Mauritiukselle ja sairaalaan

Etelä-Afrikan safarin jälkeen vietimme tosiaan yhden yön Johannesburgissa lentokentän lähellä. Jantsulla oli maha hieman huonona tuolloin perjantaina. Lauantaina meidän lentomme lähti aamulla kello 9, joten kentälle piti suunnata hyvissä ajoin. Johannesburgin kentällä sai kävellä hieman edestakaisin. Vie laukku tuonne päähän ja kävele turvatarkastukseen tuonne. Ja portille taas eri suuntaan. Jantsu ei oikein uskaltanut kauheasti aamupalaa syödä jottei lennolla tarvitsisi ravata vessassa.

Passintarkastukseen pääsy tuntui Mauritiuksella kestävän pienen ikuisuuden. Pohdittiin jo, että täytyy Jantsulle alkaa ettii sopiva sairaala jahka päästään majapaikalle. Maahan tullessa piti myös täyttää kortti, jossa kyseltiin onko kuumetta, kurkkukipua, ihottumaa tms. Jantsun kohdalla jännättiin miten vaikuttaa, kun sieltä se kuumetta kohta rastitettiin. Tämän kortin katsova ihminen toivotti vain tervetulleeksi. Serkkuni, hyvä ystäväni, Pia oli saapunut samana päivänä Suomesta Mauritiukselle meidän kanssa reissaamaan muutamaksi viikoksi. Odotti meitä jo ulko-ovien läheisyydessä <3 Taksin kyytiin ja majapaikalle. Taksi oli sovittu jo etukäteen meitä odottamaan ja löydettiinki herra lapun kanssa, jossa luki ”Marjo Quha” 😀

Meidän ensimmäinen majapaikka sijaitsi itärannikolla, paikassa Trou d’ Eau Douce, sen nimi oli Villa La Fourche. Ei voida kyllä riittävästi kehua kuinka ystävällistä ja avuliasta palvelua ollaan täältä saatu. Eikä majapaikassa mitään vikaa noin muutenkaan. Ihania mökkejä viihtyisän uima-allasalueen ympärillä. Ihmiset kuitenkin tekivät tästä paikasta vielä uskomattomamman.

Jantsulle alettiin tosiaan selvittämään sairaalaa. 24/7 hätäpalvelunumerosta (vakuutusyhtiön) ei saatu ketään kiinni, puhelu vain hälyytti useita minuutteja. Netissä chatin kautta saatiin sairaala selville ja pyydettiin meidät tuoneelta taksikuskilta ehtisikö hän käyttää. Hän soitti tämän paikan omistajalle joka lähti serkkunsa kanssa meitä käyttämään. He odottivatkin meidän kanssa sairaalassa melko pitkään. Jantsu pääsi nopeasti lääkärille ja tippaan. Odoteltiin jonkin aikaa ja lääkäri sanoi, että täytyy jäädä yöksi. Meidän kuski oli serkkunsa kanssa juuri lähtenyt hakemaan ruokaa, kun ilmoitimme, että Jantsun pitää jäädä yöksi. Toivat sitten meillekin mäkkäriruuat ja ajeltiin majapaikalle. Onneksi Pia sattui just tähän saumaan tulemaan kaveriksi, mun mielikuvituksen kanssa yksin yöpyminen olisi ollut kamalaa.

Luultiin, että Jantsu saadaan seuraavana päivänä takaisin. Ei saatu. Pitää jäädä vielä toiseksi yöksi. Käytiin kuitenkin viemässä tavaroita ja vaatteita. Parempi hoitaa kerralla kuntoon. Pian kans vietettiin muuten vain rentoilupäivää altaalla, selvittiin kuitenkin kauppaan.

Tänään viimein saatiin Jantsu takaisin! Vaikka sairaalasta lähteminen alkoi jossain vaiheessa tuntumaan täysin mahdottomalta. Edellisenä päivänä sanottiin, että yhdeltä pääsee lähtemään ja istuttiin vielä kolmelta odottamassa, että paperihommat saa selviksi.. Puoli neljältä oli viimein selvät sävelet ja päästiin syömään. Sairaalareissu maksoi vajaa 700e, onneksi on hyvät matkavakuutukset 🙂

Toivotaan tällaisia reissuja kuitenkin mahdollisimman vähän! Ja nyt päästään viimein tutkimaan Mauritiusta paremmin. Vielä kaksi yötä täällä itärannikolla, sitten suunnataan pohjoiseen.