Yllättävä Gent – graffiteja, patsaita ja kätketty hotelli

Edellisessä postauksessani totesin, että Gent on kaupunki, jossa kannattaa hieman eksyä löytääkseen kaikki sen kätketyt aarteet. Historiaa henkivän ulkokuoren alta löytyikin paljon pieniä yllätyksiä, joiden äärelle osuin pitkälti sattumalta. Yhdessä myöhempien Brysselin kokemusteni kanssa voin todeta, että Belgia on suklaan ja oluen lisäksi selvästi ainakin katutaiteen ja erikoisten patsaiden maa.

Gent tunnetaan vapaamielisenä kulttuurikaupunkina, josta yhtenä osoituksena on kaupungin runsas katutaidetarjonta. Törmäsin katutaiteeseen Gentissä muutamassakin eri paikassa, mutta selvästi tunnetuin keskittymä löytyy Werregarenstraatjelta, joka tunnetaan katukylttiä myöten myös Graffitistraatjena. Tämä kapea kuja on luvallinen graffitipaikka, jota kaupungin katutaiteilijat käyttävätkin niin ahkerasti, että katunäkymä muuttuu koko ajan. Minun käydessäni paikalla näin muutaman ihan taidokkaan teoksen, mutta paljon myös vähemmän laadukasta, töherrysluokan meininkiä. Kukin tyylillään ja taitojensa mukaan, luulisin. Jopa rautaportti oli saanut värikuorrutuksen päälleen.

Vaikka Graffitistraatje ei tarjonnutkaan ihan niin huikeita taideteoksia kuin ehkä odotin, on paikka käymisen arvoinen jo pelkästään sen muuhun kaupunkikuvaan luoman kontrastin takia. Myöhemmin kuulin, että Gentistä löytyy myös toinen ”graffitikatu”, Tweebruggenstraat, jonka teokset on tehty osana katutaidetapahtumaa ja ovat kuulemma hieman tasokkaampia kuin Graffitistraatjen teokset. Tänne suuntaan siis seuraavalla kerralla.

Mikäli syvällisempi perehtyminen aiheeseen kiinnostaa, Gentissä järjestetään myös opastettuja kierroksia katutaiteen äärelle. Gentin katutaiteeseen voi lähteä tutustumaan myös omatoimisesti esimerkiksi tämän kartan avulla, tai tehdä kuten minä, eli haahuilla ympäriinsä ja törmätä teoksiin sattumalta. Alla olevat teokset löytyivät Jan van Stopenberghestraatilta ja Tempelhofilta.

Katutaiteen lisäksi, tai oikeastaan ehkä sitäkin enemmän, Gent on täynnä patsaita. Monet niistä ovat pieniä ja hieman piilossa, joten mukana täytyy olla hieman löytämisen onnea. Patsaita kannattaa tähytä ensimmäiseksi talojen katoilta, esimerkiksi Korenmarkt-aukiolla, jossa joukko pieniä hahmoja tanssii erään talon katolla. Sint-Michielsbrug -sillalla puolestaan pieni ukkeli taistelee lohikäärmettä vastaan sydän rinnassaan.

Kaikki patsaat eivät ole aivan yhtä hilpeissä tunnelmissa. Esimerkiksi Prinsenhof-kadulla noin numeron 59 kohdalla talon seinästä riippuu pieni poika, jonka tarina ja viesti jäivät minulle valitettavasti arvoitukseksi. Toinen jollain tavalla hieman synkkä patsas nököttää Zilverhof- ja Pluimstraat-katujen kulmassa, jossa pikkuruinen nainen kutoo kalteri-ikkunan alla. Patsas symboloi kuulemma työläisnaisia, jotka jäivät työskentelemään kotiin heidän miestensä lähtiessä tehtaille. Joku oli tuonut naisen käsiin keskeneräisen kudontatyön.

ghent hanging boy

Vaikka Gentin katukuvaa hallitsevat vanhat, historialliset rakennukset, voi kaupungista löytää pienellä tutkimusmatkailulla myös modernia arkkitehtuuria, joka on piilotettu näppärästi vanhanaikaisen ulkokuoren alle. Aivan Gentin keskustassa, Korenlei-kadun varrella seisoo punatiilinen rakennus, jonka julkisivua koristavat kaksi kultaista joutsenta. Rakennus ei herätä sen kummemmin huomiota, ellei tunnen sen historiaa – kaksi joutsenta viestivät, että rakennus on alunperin toiminut bordellina. Nykyisin tässä entisessä bordellissa toimii Marriott-hotelli.

Hotellissa kannattaa piipahtaa sisällä, vaikka ei siellä majoittuisikaan, sillä julkisivu kätkee sisälleen yllätyksen – oven toisella puolen avautuu täysin toinen maailma, kuin mitä ulkokuori antaa ymmärtää. Huikean korkea, osaksi lasiseinäinen tila päästää luonnonvaloa sisään avaraan aulaan, jossa toimii hotellin vastaanoton lisäksi cocktailbaari. Kontrasti ulkopuolella kokemaani, historialliseen miljööseen on hämmentävä. Kuulemani mukaan täällä järjestetään jazz-iltoja, after work -drinkkitilaisuuksia ja muita tapahtumia, joihon kaupunkilaiset ja Gentissä matkailevat turistit ovat tervetulleita, vaikka eivät Marriotissa majoittuisikaan.

Vaikka ihastuinkin Gentissä ennen kaikkea sen kauniisiin taloihin ja rauhalliseen tunnelmaan, tarjosivat nämä löydöt kokonaisuuteen myös oman, mielenkiintoisen mausteensa. Seuraavaksi suuntasinkin Brysseliin, jossa meininki oli huomattavasti menevämpää, mutta kaupungin pienet yksityiskohdat ihastuttivat minua yhtä lailla. Belgiassa vain on sitä jotakin.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mari sunnuntai, kesäkuu 16, 2019 at 19:30

    Tuonne on kyllä joskus päästävä. Monessa muussa Belgian kaupungissa on pysähdytty, mutta Gent ja Brugge vielä kokematta. Hienoja taidteoksia!

    • Reply Noora / Seikkailumielellä tiistai, kesäkuu 18, 2019 at 22:30

      Minulle Gent oli vasta ensikosketus Belgiaan, mutta varmasti tulen käymään siellä vielä muissakin kaupungeissa!

    Leave a Reply