Jokiveneellä pieneen kylää, Taman Negara

Kuala Lumpurin kaupunkielämä riitti parissa päivässä. Kierreltiin lähistöä jalan ja katseltiin ympärille, ei mitään sen kummempaa. Kaupungit ei oikein ole meidän paikkoja ja tämä oikeastaan olikin sellainen ”helppo” alku lentojen jälkeen ottaa iisisti. Meillä oli bookingin kautta varattu todella hieno ja edullinen huoneisto.

Kuala Lumpurista hypättiin bussiin ja monen tunnin päästä oltiin Jerantutissa (hornantuutissa). Täältä meillä oli tarkoitus päästä jokiveneelle, jolla pääsee Kuala Tahaniin. Eräs itseään Uncleksi puhutteleva herra onnistui meille myymään paketin minibussi+jokivene.

Bussilla olisi toki päässyt Kuala Tahaniin asti mutta haluttiin toiseen suuntaan kokea tämä jokivene. Suosittelen! Oli aivan mahtavan matka vaikka kestikin melko pitkään. Pari kertaa vene oli kiinni asti hiekkatörmässä ja osa joutui hyppäämään veteen pukkaamaan veneen irti.

Ostettiin edellä mainitulta herralta myös kyyti Kuala Tahanista Cameron Highlandsiin. Tuli hieman kusetettu olo mutta näitä sattuu, pyrittiin loppureissu välttämään hänen kaltaiset Unclet 😀 Perille kyllä päästiin mutta matkan olisi voinut taittaa halvemmallakin.

Useamman tunnin (mikäli oikein muistetaan niin 3-4h) matkan jälkeen saavutiin ihanaan pieneen Kuala Tahaniin. Matka voi tosiaan tuntua jopa raastavan pitkältä, jos omaa huonon rakon. Meidän seurueesta yksi kärvisteli varmaan puolet matkasta kauheassa vessähädässä 😀

Joen toisella puolella häämötti Taman Negaran kansallispuisto ja toisella puolella Kuala Tahan. Lyhyen kävelymatkan päästä löytyi majapaikkamme Rainbow Guest HouseOlimme jälleen bookingin kautta päätyneet tähän majapaikkaan. Meillä oli vain yksi huone kera kahden parisängyn. Huoneessa oli ilmastointi ja hinta yölle yhteensä kaikilta 34e, eli 8,5e/hlö. Viivyttiin täällä kaksi yötä. Paikka oli todella sympaattinen värikkäine seinineen. Todella kodikas. Pihalla käyskenteli kanoja ja kissoja.

Rainbow Guest House

Ruokapaikkoja ei kovin montaa ollut. Kaikkea listoilla olevia ei aina ollut saatavilla, koska oli loppunut. Oltiin vielä paikalla la-ma joten selittivätkin, että eivät ole aivan juuri käyneet kaupungissa, kun sinne on niin pitkä matka. Mutta ei nälissään jouduttu olemaan, aina jotain ruokaa sai 🙂

Ainoana kokonaisena päivänä suunnattiin joen toisella puolella sijaitsevaan kansallispuistoon, Taman Negaraan. Joen ylitys onnistui helposti veneillä, joita rannalla odotteli useampia ja hintaa ei edestakaisin matkalle kahdelta hengeltä tuli alle euron.

Pitkille vaelluksille ei suositeltu lähtevän ilman opasta. Me kiersimme helpoimmat/lyhimmät keskenämme ja aikaa meni noin neljä tuntia. Oli paljon portaita ja mäkiä, välillä haastavampia osuuksia mäissä. Polut olivat ihan hyvässä kunnossa ja ei tarvinut iilimatoja pelätä, vaikka niistä jossain netissä peloteltiinkin. Oli kyllä myös ilmeisesti poikkeuksellisen kuivaa. Märemmällä ilmalla polut ovat varmasti liukkaita, kun niissä oli paikoittain paljon lehtiä.

Ihana vihreys ympärillä ja kaikki ne luonnon äänet. Muutaman villisian näimme, kun ne viilettivät portaikon yli jonku matkaa meistä eteenpäin. Kuvat (ja postauksen lopussa myös video) puhukoon paikan kauneudesta.

Trekkailun jälkeen jäätiin syömään Taman Negaran puolella olevan hotellin ravintolaan. Hinnat olivat kalliimmat kuin joen toisella puolella. Palvelu kuitenkin erittäin ystävällistä, palvelualttiimpaa henkilökuntaa, kuin joen toisella puolella.

Kaiken kaikkiaan ihanan rauhallinen paikka. Iltaisin paikka hiljeni entisestään ja oli myös oikeasti pimeää, kun valoja ei joka puolella ollut. Koettiin myös kauhunhetkiä valtavien lentävien ötököiden kanssa pimeän saavuttua 😀 Yksi niistä lensi päin ja alkoi huutamaan.. Käytettiin iltaisin hyttysöljyjä, koska kaikenlaisia lentäviä oli kyllä liikenteessä.

– Marjo

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply