Suomen suurin matkablogiyhteisö

Muutosta ilmassa – vuoden lentopäästöni ja irti ilmastoahdistuksesta

Kirjoitin vuoden alussa ajatuksiani lentämisen päästöistä ja uumoilin omalla kohdallani vaihtoehtoisten matkustusmuotojen lisääntymistä tulevan vuoden aikana. Lentämistä on parjattu päästökeskustelussa paljon ja kantoja tämän oikeutukseen on puolesta ja vastaan – toisaalta lentämisen 2 % osuus maailman kokonaispäästöistä kuulostaa varsin pieneltä, mutta toisaalta yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä lentäminen muodostaa helposti valtaosan. Tämä matka -blogin Anna laski omia lentomääriään ja avasi keskustelun bloggaajien lentotilastoista kuluvalta vuodelta, mihin ajattelin nyt omalta osaltani osallistua. Näin tässä yhteydessä sopivan mahdollisuuden pohtia myös laajemmin lentämisen ympärillä käytävää keskustelua ja sen eri sävyjä.

Katsoessani taaksepäin kuluvan vuoden matkojani, huomaan kehityksen menneen omalla kohdallani vähentämisen suuntaan ja lentojeni määrä on lähes puolittunut edeltävästä vuodesta. MyFlightradar24-palveluun syöttämäni tiedot kertovat, että vuonna 2018 lensin yhteensä 11 yhdensuuntaista lentoa, mikä vastaa 2,1 tonnin hiilidioksidipäästöjä. Tänä vuonna lentosaldoni on tähän mennessä 4 lentoa. Rehellisyyden nimissä lasken mukaan vielä vuoden lopulla tiedossa olevat edestakaiset lennot Espanjaan ja näin koko vuoden lukemaksi kertyy 6 lentoa, joiden yhteenlasketut päästöt ovat MyFlightradarin mukaan 1,3 hiilidioksiditonnia.

Mihin näillä lentomäärillä sitten pääsee? Vuonna 2018 tein lentäen edestakaiset matkat Prahaan, Dubliniin ja Malagaan (Pariisin kautta). Lisäksi lensin Balkan-kierroksen aloituspisteeseen Belgradiin (Tukholman kautta) ja takaisin suoralla lennolla Pulasta, kiertäen välissä Bosniaa, Kroatiaa, Sloveniaa ja Italiaa maata pitkin. Lisäksi kävin vuoden aikana viikonloppureissulla Virossa perinteisellä laivakyydillä. Tänä vuonna olen tehnyt vuoden alussa edestakaisen lentomatkan Krakovaan. Lisäksi lensin Belgia-Saksa -minireilini aloituspisteeseen Kööpenhaminaan ja toisessa päässä takaisin Düsseldorfista, kiertäen välissä myös Belgiaa junalla ja bussilla. Loppuvuodesta teen vielä edestakaisen lentomatkan Espanjaan. Lisäksi olen vuoden aikana toteuttanut junareissun Pietariin, kaksi edestakaista laivamatkaa Viroon, sekä bussimatkan Virossa ja Latviassa.

Olen tämän vuoden aikana seurannut ilmastokeskustelua – sen molempia ääripäitä – ja pohtinut edelleen myös omaa suhdettani lentämiseen. Ottaen huomioon, että suomalaisten tulisi seuraavassa kymmenessä vuodessa pudottaa keskimääräistä hiilijalanjälkeään nykyisestä 10 000 kg CO2/vuosi -tasosta Pariisin ilmastosopimuksen mukaiselle 3000 kg CO2/vuosi -tasolle, tarvitaan jokaiselta sitoutumista ja ponnistuksia oman päästökuormansa vähentämiseksi. Myös Ympäristöministeriö toteaa blogissaan, että ”teknologian kehitys ei ole pystynyt kokonaan kompensoimaan suomalaisten tulotason kasvun tuomaa päästöjen kasvua 2000-luvulla. Tarvitaan siis myös kulutuskäyttäytymisen muutos.”. Yhtenä keskeisenä kuluttajatason muutoksena esitetään juuri lentämisen vähentäminen.

Ajattelen siis edelleen, että kuluttajana en voi ummistaa silmiäni ja odotella, että kyllä teknologian ja polttoaineiden kehitys hoitaa homman ajallaan kotiin. Toki yritysten ja muiden suurempien tahojen täytyy hoitaa myös oma osansa entistä paremmin, mutta kuluttajana näen velvollisuudekseni pohtia sen rinnalla myös omaa käyttäytymistäni ja myös vaatia ja tukea ilmastoystävällisempiä vaihtoehtoja matkailussa ja muillakin elämänalueilla. Matkailussa tämä on tarkoittanut kohdallani lennoista karsimista ja rahojen sijoittamista muihin, vähäpäästöisempiin matkustusmuotoihin. Yksittäiset valinnat voivat isoina joukkoina saada aikaan kysynnän kasvua, joka ohjaa kehittämään näiden matkailumuotojen tarjontaa ja saatavuutta entisestään. Näin on osittain jo käynytkin ja esimerkiksi uusia yöjunayhteyksiä on kasvaneen kysynnän vuoksi alettu ottamaan käyttöön eri puolilla Eurooppaa, tarjoten vaihtoehtoja lentomatkoille kaupunkien välillä. Toki ymmärrän, ettei junilla voi korvata kaikkea ja pidemmillä matkoilla lentäminen on ainoa ajallisesti ja rahallisesti järkevä vaihtoehto, jos kauas kerran pitää päästä. Mutta aika monta hiilidioksiditonnia saataisiin varmasti vähennettyä jo vaikkapa maanosien sisäisiä lentoja karsimalla ja siirtymällä nopeisiin, edullisiin ja vähäpäästöisiin raideyhteyksiin.

Miksi kuitenkin niin harva oikeasti tarttuu toimeen asian eteen? Lentämisestä luopuminen on saavutetuista eduista luopumista ja se jos mikä on ihmiselle vaikeaa, vaikka pelissä olisi niinkin suuri asia kuin elinympäristömme tulevaisuus. Olen myös viime aikoina pohtinut, mikä merkitys lentokeskustelun pääosin negatiivisella sävyllä on siihen, miten hanakasti ihmiset ryhtyvät toimeen. Sitra toteutti hiljattain mielenkiintoisen kyselytutkimuksen, jossa se selvitti suomalaisten tunteita ilmastonmuutosta kohtaan. Tutkimuksen perusteella ilmastonmuutos herättää ihmisissä kiinnostusta (58 % vastaajista), mutta myös paljon negatiivisia tunteita, kuten turhautumista ja riittämättömyyden tunnetta (44 %), voimattomuutta (39 %) ja surua (34 %). Mikä merkitys tunteilla sitten on käytännössä? Samassa tutkimuksessa kysyttiin myös, millaiset tunteet ovat vastaajien arvion mukaan lisänneet tehokkaimmin omaa aktiivisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tehokkaimmiksi toimintaa aktivoiviksi tunteiksi koettiin vastaajien arvion mukaan pääosin positiiviset tunteet, kuten kiinnostus, into, toivo, ja hyvittämisen halu. Vasta näiden jälkeen tulevat negatiiviset tunteet, kuten esimerkiksi syyllisyys ja pelko.

hampurin rautatieasema

kööpenhaminan rautatieasema

Jos syyllistäminen ei siis olekaan se tehokkain keino aktivoida toimintaan, olisiko lentokeskustelussakin aika muuttaa taktiikkaa ja pyrkiä herättämään myös niitä positiivisia, innostavia tunteita? Ainakin itse toivoisin näkeväni kuluttajatason ilmastokeskustelussa enemmän kannustavaa ja ratkaisukeskeistä sävyä, toki informatiivista asiasisältöä unohtamatta. Epätoivon sijasta voitaisiin luoda innostusta tarttua parempiin vaihtoehtoihin, sekä kertoa kiihkoilematta, mitä ne vaihtoehdot ovat. Vähäpäästöisestä matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään tavoiteltavaa, houkuttelevaa ja innostavaa. Koska moni suomalainen joka tapauksessa haluaa keskellä pimeintä talvea valoon hinnalla millä hyvänsä, voitaisiin kieltämisen sijasta miettiä, voisiko aurinkoloman hyödyt saavuttaa jollain muilla keinoin ja keskittää rohkaisua sinne. Tai sitten annetaan heidän lentää se kerran vuodessa aurinkoon ja yritetään vaikuttaa siihen, että vuoden muut matkat tehtäisiin päästöjen suhteen kestävämmin. Pienikin muutos on parempi, kuin ei muutosta ollenkaan. Lopettaminen on monelle matkusteluun tottuneelle kylmiltään niin mahdoton tavoite, että monet eivät välitä edes yritää. Mutta vähentämistavoitteeseen onkin jo paljon helpompi tarttua ja saada sen suhteen aikaan myös tuloksia. Voisi ajatella, että ilo ja hyvä palaute omasta onnistumisesta kannustaisi tekemään entistä parempia valintoja jatkossakin, jolloin muutoksen suunta jatkuisi yhä positiivisempana.

Miten tästä pohdinnasta päästään takaisin omiin lentopäästöihini? Olen kuluvan vuoden aikana kokeillut tietoisesti lentämisen vähentämistä, kuitenkaan matkailusta tinkimättä, onnistuen tässä tavoitteessa mielestäni aika hyvin. Tämän onnistumisen myötä olen omalla kohdallani myös kokenut, että ilmastoahdistukseni on muotoutunut enemmän toiveikkaaseen suuntaan – ei tämä niin hankalaa olekaan. Mutta kuten lentomääristäni näkee, toisinaan olen tehnyt tietoisen ratkaisun lentää, vaikkapa nyt jouluna Espanjaan. Olen panokseeni ihan tyytyväinen, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö voisi edelleen ponnistella keventääkseni omaa kuormaani. Ja aivan erityisesti aion jatkossa(kin) kiinnittää omien valintojeni lisäksi huomiota siihen, että levitän hyvää sanaa löytämistäni hyvistä vaihtoehdoista ja oivalluksista päästöttömämpään matkailuun. Ongelman korostaminen on tärkeää, mutta niin on ratkaisujen tarjoaminenkin, jos edelleen haluamme jatkaa matkailua myös tulevaisuudessa.

Aloitetaan vaikkapa näistä blogiarkistojen kätköistä kaivamistani postauksista:

Previous Post Next Post

You Might Also Like

11 Comments

  • Reply Jaakko / lomalla viimeinkin sunnuntai, marraskuu 17, 2019 at 22:54

    Jep, itsekin toivoisin että enemmän positiivisen kautta ajateltaisiin päästöjen vähentämistä ja sitä että kaikki voi omalla kohdallaan tehdä jotain ja pienikin muutos on parempi kuin ei mitään.

    • Reply Saija maanantai, marraskuu 18, 2019 at 04:50

      Itsekin olen pohtinut maailman ympärireissuni jälkeen matkailevani vain Suomessa seuraavat pari vuotta. Ympäristöahdistus on suuri ja tämä olkoon kompensaationi kaikesta tästä lentämisestä.

      Kuten edellä mainittiinkin, pienikin teko on parempi kuin ei mitään, mutta kuitenkin uskon, että suurin muutos täytyy tulla linjauksena valtion tasolla. Esim lentovero.

      • Reply Noora / Seikkailumielellä tiistai, marraskuu 19, 2019 at 19:26

        Itsekin toivon, että asiassa tehdään myös suurempia linjauksia, eikä vastuuta jätetä vain kuluttajien harteille. Mutta sen lisäksi olisi tietysti toivottavaa, jos kaikki sitoutuisivat myös omien toimiensa tasolla päästöjen vähentämiseen.

  • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning perjantai, marraskuu 22, 2019 at 14:00

    Tein kans tästä aiemmin postauksen Annan innoittamana. Laskin oman hiilijalanjälkeni ja se oli muistaakseni päälle 7 tonnia. Suurin osa päästöistä, yli 4 tonnia tuli lentämisestä, eli jos vaihtaisin lennot pelkästään maata pitkin reissaamiseen, pääsisin tuohon kolmen tonnin tavoitteeseen.

    Tuon syksyisen maata pitkin reissun jälkeen kyllä näki selkeesti, miten paljon päästöjä jäi saastuttamatta. Euroopassa on hyvät kulkuyhteydet, mutta Suomessa juna- ja bussiliikennettä vähennetään koko ajan täältä syrjäseuduilta, ja lisäks matkat on tosi pitkiä.

    Nyt kun lähen huomenna Lappiin, niin kyllä mun tekis mieli lentää sinne alle kahessa tunnissa, mutta valitsen silti junan ja bussin yhdistelmän, mikä kestää yhteensä 14 tuntia ja maksaakin enemmän kuin vaikka Norwegianin lento Helsingistä Ivaloon. Jotain vikaa tossa yhtälössä on.

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning perjantai, marraskuu 22, 2019 at 14:01

      Noista lennoista tuli siks noin paljon, koska lensin kaks mannertenvälistä lentoa. Yhteensä lentoja oli muistaakseni 12 tänä vuonna.

      • Reply Noora / Seikkailumielellä lauantai, marraskuu 23, 2019 at 22:40

        Se on totta, että muut matkustusmuodot vaativat selvästi enemmän aikaa ja usein valitettavasti myös enemmän rahaa. Mielestäni lentämisen tuet voisi siirtää vähäpäästöisempään matkailuun, jolloin niiden saatavuus toivottavasti paranisi ja hinnatkin tulisivat alemmas. Samalla tehtäisiin palvelus ympäristölle.

  • Reply Lotta-Maaria / delfiininselassa perjantai, marraskuu 22, 2019 at 21:33

    Toi on muuten suuri teko, jos tuot hyviä vaihtoehtoisia yhteyksiä yleiseen tietoon! 😊 porukkahan lentää, koska se on helppoa. Junareiteistäkään ei tiedetä niin paljoa, kun ei niitä ole markkinoitu samalla tavalla. Syyllistämisestä samaa mieltä, ei toimi.

    • Reply Noora / Seikkailumielellä lauantai, marraskuu 23, 2019 at 22:41

      Kiitos kommentista! 🙂 Matkailu on muutakin kuin lentämistä ja tätä pitäisi mielestäni tuoda yhä enemmän esille.

  • Reply Periaatteen Nainen perjantai, marraskuu 22, 2019 at 23:26

    Olen juuri luvannut julkisesti, että matkustaisin Etelä-Espanjasta Bosniaan maata pitkin – mutta voi hyvänen aika se on kallista (aika ei onneksi ole ongelma, kun voin tehdä työni tien päällä, mutta siis kun hinta kymmenkertaistuu!). Sen lisäksi olisi ihanaa löytää selkeä laskuri, jonka avulla pystyisin vertailemaan päästöt yksinkertaisesti ja helposti. Se kannustaisi optimoimaan oikean kulkuvälineen.

    • Reply Noora / Seikkailumielellä lauantai, marraskuu 23, 2019 at 22:44

      Tuollainen laskuri olisikin kätevä! Mutta oikeassa olet, että maata pitkin kulkeminen on usein selvästi kalliimpaa, kuin lentäminen kahden kaupungin välillä. Bosniassa ja muuallakin Balkanilla liikkuminen puolestaan on melko halpaa, mutta yhteydet ovat harvassa ja matkustusajat pitkiä huonojen teiden ja ratayhteyksien vuoksi. Tsemppiä reissuusi, uskon, että matkalta tarttuu kuitenkin mukaan rutkasti enemmän kokemuksia ja elämyksiä, kuin vastaavalta lentoreissulta!

  • Reply Sofia / Project Forever sunnuntai, marraskuu 24, 2019 at 23:28

    Hienoa että olet kiinnittänyt omaan lentämiseen huomiota ja pystynyt pudottamaan lentojen määrää. Itselläni on menossa ennätysvuosi matkailun suhteen, kun viime syksynä aloitimme maailmanympärimatkan (kyllä, paha minä) ja nyt olemme remonttievakossa Etelä-Amerikassa. Uskoisin että aivan tällaisiin lentolukemiin emme kuitenkaan tule pääsemään tulevina lähivuosina.

  • Leave a Reply