Suomen suurin matkablogiyhteisö

Etelä-Afrikassa safarilla 7-11.10.2019

Safari oli yksi suuri syy päästä Afrikkaan ja Etelä-Afrikka tuntui helpolta vaihtoehdolta. Safari valittiin jo kotona ennen reissuun lähtöä. Googlettelin, selvittelin ja kyselin muiden kokemuksia. Katsoin paljon erin hintaisia safareita ja mietin, mikä olisi just meille sopiva. Vaihtoehtoja oli todella paljon: omatoimisesta safarista Krugeriin, telttamajoituksesta aina mitä hienompiin luksus safareihin. Haluttiin jotain tältä väliltä. Sain suosituksen yrityksestä Viva safaris. Lueskelin heidän sivujaan ja muiden kokemuksia. Pitkähkön vatvomisen jälkeen uskalsin viimein tehdä valinnan ainakin yrityksen suhteen, josta safari ostettaisiin (Jantsu luottaa muhun näissä joten ei aina ihan hirveästi ota kantaa :D). Yhdessä pohdittiin sitten muutaman eri hintaisen vaihtoehdon väliltä. Tremisana Lodge viisi päivää/neljä yötä oli molempien mielestä sopiva. Ohjelmassa oli paljon tekemistä ja välillä olisi kiva rentoutua viihtyisässä paikassa. Halusimme myös nähdä muita pienempiä alueita kuin Krugerin. Tähän meidän valitsemaan safariin kuului yksi kokonainen päivä Krugerissa ja muita game drivejä pienemmillä nature/game reserve alueilla.

 

Johannesburgissa vietimme yhden yön. 9:30 kyytimme saapui kotellin edestä meitä hakemaan ja edessä olisi kuuden tunnin matka (sisältäen lounastauon). Tie muuttui noin puolessa välissä matkaa pienemmäksi ja hieman pomppuisemmaksi. Maisemat olivat melko karuja mutta silti upeita. Tähän aikaan vuodesta on todella kuivaa ja lämpötilat ovat alkaneet nousemaan. Päivisin täällä oli meidän vierailun aikana 37 astetta lämmintä! Torstaina ja perjantaina sää kuitenkin muuttui kylmemmäksi ja avojeepin kyydissä sai vähän palellakin.

Saavuimme Tremisanaan hieman myöhässä (lounastauko kesti ehkä odotettua pidempään) ja olikin hieman sekavaa mitäs nyt. Olimme siis paikalla noin 16:30 ja ensimmäinen sunset drive oli alkamassa jo klo 17:00. Selvittiin kuitenkin jeepin kyytiin ja saimme alkaa nauttimaan tästä pitkään odotetusta kokemuksesta!

Jo ensimmäinen ajelu sai aikaan ihastuksen. Näimme melkein heti, impala-antilooppeja, elefantteja ja kirahveja! Ja vieläpä aika läheltä. Näimme myös seeproja ja yhden virtahevon. Virtahepo seisoi aika kaukana rinteessä. Ajelun aikana aurinko laski oppaamme etsi eläimien kiiluvia silmiä valolla. Löysimmekin hyeenan pennun! Tai varmaan siinä pienen kukkulan liepeillä oli niitä useampiakin mutta yhden näimme aivan selvästi. Myöhemmin tiellä tuli vastaan täysikasvuinen hyeena. Yhdessä kohtaa norsu seisoi keskellä tietä, oli siihen kaatanut jonkin pusikon. Seisoskeli siinä jonkin aikaa ja kun lähti jatkamaan matkaa ja takaa paljastui aivan pieni elefantti, joka meni sitten äitinsä perässä! <3 Ajelimme nauttimaan illallista (Etelä-Afrikan Bush braai) tähtitaivaan alle. Paikka oli ihana, suuren puun alla oli pöytiä, joissa kynttilät toivat valoa. Muutama hyeena oleili aivan siinä lähellä! Niitä ei edes huomannut, vain silloin kun yksi henkilökunnasta osoitti niitä valolla. Ruoka oli hyvää, grillattua kanaa ja jotain makkaraa, jotain jossa oli papuja ja vihanneksia, tomaattikastiketta ja maissista tehtyä vähänkuin pottumuusia. Tunnelma oli ihanan rauhallinen. Tästä ajeltiin vielä takaisin Tremisanaan syömisen jälkeen. Kello oli jo yhdeksän illalla ja seuraavana aamuna piti olla viideltä aamukahveilla ennen bush walkille lähtöä.

Bush walk tarkoitti siis sitä, että hypättiin jeeppien kyytiin ja ajeltiin ensin ”keskelle ei mitään” kuskin sanojen mukaan. Sieltä sitten lähdettiin kävelemään, etsimään jälkiä eläimistä sekä niitä eläimiä. Mukana oli kaksi opasta ja molemmilla oli varalta kiväärit mukana. Toinen oppaista kertoi eläinten jäljistä sekä käyttäytymisestä. Näimme leijonan jälkiä, sekä aikuisten että pentujen. Virtahevon jäljet johtivat joelle, öisin ne ovat maalla ja aamun valjetessa painelevat takaisin jokeen. Niillä on niin herkkä iho, että ovat mielummin veden alla, kun aurinko paistaa. Joelle saavuttaessa nähtiin joen toisella puolella kuusi kirahvia. Joessa uiskenteli krokotiilejä, yksi makasi vastakkaisella rannalla. Ja sieltä löytyivät myös ne virtahevot. Istuimme kivillä ja söimme vähän eväitä. Ehkä paras eväsretki paikka koskaan 😀 Paluu matkalla jeepeille näimme vielä muutaman kudun. Opas kertoi elefantin kakan hyödyistä. ”Auttaa vatsakipuun”, vertasi antibioottiin. Maku ei kuitenkaan mikään hyvä, odotettavasti 😀 Toinen oppaista otti kuivuneen kasan elefantin kakkaa käteensä ja sytytti sen palamaan. Savua hengitetään nenän kautta sisään. Jokainen sai kokeilla. Yök! Se oli pahempi, voimakkaampi kuin tupakan savu, tuntui, että nenä kärventyi 😀 Kello oli noin yhdeksän, kun palattiin Tremisanaan ja päästiin aamupalalle melkein suoraan.

Oppailla oli bush walkilla aseet mukana

Aamupalan jälkeen päästiin nauttimaan lämmöstä aurinkotuoleille ja välillä pääsi uima-altaaseen viilentymään. Ruuat Tremisanassa ollessa sisältyivät hintaan, joten lounasta odoteltiin tosiaan altaalla sinne puoli kahteen. Ihana vain rentoutua välillä.

Seuraava game drive oli luvassa puoli neljältä. Kun jeeppi starttasi matkaan oli vielä todella kuuma ilma, lämpöä oli noin 35 astetta! Ei ollut millään tasolla viileää tuulta vaikka avojeepissä istuttiin. Oppaammekin sanoi ettei tällaisella säällä aivan hirveästi eläimiä näe.

Ajelimme tuolla alueella, jossa Tremisana Lodge sijaitsi (Balule nature reserve). Nähtiinhän me toki paljonkin eläimiä. Impaloita, kirahveja, afrikanpuhveleita, seeproja, isokuduja, norsuja, ja hyeenan, joka vilvoitteli vedessä, silläkin taisi olla hieman kuuma. Ja virtahepoja, nekin vilvoittelivat vedessä, niinkuin päivällä yleensäkin, joten niistä ei paljon näkynyt. Kun ajelimme paikkaan, jossa oli tarkoitus nauttia kylmät juomat auringon laskiessa horisonttiin, tapahtui jotain todella jännää. Leopardi! Se lähti juoksemaan juuri saman vesialtaan luota, jossa aikaisemmin hyeena oli vilvoittelemassa. Se juoksi läheisten puiden alle makaamaan, ikäänkuin olisi piiloutunut siihen paikkaan. Näimme sen todella selkeästi ja taisin juuri minä autossa liikahtaa liikaa, joten se jatkoi matkaansa toiseen pusikkoon. Pystyimme sitä hetken seuraamaan ja voi miten upean kaunis eläin sekin oli. Ne liikkeet olivat niin sulavat. Yksilö taisi olla naaras, koska ei ollut mikään kovin suuri.

Innosta soikeana jäimme siihen paikkaan nauttimaan kylmistä juomista sekä pähkinöistä ja sipseistä. Auringonlaskukin oli hieno, mutta leopardi taisi yltää tämän ajelun, jos ei koko safarin kohokohdaksi. Kahden ensimmäisen päivän aikana oli myöskin nähty jo yhteensä 3/5 ”big five” -eläimistä. Big five on alkujaan metsästäjien nimeämä viisikko: vaikeiten metsästettävät eläimet jalkaisin. Nykyisin myös safareilla käytetään tätä samaa termiä. Viisikkoon siis kuuluu leopardi, elefantti, afrikanpuhveli, leijona ja sarvikuono. Näistä kaksi viimeistä oli vielä tässä vaiheessa näkemättä.

Seuraavana päivänä meillä oli vuorossa päivä Krugerissa. Matkaan lähdettiin heti aamusta jälleen jeepillä. Ajomatka Krugeriin kesti noin 1h20min. Aamu oli aika viileä ja viltit tulivat tarpeeseen vaikka jeepistä tämän ajomatkan ajaksi suljettiin sivut. Ilma kyllä päivän mittaan taas lämpeni ja päivällä ei ollut tietoakaan edes siitä kylmästä tuulenvireestä. Krugeri on valtava, 2,2miljoonaa hehtaaria. Sitä ei aivan päivässä kierretä, joten pieni osahan siitä vain nähtiin. Osa teistä oli asfaltoitu ja osa oli ihan hyväkuntoisia hiekkateitä. Krugerissa nähtiin jälleen paljon eläimiä. Paljon samoja joita oltiin jo nähty mutta enemmän. Etenkin kirahveja ja norsuja tuntui olevat todella paljon! Kuten myös erilaisia antilooppeja sekä seeproja. Gnuuantilooppeja sekä vesiantilooppeja nähtiin täällä ensimmäisen kerran.

Gnuuantilooppeja

Gnuuantilooppeja

Vesiantilooppi

Vesiantilooppeja

Krugerissa näimme myöskin ensimmäistä safarilla leijonan! Ne vain lepäilivät turistien töllistellessä vieressä.

Me ei ihan odotettu, että nähtäisiin leopardi toistamiseen mutta niin kuitenkin kävi 😀 Oppaamme oli kuullut, että yhdessä paikassa olisi nähty leopardi. Ajelimme sinne katsomaan ja siellähän se makasi puun alla, kun autoja ajoi siihen viereen.

Krugerissa lounas ei kuulunut safarin hintaan. Pysähdyimme Satara rest campilla, jossa jokainen sai syödä itselleen sopivan lounaan. Krugerissa on tällaisia rest camppeja usempiakin. Omalla autolla saa ajaa ympäriinsä ja näillä (aidatuilla) alueilla voi yöpyä.

Kamera oli kovassa käytössä, tässä hieman satunnaisia räpsyjä:

 

Päätettiin safari upeaan auringonlaskuun. Ja sen jälkeen hieman viileään jeeppikyytiin takaisin Tremisanaan.

Torstaina eli toiseksi viimeisenä päivänä ilma viileni huomattavasti. Aamulla oli todellakin viileä, tuuli kovasti ja vähän sateli vettäkin. Meillä oli luvassa vierailu Moholoholo Wildlife Rehabilitation Centreen, eli paikkaan, jossa loukkaantuneita villieläimiä hoidettiin kuntoon ja takaisin luontoon. Näitä eläimiä ei päässyt näkemään, koska luontoon palauttamisen vuoksi haluttiin, että eläimet saavat mahdollisimman vähän ihmiskontakteja. Siellä oli kuitenkin eläimiä joiden luontoon palauttaminen ei ollut syystä tai toisesta enää mahdollista joten niitä pääsi näkemään. Leijonia, leopardeja, gepardeja, hyeenoita ja muita, paljon lintuja. Ainakin kissaeläinten sekä hyeenojen kohdalla syy taisi olla, että ne olivat ihmisen kasvattamia, joten luontoon palauttaminen ei enää onnistunut.

Siellä oli myös aika hienosti toteutettu museo. Esillä oli täytettyjä eläimiä, joiden pelastaminen ei ollut onnistunut. Jokaisen kohdalla luki tarina, mitä sille oli käynyt.

Tremisanassa lepäilimme peiton alla, koska kumpikin meistä oli aika kylmissään aamun ja aamupäivän jäljiltä. Ilma oli koko päivän kylmä. Ei ihan odotettu Afrikkaan näin kylmiä säitä joten varustauminen vaatteiden osalta ei mitään parasta. Lounaan jälkeen iltapäivällä lähdimme game drivelle Thukudu Game Reserveen. Siitä meille sanottiin, että alue olisi pienempi ja olisi suuri mahdollisuus nähdä viimeinen meidän puuttuvasta big fivestä, eli sarvikuono.

Kirahvi Tshukudu Game Reservestä. Näitä ihania ilmeikkäitä tyyppejä näki kyllä joka paikassa!

Tämä game drive oli hieman erilainen kuin aikaisemmat. Etsimme ensin gepardeja. Toisella gepardilla oli jäljitin panta kaulassa ja opas pystyi omalla laitteellaan hieman etsimään suuntaa missä päin gepardit lymyilevät. Ja nämä sitten olivatkin sellaisia kavereita, joita pääsi ihan koskemaan. Olivat oppaan sanojen mukaan ystävällisiä, kun sanoi, että voimme hypätä autosta pois. Gepardien äidin oli leijona tappanut, kun ne olivat noin vuoden ikäisiä. Ja jotenkin ne sitten tottuivat ihmisiin. Gepardeilla oli saalistus käynnissä, joten ne eivät malttaneet olla tällä kertaa rapsuteltavina.

Seurailtuamme jonkin aikaa gepardien liikkeitä sai oppaamme viestin radiopuhelimen välityksellä ja lähdettiin kaahaamaan seuraavaan paikkaan. Sieltä löytyi sarvikuonoja! Tältä äitiltä oli pari vuotta sitten leikattu sarvi pois. Se oli leikattu siksi, ettei salametsästäjät ampuisi sitä sarven vuoksi. Sarvi on samaa ainesta kuin kynnet ja se kasvaa takaisin. Sarvella uskotaan olevan jotain parantavia vaikutuksia ja sen hinta on pimeillä markkinoilla todella korkea.

Ajelimme pimeään saakka. Oppaamme etsi meille leijonia. Oli jo pimeä, kun tiellä makasi neljä leijonaa. Siinä oli nuori uros, vanhempi naaras sekä kaksi pentua. Pennut eivät kuitenkaan olleet enää mitään ihan pieniä. Pusikossa oli itseasiassa afrikanpuhveli ja leijonat tuijottivat sitä. Odoteltiin tapahtuuko mitään mutta leijonat lähtivät kävelemään tietä pitkin. Ne olivat erittäin rauhallisia ja eivät autostakaan välittäneet mitään. Tästä pimeys teki aika jännittävää! Leijonien seuraamisen jälkeen oli aika palata jälleen Tremisanaan. Olimme molemmat aika kylmissämme tämän reissun jälkeen. Illallisella meille sanottiin, että aamulla puoli kuudelta alkaa viimeinen jeeppiajelu, auringonnoustessa.

Viimeinen aamu sarasti yhtä kylmänä ja tuulisena kuin edellinen. Kaikki mahdolliset vaatteet päälle ja jälleen ajelulle. Viimeisenä aamuna ei nähty enää mitään ”uutta” vaikkei yksikään ajelu ole samanlainen. Paljon eläimiä siis jälleen. Aamun kruunasivat hyeenat. Siellä oli pentuja leikeissään ja aikuiset nukkuivat ilmeisen raskaan yön päätteeksi.

Aamupalan jälkeen alkoi matka kohti Johannesburgia. Matkalla pysähdyimme vielä todella upeassa paikassa: Blyde River Canyonissa. Korkeuserot tekevät maisemista useimmiten mykistäviä, eikä tämä ollut poikkeus. Todella vaikuttava paikka.

Jantsu ja oikealla ”Three Rondavels”

Kannattiko satsata niinkin iso summa viiden päivän safariin. Meiltä tulee molemmilta ainakin ehdoton kyllä! Ainakin tällä meidän safarilla oli ohjelmaa todella paljon aamusta iltaan, jokaiselle eurolle saatiin vastinetta. Ruokakin ole todella hyvää ja majapaikasta ei voi sanoa moitteen sanaa. Oppaat ja henkilökunta muutenkin olivat ystävällisiä ja asiansa osaavia. Saatoin jäädä koukkuun. Sri Lankan jälkeen sanoin, että haluan joskus Afrikkaan safarilla. Nyt sanon, että haluan vielä joskus uudestaan Afrikkaan safarille.

 

-Marjo

Previous Post Next Post

You Might Also Like

3 Comments

  • Reply hannamarihenrika tiistai, 15 lokakuun, 2019 at 11:54

    VAU, millainen elämys tuo safari on ollutkaan! Jännää, että gepardia pääsi silittämään. Saanko kysyä, paljonko safarimatka kustansi (en ainakaan löytänyt mistään hintaa)? 🙂 Itselläni on haaveissa jokin vastaavanlainen safari, Etelä-Afrikka ei ole kuitenkaan ollut ensimmäisenä vaihtoehtona mielessä mutta nyt heräsi kiinnostus!

    • Reply semmonensopivamatka tiistai, 15 lokakuun, 2019 at 15:13

      Oli kyllä mieletön kokemus! Yllätyksenä tuli myös itselleni, että tuolla yhdessä paikassa pääsi koskemaan gepardiin. Ei tosiaan houkuteltu millään ruualla ja kun ne eivät paikallaan malttaneet olla niin rapsuttelut jäi myös hyvin vähälle 🙂 eli hyvin omaehtoisesti olivat ihmisten lähellä.

      Meidän viiden päivän safari maksoi kaikkinensa noin 1650e. Viva safariksen sivuilla on erilaisia paketteja eri tasoisilla majoituksilla hintoineen. Ja varmasti on muitakin hyviä järjestäjiä. Safaribooking sivulta voi selailla eri firmojen järjestämiä safareita hintoineen.

      Tämän kokemuksen perusteella me ainakin voimme suositella safaria tuonne Krugerin alueelle! 🙂

      • Reply hannamarihenrika tiistai, 15 lokakuun, 2019 at 16:43

        Kiitos vastauksesta! Kiva kuulla reissusta ja tuo hinta ei ollutkaan niin paha kuin jo kerkesin kuvittelemaan. 🙂 Pidän kyllä mielessä Viva Safarisin!

    Leave a Reply