Adrian valtatie – Montenegro päästä päähän

Montenegron kompaktin mittaista rantakaistaletta pääsee ajelemaan vaivattomasti joko vuokra-auton tai bussin kyydissä Adrian valtatietä pitkin ja matkan varrelle osuu monia mielenkiintoisia kohteita, joissa pysähtyä pikavisiitille tai pidemmäksikin aikaa. Itse vietin maassa viikon verran toukokuussa 2017 ajellen rannikkoa edestakaisin ja tutustuen sen upeisiin maisemiin, rantoihin ja kaupunkeihin. Tässä pysähtymisen arvoiset kohteet tuon matkan varrelta, sekä muita vinkkejä vastaavan reissun toteuttamiseen.

Saavuin matkaseurani kanssa Montenegroon pohjoisen suunnasta, Kroatian puolelta Dubrovnikista, josta olimme vuokranneet myös auton. Autoa vuokratessa tulee mainita, jos sen aikoo viedä toisen valtion alueelle, sillä ilman asiaan kuuluvia papereita ei rajan yli ole asiaa. Rajan ylitys sujui ilman suurempaa jonottamista, mutta kuumimman sesongin aikaan heinä-elokuussa on hyvä varautua pitkiinkin jonoihin tai vaihtoehtoisesti käyttää hieman pienempää ja syrjäisempää, Njivice-Konfinin rajanylitysasemaa. Sesongin ulkopuolella pienempi asema voi olla suljettuna, joten kannattaa tarkistaa tilanne netistä ennen rajalle suuntaamista. Me menimme yli Debeli Brijeg–Karasovićissa, joka on pääasiallinen rajanylityspaikka näiden kahden maan välillä.

Ensikosketus Montenegroon – Herceg Novi

Rajan ylitettyämme ajelimme ensimmäiseen vastaan tulleeseen kaupunkiin, Kotorinlahden suulla sijaitsevaan Herceg Noviin. Kaupunki sijaitsee vain reilun 10 kilometrin päässä rajasta ja sinne pääsee Dubrovnikista käsin helposti myös bussin kyydissä. Toukokuun alkupuolella Herceg Novi vaikutti uneliaalta, rauhalliselta pikkukaupungilta, jonka kaduilla tuli vastaan lähinnä paikallisia asukkaita. Saimme ottaa ensimmäiset askeleemme Montenegron puolella kaikessa rauhassa.

Herceg Novi on hyvä pysähdyspaikka lounaalle tai kahvitauolle matkalla muihin Montenegron kohteisiin, mutta kaupunkiin voi hyvin pysähtyä myös pidemmäksi aikaa koluamaan sen kujia ja rakennuksia. Herceg Novista, kuten monista muistakin Montenegron kaupungeista, voi rakennuksia tarkkailemalla nähdä monet eri kulttuurit, jotka aluetta ovat historian saatossa hallinneet. Itselleni jäivät vanhaa kaupunkia hallitsevan linnoituksen lisäksi erityisesti mieleen viehättävät aukiot, vehreyttä luovat palmupuut, sekä shakkinappulaa muistuttava kellotorni.

Sympaattinen pikkukylä Perast

Pikkuruinen Perast on ehdottomasti pysähdyksen arvoinen kohde Kotorinlahden rannalla hieman ennen lahden pohjukassa sijaitsevaa Kotorin kaupunkia. Kylän rantaraittia pitkin maleksiessa pääsee ihastelemaan upeaa näkymää Kotorinlahdelle, sekä Perastin edustalla sijaitseville saarille, joille kannattaa tehdä myös retki jollakin satamassa päivystävistä veneistä. Veneitä tuntui olevan vähän jokaista sorttia, mutta hinnoista neuvotellessamme totesimme niiden olevan pitkälti samaa luokkaa veneestä riippumatta. Kahden hengen edestakainen kyyti kustansi noin kymmenen euroa.

Saarien jälkeen loput ajasta voi käyttää ihan vain kylän tunnelmasta nauttimiseen ja vaikkapa lounastamiseen jossakin kylän ravintoloista. Perastissa voi hyvin myös yöpyä ja etenkin sesonkiaikaan arvelisin sen olevan huomattavasti rauhallisempi kohde kuin noin 10 kilometrin päässä sijaitseva Kotor. Toukokuisella vierailullamme saimme nauttia tästäkin kohteesta lähinnä keskenämme.

Muurien ympäröimä Kotor

Ajeltuamme pitkin Kotorinlahden mutkaista rantaviivaa reilut 50 kilometriä nauttien koko matkan ajan sen tarjoamista upeista maisemista, saavuimme lahden pohjukassa sijaitsevaan Kotorin kaupunkiin. Kotorista, tai oikeammin aivan sen kupeessa sijaitsevasta Dobrotan kylästä tuli tukikohtamme parin päivän ajaksi. Kotorista olen tarinoinut aiemmin ihan omassa postauksessaan, jonka löydät tästä: Montenegron Kotor on kissojen kaupunki. Kotor oli yksi suosikkipaikoistani koko Montenegron rannikolla, eikä sitä missään nimessä kannata ohittaa Kotorinlahdella liikkuessa.

Luksusta ja palmupuita Tivatissa

Tivat on tunnelmaltaan täysin toisenlainen kuin Kotor, tai oikeastaan kuin mikään muukaan Kotorinlahden kaupungeista. Tivatin keskustanäkymää hallitsee Porto Montenegro, jahtien ja huviveneiden täyttämä luksussatama, jossa tunnelma on kuin Monacossa ikään. Sataman ympäristöä täyttävät palmujen reunustamat promenadit, joilla talsiessa Kotorin vanhan kaupungin sokkeloiset kujat alkavat tuntua mielikuvissa hyvin kaukaisilta. Satamassa on kiva käyskennellä ja ihmetellä toinen toistaan suurempia, prameampia ja kalliimpia veneitä, joissa paikalla tuntuu useimmiten olevan vain henkilökunta. Arvuuttelimme, kenelle kuuluisuudelle mikäkin valtavista luksusjahdeista voisi kuulua.

Luksuksen lisäksi Tivatissa on mahdollisuus käydä ihmettelemässä jo kauan sitten olemassaolonsa lopettaneen valtion konsulaattia. Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan konsulaatti toimii museona, jossa voi käydä tutustumassa Jugoslavian historiaan ja sen tunnetuimpaan johtajaan, Josip Broz Titoon. Meillä ei ollut aikaa tutustua museoon kuin ulkopuolelta, mutta kuulemani mukaan näyttely on mielenkiintoinen ja varsin suosittu kohde Tivatiin matkaajien keskuudessa.

Turistirysä Budva

Budva kuuluu tällä listalla oikeastaan kategoriaan ”aja ohi”. Itse en ainakaan viehättynyt Budvasta ollenkaan. Kaupunki tunnetaan ennen kaikkea rantakohteena, jonne lukuisat matkanjärjestäjät tarjoavat myös pakettimatkoja. Täältäkin löytyy kyllä vanha kaupunki idyllisine kujineen, mutta parin edellisen kohteemme jälkeen ne eivät tarjonneet enää mitään ihmeellistä. Rantaa kyllä riittää ja kaupungissa on myös vesipuisto, josta lapsiperheet varmasti nauttivat. Jos Montenegrosta hakee helppoa kohdetta, jossa rantoja, hotelleja ja aktiviteetteja riittää, Budva on varmasti hyvä vaihtoehto. Itselleni kaupunki ei kuitenkaan tuntunut tarjoavan oikein mitään, minkä huomaan näin jälkikäteen muun muassa siitä, etten ottanut siellä edes yhtä ainutta valokuvaa.

Luksussaari Sveti Stefan

Sveti Stefan sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä Budvasta etelään päin. Tämä pieni saari tunnetaan rikkaiden lomakohteena, jonne päästäkseen on oltava valmis lyömään tiskiin euro jos toinenkin. Me pysähdyimme katselemaan saarta etäältä, pysähdyspaikalta Adrian valtatien varresta. Saari on hauskan näköinen kokonaisuus kelluessaan ylhäisessä yksinäisyydessään pienen rantakaistaleen päässä rannikosta, ikään kuin korostaen erillisyyttään. Me tyydyimme katselemaan saarta kaukaisuudesta, mutta halutessaan sitä voi käydä ihmettelemässä lähempääkin, esimerkiksi aivan saaren kupeessa sijaitsevalta rannalta käsin.

Eteläisin kaupunki Ulcinj

Ajettuamme rannikon päästä päähän asetuimme pariksi päiväksi Montenegron eteläisimpään kaupunkiin, Ulcinjiin. Myös Ulcinjista olen kirjoittanut jo aiemmin ihan oman postauksensa, joka löytyy täältä: Uimarantoja ja hämäriä bisneksiä Ulcinjissa. Ulcinj sijaitsee niin lähellä Albanian rajaa, että halutessaan matkaa voi hyvin jatkaa naapurivaltion puolelle. Me teimme tässä kohtaa kuitenkin käännöksen ja lähdimme parin Ulcinjissa vietetyn päivän jälkeen palaamaan takaisin päin kohti Kroatiaa.

Hyvä tietää autoilusta Montenegrossa

Vietimme Montenegrossa tien päällä viikon verran ja vuokravuorokausia autollemme kertyi kokonaisuudessaan 6. Auton vuokraaminen onnistui kätevästi Sixtin pisteestä Dubrovnikin lentokentältä, jonne lentomme laskeutui. Palautuksen teimme Dubrovnikin keskustan kupeessa sijaitsevaan toimipisteeseen, sillä emme autoa enää Dubrovnikissa ollessamme tarvinneet. Auton vuokra oli lähes naurettavan edullinen, sillä lisäkuljettajamaksu (30e), lentokenttätoimipisteen palvelumaksu (18,75e) ja tiemaksu (7,50e) huomioidenkin viikon vuokra oli vaivaiset 104 euroa.

Montenegron liikennekulttuuri oli lopulta kesympi kuin etukäteen odotin. Toki ratin takana saa olla valppaana, sillä sääntöjä ei aina noudateta ja liikenteen rytmi on hektisempi kuin Suomessa, mutta mitään suurempia vaaratilanteita emme matkamme aikana kohdanneet. Monin paikoin liikennettä myös oli aika vähän, mikä tietysti osaltaan rauhoittaa menoa. Rannikkoa mukaileva Adrian valtatie on kauttaaltaan varsin hyväkuntoinen, mutta pienemmille teille siirtyessä tilanne voi muuttua äkisti. Esimerkiksi ajellessamme Kotorista kohti Lovcenin kansallispuistoa löysimme itsemme yhtäkkiä kärrypolkua muistuttavalta hiekkatieltä, jonka varrella menoamme ihmetteli parvi kanoja.

Jos roadtrip kauniiden maisemien, lyhyiden etäisyyksien ja (ainakin vielä toistaiseksi) edullisten kustannusten maassa kiinnostaa, suosittelen lämpimästi kokeilemaan Montenegroa.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Piyya lauantai, helmikuu 2, 2019 at 08:41

    Montenegro on vetänyt minua puoleensa jo kauemmin. Olen kuullut siitä niin paljon hyvää ystäviltäni, jotka tulevat lähialueilta. Ulcinjista kävinkin jo kommentoimassa ja nyt Norwegianin uusi yhteys Tivatiin ratkaisi varmasti osaltani asian. Ehkä liput Montenegroon löytyy kohta sähköpostista.
    Ihan poskettoman halpa muuten tuo auton vuokra !

    • Reply Noora / Seikkailumielellä sunnuntai, helmikuu 3, 2019 at 15:44

      Montenegron viehätystä ei kyllä käy kiistäminen 🙂 Se seuraa varmaankin pitkälti Kroatian perässä uutena Balkanin suosikkikohteena, jonne kannattaa matkustaa vielä nyt, kun suurimmat massat eivät ole sinne löytäneet.

  • Reply Ruusa67 tiistai, helmikuu 5, 2019 at 13:57

    Ajettu sama reitti syyskesällä 2017, mutta poikettiin myös sisämaahan ja vuoristoon. Siellä myös paljon nähtävää ja upeita maisemia Tarajoen kanjonissa, Durmitorin kansallispuisto Skadarjärven alue viinitiloineen ,pääkaupunki Podogrica , paras paikka shoppailla Montenegrossa sekä Cetinje , Montenegron entinen pääkaupunki vuorten keskellä. Upea maa kaikkinensa.

    • Reply Noora / Seikkailumielellä tiistai, helmikuu 5, 2019 at 20:33

      Cetinjessä tuli käytyä itsekin, mutta muuten tuo sisämaa jäi seuraavaan kertaan koluttavaksi 🙂 Etenkin nuo luontokohteet siellä kyllä kiinnostaisivat!

    Leave a Reply