Tuttu ja turvallinen, Koh Lanta

Koh Lantalla olemme vierailleet ensimmäisen kerran 2016. Tuo reissu oli oikeastaan meidän ensimmäinen omatoimireissu. Kovasti oli muutamassa vuodessa paikka muuttunut. Tai hotellien ja ravintoloiden määrä oli moninkertaistunut ja tuo ”ruuhkaisin” alue oli laajentunut. Kaunis paikka kuitenkin edelleen ja Long Beachistä oli sama tunnelma kuin edelliselläkin reissulla: turisteja kyllä oli mutta rannalta löysi helposti hiljaisemman kohdan. Tungoksen tunnetta ei siis tullut.

Niinpä ystävämme/reissukaveri Noora kirjoitti tämän Koh Lantasta:

Koh Lantalle tulimme ferryllä edellisestä kohteesta. Ferryissä mun mielestä plussaa on kannet, joille voi mennä istuskelemaan ja samalla saa aurinkoa. Tasaisemmalta tuntuva kyyti on myös turvallisemman oloinen, kun nopian speedboatin ryskytys.

Muutamien tuntien matkanteot ferryillä paikoista toisiin tähän astisella reissulla taisivat jo vähän uuvuttaa, joten muutenkin Lantalla suunnitelmissa oli viettää vähän ”suunnitteluvapaata” ja tehdä vähän, mitä mieleen sattuu tulemaan, jos sattuu. Satamasta hyppäsimme yhteiskyytiin muiden reissaajien kanssa hotellille. Reppujen kanssa reissaillessa joutuu joskus odottelemaan, kuten nytkin odottelimme, että saatiin varaamamme huoneet.

Majoitus oli siisti ja luotettava aivan kävelymatkan päässä Long Beachilta ja muutoinkin keskeisellä paikalla. Pyykinpesu onnistui saman katon alla ja on Thaikuissa kyllä sen verran edullinen palvelu, ettei oikeastaan kannata vaivautua itse pesemään nyrkkipyykkiä ellei sitten nauti siitä erityisen paljon.

Kamat jätettiin huoneisiin ja viereiseen sopivan ja edullisen näköiseen ruokapaikkaan. Sattumalta samaan ruokapaikkaan sattui mukava suomalaisperhe, joiden kanssa vaihdettiin reissukuulumiset ja saatiin paljon hyviä vinkkejä Lantalle, kuten muun muassa, että skootterin uskaltaa aivan hyvin vuokrata ja ajaa Lantalla sekä suositus kuntosalista ihan lähellä tuli saman tien käyttöön varsinkin Joelille, joka oli jo tovin kaipaillut painoja ja käyttänyt luovuutta treenaamisen suhteen esim. rannoilla. Myös tulevia reissuja ajatellen saimme paljon vinkkejä mm. budjettien ja matkasuunnittelun muodossa. Vaikka reissuilla toisaalta toivoisi mahdollisimman vähän törmäävänsä suomalaisiin, oli kokemusten vaihto tosi hyödyllistä.

Syötiin siis päivälliset ja käytiin vähän treenailemassa salilla, välipalaksi sai palkkarit matkaan ja suihkun kautta auringonlaskua ihastelemaan Long Beachille. Rantaravintolasta auringonlaskun näki omasta pöydästä. Hintataso tietysti oli korkeahko siellä.

Toinen päivä  kulutettiin skoottereilla paikkoja tutkien. Aloiteltiin päivä mun toivomalta koira- ja kissatarhalta (Lanta Animal Welfare), paijattiin kisut ja kurkattiin miten hoitavat kulkukissat ja koirat siellä. Länsimaisten aloittama ja ylläpitämä projekti, josta  voi mm. adoptoida pitkin maailmaa ja tarvivat mm. lentokummeja ja vapaaehtoisia tarhalle aika ajoin. Kissoista sai kaverin myös vessaan.

 

 

 

 

 

 

 

Kissojen paijailun jälkeen jatkettiin skoottereilla Lantan päähän. Ajatuksena oli käydä kansallispuiston alueella, mutta portit olivat ehtineet jo mennä kiinni, joten tyydyimme vain reitin varrella maisemiin ja pistäydyimme rannoilla. Päivä kului tosi mukavasti skootterin selästä maisemia ihastellen. Matkan varrella olisi ollut mahdollisuus johonkin norsutrekkailuun, mutta ajatus norsuilla ratsastamisesta ja niiden oloista sai meidät ajelemaan pikaisesti ohi.

Lantan sataman läheisyydessä oli enemmälti kauppoja ja marketteja. Night marketilla käytiin syömässä iltapalat, (nutellalättyä!) sekä katselemassa ostoksia. Kuitenkaan kovin pitkää aikaa ei tullut ostosteluissa viihdyttyä.

Viimeinen päivä vietettiin oikeestaan rannalla, Long Beach oli toooosi pitkä nimensä mukaisesti, kävi lähes treenistä kävellä rannan toiseen päähän. Joel taisi käydä treenailemassa salilla, Marjo ja Jantsu toisella rannalla kuvailemassa ja mä kävelin itsekseni Long Beachia pitkin kuuntelemaan äänikirjoja ja ottamaan aurinkoa.

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply