Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha – päiväretkeni tropiikkiin

Toisinaan tykästyn johonkin paikkaan jo ensisilmäyksellä niin kovin, että palaan sinne useampaan kertaan. Kaisaniemen Kasvitieteellinen puutarha on yksi näistä paikoista. Paikka oli ollut jo pitkään mielessäni vierailukohteena ja täytyy todeta, että upeat kuvat palmujen täyttämistä kasvihuoneista ja joka nurkkaan levittäytyvästä vehreydestä nostivat odotukseni korkealle, mutta paikka vastasi mielikuviani lopulta täydellisesti. Koska tänä vuonna trooppiset matkakohteet ovat jääneet pelkäksi haaveeksi, tarjoavat kasvihuoneet kylmän vuodenajan keskelle lohdullisesti myös pienen hetken kosteaa kuumuutta ja trooppista lämpöä, vieläpä kätevästi vain päiväretken päässä.

Ikivihreä viidakko historiallisissa kasvihuoneissa


Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha sijaitsee kätevästi vain kivenheiton päässä rautatieasemasta, joten turistinkin on kohtalaisen helppoa löytää paikalle eksymättä. Viimeistään puutarhan keskeltä kaartuvat kasvihuoneiden katot johdattavat kulkijan perille. Puutarha on perustettu Helsinkiin alunperin jo vuonna 1829, joskin nykyiset kasvihuoneet ovat peruja 1800-luvun loppupuolelta. Kasvihuoneita on kunnostettu vuosien varrella, mutta onneksi vanhaa kunnioittaen ja rakennusten luonteen säilyttäen. Puutarha koki etenkin 1940-luvulla kovia, kun jatkosodan pommitukset tuhosivat sekä kasvihuoneet, että niiden sisältämät kasvit pakkasen päästyä sisälle rikkoutuneista ikkunoista. Yhden sypressin lisäksi pommituksista selvisi hengissä vain jättilumme. Tätä sitkeää sissiä pääsee ihastelemaan lummehuoneessa, jossa valtaviin mittoihin venyvän lumpeen lehtiä ei voi olla tunnistamatta muiden lajien joukosta.

Lummesalin sijasta oma suosikkini on kuitenkin palmusali, joka tuleekin täysin oikeutetusti vastaan heti ensimmäisenä astuttaessa sisälle kasvihuoneisiin. Reilusti yli satavuotiaiden kasvihuoneiden tunnelma tiivistyy mielestäni juuri palmusalin upeisiin, koristeellisiin kierreportaisiin, korkealle kaareutuvaan kattoon ja huoneesta toiseen johtaviin parioviin. Palmusali onkin nykyisten kasvihuoneiden vanhin osa, jonka ympärille pienemmät kasvihuoneet on myöhemmin liitetty.

Palmusalista kierros jatkuu muihin, eri maanosien ja ilmastojen mukaan jaettuihin kasvihuoneisiin. Kokoelmasta löytyy niin rutikuivaa aavikkoa, Välimeren sitruspuita, kuin mummolan ikkunalautaa muistuttava Saintpaulia-huonekin. Palmusalin ohella näyttävin näistä on lummehuone, jossa edellä mainitut jättilumpeet valtaavat suuren osan huoneen keskellä sijaitsevasta vesialtaasta. Syksyllä osuin paikalle juuri lumpeiden kukinnan aikaan ja samaan aikaan tuntui kukkivan monessa muussakin huoneessa, vaikka nopeasti ajateltuna kukintojen odottaisi ajoittuvan ennemminkin keväälle. Kukintojen jälkeen kasvihuoneissa kannattaa kuulemma pitää silmällä puista putoavia hedelmiä.

Kasvitieteellinen puutarha on kieltämättä yksi koko Helsingin kauneimmista paikoista, mutta kuten puutarhan nimikin jo kertoo, eivät kukkaset ole täällä pelkästään silmän ilona. Kasvitieteelliset puutarhat ovat kasvikokoelmia, joita hyödynnetään esimerkiksi tieteelliseen tutkimukseen ja kasviensuojeluun. Vanha bilsahikke löysikin itsensä useampaan kertaan nenä kiinni infotauluissa, jotka jakavat kattavasti tietoa etenkin kokoelman harvinaisemmista yksilöistä. Käytännönläheisempää tietosisältöä puolestaan tarjosi esimerkiksi mittatikku, josta pystyi seuraamaan bambun huikean nopeaa kasvupyrähdystä.

Kukkaloisto jatkuu upeassa ulkopuutarhassa


Kasvihuoneiden ympärillä levittäytyvä ulkopuutarha on upea näky etenkin kesäaikaan, kun sadat kasvit kukkivat kilpaa ja puutarha loistaa upeissa sateenkaaren väreissä. Ensivierailullani elokuussa pääsin nauttimaan tästä kukkaloistosta, sekä ihastelemaan perhosia, joita etenkin punahatut näyttivät houkuttelevan puoleensa kymmenittäin. Syysvierailulla väriloisto näyttäytyi ruskan muodossa, jonka osalta etenkin kasvihuoneita reunustavat puut antoivat parhaansa.

Puutarha tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden tutkailla koristeellisia kasvihuoneita ulkopuolelta. Kesällä kasvihuoneiden piharakennuksissa toimii myös kahvila, johon voi jäädä pidemmäksikin aikaa nautiskelemaan puutarhan tunnelmasta ja kukkien tuoksusta. Talviaikaan on puolestaan varmasti hauska näky, kun keskellä ympäristön loskaa ja harmautta vihertää lasiseinien sisään kätketty viidakko.

Auttaisiko pieni pala tropiikkia talven kaukokaipuuseen?

Lisätietoa puutarhasta, pääsylipuista ja aukioloajoista löytyy puutarhan nettisivuilta.


Psst! Voit seurata blogia myös Instagramissa (@seikkailumielellablogi), jonne päivitän aina tuoreimmat kuvat ja kuulumiset tien päältä.

Previous Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin sunnuntai, marraskuu 22, 2020 at 13:06

    Useaan kertaan on tullut kuljettua Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan ohi, mutta toistaiseksi ei ole tullut siellä käytyä. Helppo uskoa, että puutarha olisi käymisen arvoinen paikka useampanakin vuodenaikana. Nuo jättilumpeet ovat muuten mielestäni todella vaikuttavia, niitä on tullut nähtyä Brasiliassa parissakin paikassa.

  • Reply Pirkko / Meriharakka sunnuntai, marraskuu 22, 2020 at 20:49

    Hei tämähän on hyvä vinkki joulunaikaan ja talveen! Viime vuonna kävimme Töölönlahden rannalla talvipuutarhassa, nyt voisikin käydä jossain vaiheessa täällä.

  • Leave a Reply