noi täydenkuun bileet järjestetään. Voin kyllä todeta, että todella rauhallista nyt kun ei ollut täysikuu. Rauhallisempaa kuin Koh Taon Sairee Beachillä, tällainen kokemus meille jäi.

Phanganilla otettiin yhdeksi päiväksi kuski, joka ajoi meitä eri paikkoihin. Kaksistaan ois varmaan vuokrattu skootteri mutta kolmestaan oli kivempi näin. Ja toisaalta kuski vei meitä sellaisiin paikkoihin joihin ei ehkä ois itse osattu mennä.

Secret Mountain -viewpoint

Toodella jyrkkää nousua oli luvassa heti alkuun! Secret Mountain näköalapaikalta näki pitkälle. Meidän harmiksi oli hieman pilvistä, joten näkyvyys ei ollut ihan kaikista parhain mahdollinen. Käytiin myös pyörähtämässä taas yhdellä ”vesiputouksella”. Ne kun eivät kuivaan aikaan vesiputouksia muistuta. No nähtiin kuitenkin vettä tulevan kivien välistä 😀 Ei me sentään oikeasti enää edes näiltä vesiputouksilta mitään odoteta (kuivaan aikaan).

Malibu Beachillä käytiin lepäilemässä noin tunnin verran

Saaren pohjois osakin vaikutti tosi kivalta. Varmaan ois tykätty saaresta riippumatta majapaikan sijainnista. Ainakin sellainen fiilis meille tuli. Käytiin snorklaamassa kahdessa eri paikassa. Ensimmäinen paikka ei rannalta lähtiessä vakuuttanut mutta vähän matkaa, kun jatkoi kauemmas oli paikka todella hieno! Oli tosi paljon erilaisia kaloja ja koralleitakin. Ja vesi oli tosi kirkasta. Meistä tämä oli hienompi paikka kuin ne paikat, joissa Koh Taolla käytiin. Paikka oli vähän samanlainen kuin Koh Taon Nang Yuan, hiekkakaistale yhdisti Koh Phanganiin Koh Ma saaren. Siinä saaren vieressä oli se hieno snorklauspaikka 🙂

Toinen oli lähinnä sellainen paikka jossa kaloja ruokittiin ja niitä oli tosi paljon. Jopa ällötti välillä, kun kalat uivat niin kauhean lähellä. Pohjassa näin myös yhden mustekalan! En ole ennen nähnyt ja yritin Meijua huitoa katsomaan niin se ehti hävitä. Tämä paikka oli Secret Beachin vieressä ja sinne mentiin huikean hienon ravintolan (Koh Raham) lävitse. Syömässä ei käyty mutta suosittelen tsekkaamaan paikan jos täällä päin liikkuu. Oli tosi hienosti tehty 🙂

Koh Phanganilla nautiskeltiin meidän lähes yksityisestä uima-altaasta. Parhaimmat uima-altaas sijaitsevat kyllä ehdottomasti meren äärellä. Tuuli puhaltelee sopivasti altaalle ja maisemat on kohdillaan.

Meidän hyvin persoonallisesti nimetty uimalelu ”Unicorn” kulki mukana Hua Hinistä asti. Hyljättiin se sitten Khanomiin.

Thaimaassa (kuten varmasti monessa muussakin paikassa) riittää saaria hypeltäväksi! Tällä kokemuksella pidetään Thaimaassa enemmän etelän saarista 🙂 Vaikka Tao ja Phangankin olivat ehdottomasti upeita ja käymisen arvoisia!

Mikä on sun lemppari paikka saarihyppelylle?

– Marjo

Auringonlasku Koh Phanganilla

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin tiistai, 28 tammikuun, 2020 at 07:36

    Sanoisin, että se kielto on juurikin sen vuoksi. Lisäksi ihmiset saattavat myös epähuomiossa potkia koralleja räpylöillä, vaikka eivät niin hölmöjä olisikaan, että seisoisivat korallien päällä. Minä koen tuon yleensä vähän epämukavana, sillä koen niiden suojaavan minua, vaikka ymmärrän kiellon kyllä.

    • Reply semmonensopivamatka keskiviikko, 29 tammikuun, 2020 at 11:54

      Totta kyllä tuo, että epähuomiossakin voi potkia koralleita räpylöillä.

    Leave a Reply