Maata pitkin Eurooppaan – vinkkejä matkan suunnitteluun

Kirjoitin vuoden alussa ajatuksiani lentämisestä ja pohdin tuolloin maata pitkin matkailua vaihtoehtona viime aikoina paljon parjatulle lentomatkailulle. Kävin viime lauantaina inspiroitumassa aiheen tiimoilta lisää Tampereella järjestetyssä Maata pitkin matkailu -tapahtumassa, josta sain mukaani taas roppakaupalla uusia näkökulmia, sekä vinkkejä matkojen toteuttamiseen. Maata pitkin matkailu on ollut viime aikoina mielessäni muutenkin, sillä suuntaan seuraavalle ulkomaan matkalleni Belgiaan, jonne matkustan tällä kertaa raiteita pitkin niin pitkälle kuin viikon lomani antaa myöten. Kun asiaan on hieman perehtynyt, junamatkailu näyttäytyykin äkkiä hyvin varteenotettavana vaihtoehtona lentomatkailulle erityisesti Euroopan sisäisillä siirtymillä. Jotta yhä useampi voisi ajatella korvaavansa lentokoneen junalla tai bussilla edes silloin tällöin, kokosin omien kokemuksieni ja muualta saamieni tietojen pohjalta pienen aloituspakkauksen maata pitkin matkailuun Euroopassa. Ja koska minun ykkösvalintani on aina juna, kohdistuvat myös vinkkini pitkälti junamatkailuun.

Mitä se maksaa?

Aivan kuten lentomatkailussakin, vaihtelevat junalippujen hinnat suuresti eri tekijöistä riippuen. Pääsääntönä voidaan pitää, että mitä aiemmin ostat lipun, sitä halvemmalla sen saat. Esimerkiksi itse ostin toukokuiselle junareissulleni lippuja jo helmikuun puolella, jolloin esimerkiksi junalippu Hampurista Gentiin (kahdella vaihdolla) maksoi 39,90e. Tarkistin hinnan kyseiselle junavuorolle nyt reilua kuukautta ennen matkaa ja hinta on noussut jo 90 euroon. Toki poikkeuksiakin edellä mainittuun sääntöön on olemassa, sillä joissakin maissa junalippuja myydään edelleen kiinteähintaisina. Tällaisia maita ovat havaintojeni perusteella ainakin monet Itä-Euroopan ja Balkanin maat. Ostoajankohdan lisäksi lipun hintaan voivat vaikuttaa myös junayhteyden nopeus ja varaustilanne. Suosituimmilla vuoroilla joutuu usein maksamaan enemmän ja hidas paikallisjuna on pikayhteyttä edullisempi.

Yksi vaihtoehto pidemmälle junareissulle on myös Interrail-kortin hankkiminen. Reilikortin selkeä etu on joustavuus, mutta toisaalta kannattaa huomioida, että joissakin maissa junaan joutuu ostamaan reilikortista huolimatta vielä erillisen paikkavarauksen, joka voi maksaa muutamista euroista jopa pariin kymppiin. Tämän lisäksi joissakin junissa on kiintiöt reilikorttilaisille. Ennen kortin hankkimista kannattaakin laskea huolella, tulisivatko yksittäiset liput sittenkin halvemmiksi, etenkin jos matkustaa maihin, jotka vaativat paikkavarauksen (tällaisia ovat ainakin Ruotsi, Ranska ja Espanja). Reilikortista voi kuitenkin olla myös selvää rahallista etua, erityisesti jos on liikkeellä lasten kanssa, sillä alle 12-vuotiaat lapset matkustavat reilikortin omistavan aikuisen kanssa ilmaiseksi (max. 2 lasta aikuista kohden).

Tässä vielä muutamia hintaesimerkkejä havainnollistamaan junamatkailun kustannuksia (hinnat haettu satunnaiselle päivälle noin 3 kuukauden päähän):

• Tukholma – Kööpenhamina, noin 35-40 euroa
• Tukholma – Oslo, noin 23-33 euroa
• Kööpenhamina – Hampuri, noin 29-40 euroa
• Hampuri – Pariisi, noin 70-100 euroa
• Helsinki – Pietari, noin 60-80 euroa

Miten suunnittelen reitin ja ostan liput?

Lentomatkojen suunnitteluun on olemassa jos jonkinlaisia palveluita, jotka mahdollistavat eri lentoyhtiöiden ja reittivaihtoehtojen vertailun ja halvimpien lippujen ostamisen. Junamatkailun osalta palvelut eivät ole vielä toistaiseksi aivan yhtä kehittyneitä, mutta joitakin palveluita reittien suunnitteluun on kuitenkin jo olemassa ja osa niistä mahdollistaa myös lippujen ostamisen. Itse ostan liput yleensä suoraan eri maiden rautatieyhtiöiden sivuilta, tai vaihtoehtoisesti suoraan asemalta, jos liput ovat kiinteähintaisia, eikä käyttämälläni yhteydellä ole vaaraa tulla loppuunmyydyksi.

Toisin kuin lentomatkailussa, junamatkan joutuu usein ostamaan erillisissä pätkissä, eli matkaa joutuu räätälöimään ja aikatauluja suunnittelemaan hieman enemmän itse. Junien vaihtoon kannattaa jättää aina hieman varoaikaa myöhästymisten varalta, mutta muuten aikataulujen ja reitin suunnittelu on pitkälti omien mieltymysten ja tarjolla olevien yhteyksien varassa. Itse en ole kokenut matkan itsenäistä räätälöintiä mitenkään vaikeaksi, koska palveluita reittien suunnitteluun on tosiaan jo olemassa ja lippujen ostokin on yleensä onnistunut varsin vaivattomasti rautatieyhtiöiden omilta sivuilta. Tässä listattuna muutamia palveluita, jotka olen kokenut hyödyllisiksi reittien suunnitteluun ja osin myös lippujen ostamiseen:

• Maatapitkin.net
• Rome2rio
• Rail Planner -sovellus
• Deutsche Bahn – Saksan rautatiet näyttää aikatauluja myös monien muiden maiden yhteyksille
• Trainline
• The Man in Seat 61

Suomesta Keski-Eurooppaan – kolme reittiä

Suomi on Eurooppaan suuntautuvan junamatkailun kannalta hieman haastava maa, sillä sijaitsemme melko etäällä Euroopan keskeisimmistä kohteista ja vieläpä meren erottamana. Yksi vaihtoehto matkustaa eteläisemmän Euroopan junayhteyksien äärelle on tietysti lentokone, jolla matkan alkupuolta saa ajallisesti hieman lyhennettyä. Mitenkään mahdotonta Suomesta poistuminen pintamatkailun keinoin ei kuitenkaan ole. Tähän tarkoitukseen käytetään yleensä jotakin seuraavista reiteistä:

Turku – Tukholma – Kööpenhamina – Hampuri
Tämä reitti alkaa Suomen päässä Turusta, josta kuljetaan laivalla Tukholmaan ja sieltä eteenpäin junalla Kööpenhaminan kautta Hampuriin. Hampurista käsin koko Eurooppa onkin jo helposti saavutettavissa. Jos Turusta hyppää iltalaivan kyytiin, saapuu Tukholmaan seuraavana aamuna ja Hampuriin ehtii saman päivän alkuillasta. Pohjoisesta tultaessa Tukholmaan pääsee toki myös maata pitkin.

Helsinki – Tallinna – Varsova
Baltian läpi kulkeva reitti alkaa lautta-/laivamatkalla Helsingistä Tallinnaan, josta matka jatkuu bussilla Baltian läpi Puolaan. Baltiassa junayhteydet ovat melko heikkoja, joten useimmat välit taittaa kätevimmin ja jopa nopeammin bussilla. Etenkin LuxExpress-niminen yhtiö on tällä reitillä kerännyt kehuja. Matka-aika riippuu valitusta reitistä, mutta nopeimmillaan Helsingistä Varsovaan matkustaa noin vuorokaudessa.

Helsinki – Pietari – (Moskova) – Itä-Eurooppa
Venäjälle ja muualle Itä-Eurooppaan matkatessa tämäkin reitti on huomioimisen arvoinen. VR:n Allegro- ja Tolstoi-junat kulkevat Helsingistä Pietariin (3,5h) ja Moskovaan (14,5h, yöjuna) ja näistä kaupungeista matka jatkuu kätevästi esimerkiksi Baltiaan tai vaikkapa Aasian suuntaan. Tällä reitillä kannattaa huomioida, että Venäjän viisumi nostaa matkan kustannuksia joitakin kymppejä junalippujen hinnan päälle.

Maata pitkin matkailun ihanuudesta

En voi väittää, että junamatkailu olisi lentämiseen verrattuna pelkkää auvoa ainakaan matka-ajan suhteen, mutta maata pitkin matkailussa on kuitenkin kosolti hyviä puolia, joita lentämällä ei pääse kokemaan. Päätänkin tämän infopaketin näiden hyvien puolien hehkuttamiseen, koska nämä ovat niitä asioita, jotka tekevät maata pitkin matkailusta kaiken sen vaatiman vaivan arvoista. Maata pitkin matkailun ydin on mielestäni sen synnyttämä tunne matkanteosta pelkän paikasta toiseen siirtymisen sijaan. Maisemat vaihtuvat hitaasti ja kielet, kulttuurit ja kansat muuttuvat matkan varrella sitä mukaa, kun siirrytään rajojen yli maasta toiseen. Junalla tunnen usein myös pääseväni kokemaan paikallisten arkea ihan eri tavalla kuin lentäessä, kun ihmisiä nousee junaan ja jää pois matkan varrella, matkalla milloin töihin, sukulaisten ja ystävien luo tai vaikkapa viikonloppulomalle toiseen kaupunkiin. Matkan varrella voin pysähtyä myös itse tutkimaan jotakin paikkaa pidemmäksi aikaa, ehkä muutamaksi tunniksi tai jopa useammaksi päiväksi, ennen matkan jatkumista seuraavaan paikkaan. Maisemien osalta monet junareitit ovat myös ihan itsessään elämyksiä.

Maata pitkin matkailuun yhdistyy myös monia hienoja käytännön hyötyjä. Junalla ja bussilla liikkuessa pääsee yleensä suoraan kaupunkien ytimeen, jolloin aikaa ei kulu siirtymiseen kaupunkien laitamille sijoitetuilta lentokentiltä keskustaan ja takaisin, vaan saavun saman tien keskelle tapahtumien keskipistettä. Junassa, toisin kuin lentokoneessa, on myös kosolti tilaa jaloitella ja välillä voi pistäytyä vaikka ravintolavaunussa kunnon aterialla. Viimeisin, mutta ei vähäisin syy valita juna lentämisen sijasta on tietysti ekologisuus. Nykyaikaiset sähköveturit tuottavat päästöjä vain murto-osan lentomatkustamiseen verrattuna.

Kaikesta lentomatkailuun liittyvästä negatiivisesta uutisoinnista huolimatta tiedostan, että lentämisen vaihtaminen maata pitkin matkailuun on vielä hyvin marginaalista ja tuskin ainakaan ihan lähiaikoina nousee valtavirran ilmiöksi. Tiedän myös itse, etten tule täysin korvaamaan lentokonetta junalla, mutta mielestäni pienetkin askeleet ekologisemman matkustamisen suuntaan ovat hyvästä ja ennen kaikkea edistävät junamatkailuun liittyvien palveluiden ja tekniikan kehittymistä lisääntyneen kysynnän kautta. Ja ehkä muutaman vuosikymmenen päästä yhteydet ovatkin jo niin kehittyneitä, että junalla kulkeminen kilpailee ihan vakavasti otettavana vaihtoehtona siirtyä paikasta toiseen etenkin Euroopan sisällä.

Junamatkailusta muissa blogeissa:

• Junalla Eurooppaan – elämyksellistä ja edullista
• Junamatkustaminen Euroopassa ilman Interrail-korttia
• Interrail on taas muodissa
• Näin matkustat junalla lasten ja vauvan kanssa
• Tietoa ja käytännön vinkkejä maata pitkin matkailuun – myös Euroopan ulkopuolella