herrankukkaro

Ihanan erikoinen Herrankukkaro – viikonloppu kalastajakylässä

Majoituksesta on saatu alennusta Herrankukkarolta.

Muistatteko, kun haaveilin alkuvuoden reissu-unelmapostauksessani matkasta Turun saaristoon? Olin jo varma, että matkahaaveeni siirtyy tälläkin kertaa ensi vuodelle, kunnes yllättäen eteeni tulikin mahdollisuus lähteä viettämään saaristoviikonloppua Turun edustalla sijaitsevaan Herrankukkaroon. Minulla ei totta puhuen ollut aluksi hajuakaan, mihin olin lupautunut, mutta jo paikan nettisivuja tutkittuani sain käsityksen, että mistään ihan tavanomaisesta virkityslomasta ei ollut kyse. Vanhan kalastajatilan ympärille rakentunut Herrankukkaro osoittautuikin täydellisen omaleimaiseksi sekoitukseksi saaristoidylliä, kalastajakylän tunnelmaa ja savusaunan lempeitä löylyjä, kuorrutettuna sellaisella määrällä mielikuvitusta, että vieläkin hymyilyttää.

herrankukkaro

herrankukkaro

Herrankukkaro sijaitsee Naantalin Rymättylässä, aika tarkalleen 2,5 tunnin ajomatkan päässä kotoani Tampereelta. Alue on vanha kalastajatila, joka on parikymmentä vuotta sitten muutettu kokous- ja virkistyskohteeksi. Saapuessani Herrankukkaroon minut imaistaankin saman tien menneiden vuosien kalastajakylän tunnelmaan. Myrskylyhdyt ja kalaverkot riippuvat rakennusten seinillä ja rantaa kohti kävellessäni vastaan tulee savustetun kalan tuoksu. En voinut kuin ihmetellä sitä yksityiskohtien määrää, mitä tämän kokonaisuuden rakentajat ovat ottaneet huomioon ja saaneet istumaan ympäröivään saaristoluontoon. Herrankukkarossa myöskään mielikuvitukselle ei ole asetettu rajoja ja huumorin on annettu kukkia. Yksi osa omaa elämystäni olikin kaikkien niiden yksityiskohtien bongaaminen, jotka saivat naurahtamaan nokkeluudellaan. Elävimpinä esimerkkeinä mieleeni jäivät kaksikerroksinen WC, eli Tårta på tårta, sekä rantaan kiinnitetyt veneet Sympaatti ja Psykopaatti. En laita näistä edes kuvia, vaan annan teidän kokea löytämisen ja oivaltamisen ilon paikan päällä ihan itse.

Reissu Herrankukkaroon oli siltäkin osin uniikki mahdollisuus, että paikka on normaalisti avoinna vain tilauksesta minimissään 10 hengen ryhmille tai yrityksille. Poikkeuksen tekevät muutaman kerran vuodessa järjestettävät avoimet saunatapahtumat, joiden aikana Herrankukkaroon pääsee vierailemaan myös ilman ryhmävarausta. Tulevia saunatapahtumia voi tutkailla jo etukäteen täältä. Oma vierailuni ajoittui juuri tällaisen kaikille avoimen saunatapahtuman ympärille, jonka 50 euron hintaan kuuluivat löylyt maailman suurimmassa maasavusaunassa, lilluminen lämpimissä merivesialtaissa, sekä saunan jälkeen tarjoiltu saaristolaisbuffet. Minun vierailuni kruunasi päivän päälle vielä yöpyminen perinnemökissä, jonka rappusilta lähes ylettyi kastamaan varpaansa mereen. Saunomisen, syömisen ja meri-ilman myötä uni maistuikin illalla varsin makoisasti.

herrankukkaro

herrankukkaro

herrankukkaro

herrankukkaro

Saunapäivän hengen mukaisesti päiväni Herrankukkarossa lähti käyntiin savusaunan löylyistä. Ja kun tarjolla on omassa lajissaan jotain maailman suurinta, täytyyhän sitä käydä testaamassa. Herrankukkaron maasavusaunan kohdalla todellakin puhutaan valtavasta, sillä löylyihin mahtuu samanaikaisesti jopa 124 kylpijää. Mietin saunan lauteille kiivetessäni, että tämä on varmasti niitä elämyksiä, joita ulkomaalaisena tulisin Suomesta hakemaan. Tosin saattaisin ulkomaalaisena myös miettiä ovella kaksi kertaa, mihin pilkkopimeään halliin olen juuri kömpimässä. Mutta kun olen löytänyt hämärässä paikalleni, voisi savusaunan rauhallisessa hämärässä nauttia lempeistä löylyistä vaikka kuinka pitkään.

Saunan löylyistä pääsee vilvoittelemaan merelliseen Kaislikkokylpylään. Kylpylän puitteet muistuttavat minua ennemminkin jostain trooppisesta saaresta, kuin Itämerestä pilkistäville kallioille rakennetusta saunaparatiisista, mutta juuri tällaiset erikoiset kontrastit tekevät paikasta entistäkin kiehtovamman. Kylpylä koostuu savusaunojen yhteyteen rakennetuista ulkoaltaista, joiden joukosta saattoi valita joko rentouttavan lämminvesialtaan tai lämmittämättömällä merivedellä täytetyn merivesialtaan. Toki rannasta pääsisi myös uimaan suoraan mereen, mutta minun kylmänsietokykyäni koetteli jo aivan riittävästi 18-asteinen merivesiallas, jota sitäkin tuli testattua. Lasken kyseisessä altaassa pulahtamisen talviturkin kastamiseksi, koska vesi meressä on varmasti vähintään yhtä viileää.

kaislikkokylpylä

herrankukkaro

herrankukkaro

Löylyjen jälkeen saunakansaa odotti saaristolaishenkinen lounasbuffet, jonka antimista laskin ainakin viittä eri kalalajia. Vanhalla kalastajatilalla syödäänkin tietysti kalaa ja kuulemani mukaan niin kalassa kuin muissakin raaka-aineissa suositaan mahdollisuuksien mukaan villi- ja lähiruokaa, eli sesonkien mukaista, luonnossa kasvanutta ravintoa. Viime aikoina on puhuttu paljon matkailun ekologisuudesta ja Herrankukkarossa kestävän matkailun periaatteet tuntuvat ainakin toteutuvan mallikkaasti niin ruoassa, energiassa kuin rakentamisessa. Lähituotetun villiruoan lisäksi rakennukset on nimittäin tehty puusta ja muista luonnonmateriaaleista ja sähkökin tuotetaan tuulienergialla.

Päivän kääntyessä iltapäivään päiväsaunojat alkavat tehdä lähtöä ja Herrankukkaro hiljenee iltaan. Paikalle jää minun ja parin muun bloggaajan lisäksi vain kourallinen ihmisiä, joten illansuussa kylänraittia saa tallustella käytännössä omassa rauhassaan. Mutta miten sitä aikaansa saaristossa oikein kuluttaisi? Istuskelen laiturilla kirjaa lukien, kun uni alkaa jo yllättäen painamaan ennen kahdeksaa. Myönnän, olen heikko. Niinpä kömmin pieneen, yhden hengen mökkiini, jota täällä nimitetään kotoisasti taskuksi. Majoitusvaihtoehtoja Herrankukkarossa on laidasta laitaan ja erikoisimpaa päätä edustaa varmasti ihmiskokoon rakennettu linnunpönttö, johon katselen bloggaajakollegoideni kapuavan huvittuneina yöunilleen. Isommalla porukalla puolestaan voisi asuttaa vaikkapa rannassa kelluvaa hotellilaivaa tai perinteikästä kelotupaa. Jos täällä haluaisi järjestää vaikkapa häät, löytyisi jokaiselle vieraalle varmasti oma soppi majoittumiseen. Hääpari kömpisi tietysti romanttisesti pönttöön.

Aamulla heräilen jo seitsemän aikoihin auringon valoon ja istahdan mökkini rantaan katselemaan tyyntä merta, ennen kuin astelen kylänraittia pitkin aamupalalle. Kesäsää suosii koko viikonlopun ja aamiaistakin pääsee nauttimaan auringon paisteeseen omenapuiden alle. Paikalla on samanaikaisesti myös toinen, suurempi seurue, jonka arvelen viettävän Herrankukkarossa jonkinlaista sukukokousta. Alue on kuitenkin niin laaja, että törmään heihin kunnolla ensimmäisen kerran vasta aamiaisbuffetin ääressä. Ruokailemaan he kuitenkin menevät toisaalle, joten Herrankukkarossa saa tosiaankin olla halutessaan ihan omassa rauhassaan.

herrankukkaro aamiainen

Tavoitteeni tälle vuodelle on monen muun tapaan ollut kotimaanmatkailun lisääminen ja tällaiset kohteet kieltämättä inspiroivat tutkimaan kotimaan matkailutarjontaa enemmänkin. Ainakin tällaiselle sisämaan kasvatille saaristo on jo itsessään erikoinen ja erilainen ympäristö, joka irrottaa hetkeksi tutuista ympyröistä. Herrankukkarossa ilahdutti lisäksi paikan omaleimaisuus, koska myönnettäköön, että itselläni on melko tasaisen tavallinen mielikuva kotimaan matkailukohteista. Mihin muualle sitä vielä ehtisikään tämän kesän aikana?

Psst! Lisää reissuinspiraatiota löydät blogin Instagramista, jonne päivitän aina tuoreimmat kuulumiset tien päältä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Laura sunnuntai, heinäkuu 28, 2019 at 16:39

    Ihan mahtavan näköinen paikka! Tuolla on varmasti riittänyt tutkittavaa ja ihmeteltävää. Saaristossa on kyllä jotain kiehtovaa ja ihanan rauhoittavaa. Minua kiinnostaisi käydä Ahvenanmaalla, siellä ei ole tullut käytyä sitten lapsuuden ja se on jo parina kesänä jäänyt muiden lomasuunnitelmien jalkoihin.

    https://www.rantapallo.fi/laurantarakalla/

    • Reply Noora / Seikkailumielellä maanantai, heinäkuu 29, 2019 at 17:36

      Herrankukkaro on kyllä omaa luokkaansa! Ahvenanmaa kiinnostaisi minuakin, kun viime käynnistä alkaa olemaan aikaa sen 15 vuotta ainakin. Saaristo vaan on ainakin minun mielessäni niin vahvasti kesäkohde ja kesähän on tunnetusti lyhyt, joten aina suunnitelmat siirtyvät seuraavaan vuoteen.

  • Reply Reissu-Jani sunnuntai, heinäkuu 28, 2019 at 18:19

    Tosiaan tuo paikka on tehty firmoille ja ryhmille eikä yksittäinen matkailija pääse kuin joskus tiettynä päivänä käymään tuolla. Tämä on perin ikävää – mutta he ovat konseptin näin valinneet. HIeno paikka muuten — kävin firman tilaisuudessa tuolla kun se oltiin avattu parikymmentä vuotta sitten.. ja onkin laajentunut paljon siitä.

    • Reply Noora / Seikkailumielellä maanantai, heinäkuu 29, 2019 at 17:46

      Näinhän se on, tosin onneksi noita saunapäiviä on kuitenkin useamman kerran vuodessa, joten ainakin päiväreissulle tuonne pääsee ilman ryhmääkin. Tai ainahan sitä voi kerätä kaveriporukan kasaan ja lähteä vaikka merkkipäivän viettoon Herrankukkaroon. Yllättävän iso alue tuo kyllä on ja tuntuu kehittyvän koko ajan, joten paljon on varmasti muuttunut 20 vuodessa 🙂

  • Reply Pirkko / Meriharakka maanantai, heinäkuu 29, 2019 at 08:46

    Hienoa, että reissusi Herrankukkaroon onnistui! Majoituit näköjään samaan mökkiin kuin me – juuri eilen palasimme noilta rannoilta. Merivesi näytti lämmenneen muutaman asteen tässä parissa viikossa, joten tuo Kaislikkokylpylän suurinkin allas alkoi olla jo ihan uimakelpoinen 🙂
    Aika erilainen ”lomakylähän” tuo on ja mielestäni hyvinkin ainakin kerran elämässä -kohde.

    • Reply Noora / Seikkailumielellä maanantai, heinäkuu 29, 2019 at 17:49

      Kiitos Pirkko, reissu onnistui tosiaankin oikein hyvin! Ja kohteena paikka oli kyllä ihan omaa luokkaansa.

  • Reply Jenna / Citylights & Sunsets torstai, elokuu 1, 2019 at 13:54

    Jännä, ettei paikka ole avoinna yksittäisille matkailijoille. Sinänsä kyllä kiinnostava ja todella erilainen paikka 🙂

  • Reply Iida In Translation lauantai, elokuu 3, 2019 at 07:20

    Vaikuttaapa ihanalta irtiotolta ainutlaatuisessa paikassa! Saaristo ja Naantali on sydäntä lähellä, niin tuonne karkaisi mielellään muutamaksi päiväksi ☺️

  • Reply Periaatteen Nainen lauantai, elokuu 3, 2019 at 08:31

    Onpa kuvauksellinen ja kiehtova paikka! Itselläkin oli tämä reissu harkinnassa, ja nyt tietty vähän kaihertaa että savusauna jäi kokematta 🙂

  • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogi sunnuntai, elokuu 4, 2019 at 09:46

    Herrankukkaro todellakin on ihanan erilainen! Tykkäsin itse myös aivan toooooodella paljon kyseisestä paikasta. Eritysesti linnunpönttö, maasavusaunat, kaislikkokylpylä, erikoiset yksityiskohdat ja Airiston vesistöjen välitön läsnäolo teki omasta reissusta unohtumattoman.

  • Leave a Reply