Uimarantoja ja hämäriä bisneksiä Ulcinjissa

Vaikka Montenegron rannikolla on mittaa vain hitusen alle 300 kilometriä, ehtivät maisemat sen varrella muuttua melkoisesti siirryttäessä jylhän kauniilta Kotorinlahdelta rannikon pohjoispäädystä kohti maan eteläosaa. Vuorenseinämät vaihtuvat tasaisemmiksi ja rannikkoa mukailevaa Adrian valtatietä ajellessa uimarantoja pilkistää sieltä täältä puiden lomasta. Lähestyttäessä eteläpäätyä myös väestön rakenne muuttuu ja kirkontornien sijasta kaupunkimaisemassa näkyykin moskeijoiden minareetteja. Montenegron eteläisin kaupunki Ulcinj sijaitsee alle 20 kilometrin päässä naapurimaa Albanian rajasta ja on tunnelmaltaan selvästi erilainen kuin pohjoinen suosikkikohde Kotor, josta kirjoittelinkin jo aiemmin. Perustimme matkakumppanini kanssa Ulcinjiin tukikohdan parin päivän ajaksi ja nautimme kaupungin kiireettömästä tunnelmasta toukokuun alkupäivinä juuri ennen varsinaisen matkailusesongin alkua.

Ulcinj tunnetaan pitkälti rantakohteena ja luulenpa, että en itse olisi tykästynyt kaupunkiin alkuunkaan, jos olisin matkustanut sinne keskellä kesän kuuminta turistisesonkia. Ulcinjin kaupunkialueella asustaa vain hieman yli 10 000 asukasta, joista suurin osa on etnisiä albanialaisia. Kesäkuukausien aikana, etenkin heinä-elokuussa kaupungin väkimäärä kuitenkin kymmenkertaistuu matkailijoiden saapuessa Ulcinjiin ja sitä ympäröiville rannoille. Toukokuussa rannat ammottivat vielä tyhjyyttään ja kaupungissa oli meidän lisäksemme vain kourallinen muita matkailijoita. Majoituimme pienessä Airbnb-asunnossa erään paikallisen perheen yläkerrassa ja saimme heiltä hyviä vinkkejä paikoista, joihin Ulcinjissa kannattaa tutustua.

Vaikka Ulcinjiin ei rantalomalle saapuisikaan, ei rannoilta voi kaupungissa välttyä, sillä kaikista keskeisin niistä sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Mala Plažaa eli Pientä rantaa erottaa keskustan kaduista vain kahviloiden ja baarien reunustama rantapromenadi. Toukokuussa rantaa kansoittivat vain tyhjät aurinkotuolit varjoineen ja promenadin kahviloissa sai siemailla kupposensa rauhassa, mutta keskikesällä tilanne on luultavasti toinen.

Keskustan ulkopuolisista rannoista suosituin lienee 12 kilometrin pituinen Velika Plaža eli Pitkä ranta, joka on nimensä mukaisesti koko Montenegron pisin yhtenäinen hiekkaranta. Muutamia leijalautailijoita lukuun ottamatta paikalla ei ollut meidän lisäksemme ketään, mikä ei kyllä ollut varsinainen ihmekään, sillä pilvinen ja tuulinen sää yhdessä vielä varsin vilpoisen meriveden kanssa ei varsinaisesti kutsunut rantaelämää viettämään. Rannalla oli kuitenkin mukava kävellä ja ihmetellä silmän kantamattomiin jatkuvaa hiekkaa ja sinistä Adrianmerta.

Kolmas ranta jolla vierailimme, oli suojaisassa poukamassa sijaitseva Valdanos. Tällä kivikkoisella rannalla ihmettelin lukuisissa rannan kivissä näkyviä pyöreitä reikiä, jotka vaikuttivat aivan poranterän tekosilta. Kivien rei’ille löytyy kuitenkin luonnollisempi selitys simpukkalajista, jonka edustajat porailevat näitä reikiä kiviin ja asettuvat niihin asumaan. Reiällisen kiven löytäminen tietää kuulemma hyvää onnea, joten tältä rannalta sitä saa varmasti roppakaupalla.

Valdanoksen alue on tunnettu oliiviöljystään ja reitti Ulcinjista rannalle kulkeekin ikivanhan oliivipuumetsän läpi. Metsässä kasvaa noin 18 000 oliivipuuta, joista vanhimmat ovat lähes 2000 vuotta vanhoja. Melkoisia puuvanhuksia siis! Majoittajamme kertoi, että useat näistä puista kuuluvat paikallisille perheille, jotka tuottavat niistä oliiviöljyä. Paikallisia oliivituotteita kannattaakin ehdottomasti kokeilla Ulcinjissa vieraillessa.

Me pääsimme oliiviöljyn ja muiden paikallisten herkkujen äärelle majoittajamme suosittelemassa La Tavola -ravintolassa, joka sijaitsee hieman sivummalla Ulcinjin keskustassa, mutta on kuitenkin helposti löydettävissä rantaan vievän pääkadun varrelta. Paikka vaikutti ulkoisesti italialaiseen ruokaan painottuvalta ravintolalta, mutta tarjolla oli myös montenegrolaisia herkkuja, joista maistelimme paikallisia juustoja, viiniä ja mereneläviä. Ruoka oli edullista ja maittavaa, enemmän kotikutoista kuin gourmet-tasoista, mutta enpä jälkimmäistä ollut kyllä odottanutkaan.

Ulcinjin vanha kaupunki ei ollut aivan yhtä vaikuttava kuin aiemmassa kohteessamme Kotorissa, mutta sitäkin rauhallisempi se oli. Linnoituksen kaltainen, muurien ympäröimä vanha kaupunki sisältää piirteitä lukuisista eri kulttuureista ja kansoista, jotka aluetta ovat historian saatossa hallinneet. Keskiaikaisilla, kapeilla ja sokkeloisilla kujilla tulee vastaan niin Venetsian tasavallan kuin Osmanien valtakunnankin jäänteitä. Vanhassa kaupungissa pysähdyimme viimeisenä iltanamme syömään ravintolaan, jonka terassipöydästä ihailimme Ulcinjia iltavalaistuksessa.

Maistuvia kalaruokia nauttiessamme jouduimme etäältä kosketuksiin myös Montenegron alamaailman kanssa. Matkailijalle Montenegrosta näkyy yleensä vain rantojen, kauniiden maisemien ja vanhojen kaupunkien täyttämä idyllinen julkisivu, mutta kulisseissa häärii huumekauppaan, korruptioon ja ihmiskauppaan keskittynyttä järjestäytynyttä rikollisuutta. Etenkin korruptio on maassa iso ongelma ja yksi syy siihen, miksi esimerkiksi Montenegron mafian toiminta saa jatkua melko häiriöttä. Meidän ruokaillessamme tarjoilija viittasi alas satamaan ja kertoi, että poliisi on juuri pidättänyt huumeita salakuljettaneen veneen Montenegron rannikon edustalla ja hinaa sitä parhaillaan kohti Ulcinjin satamaa. Hetken kuluttua pieni paatti tosiaan hinattiinkin satamaan poliisisaattuessa ja pääsimme seuraamaan pidätystä ja huumeiden takavarikkoa paraatipaikalta. Syö Matkusta Rakasta -blogissa on kirjoitettu Montenegron mafiasta ja maata vaivaavasta rikollisuudesta enemmänkin ja kieltämättä itsekin jäin miettimään, kenen kaikkien taskuihin omat lomarahani ovat maassa vieraillessani valuneet.

Pari päivää riitti Ulcinjin ja lähialueiden koluamiseen hyvin, mutta toki täällä voi etenkin rantasesongin aikaan viettää pidemmänkin tovin. Ulcinjista olisi kätevää jatkaa matkaa myös Albanian puolelle, jos reissun haluaa yhdistää laajempaankin kierrokseen Balkanilla. Meidän matkamme jatkui täältä jo takaisin päin kohti Montenegron pohjoista rajaa ja edelleen Kroatiaa. Samalla tuli testattua, että ilman pysähdyksiä Montenegron ajaa päästä päähän rantatietä pitkin noin kolmessa tunnissa. Tietöitä tuntuu Montenegrossa olevan vähän joka puolella ja niiden ohittamista ei monissa kohdin ole organisoitu kovin tehokkaasti. Varmuuden vuoksi lyhyilläkin siirtymillä kannattaa siis varautua odotuksiin tai jopa useiden kymmenien kilometrien kiertoreitteihin.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Piyya sunnuntai, tammikuu 27, 2019 at 22:08

    Olipa kiva saada kuvia ja kokemuksia Ulcinjista. Ulcinj on korviini tuttu kohde nimenomaan Kosovolaisten tuttujenin kautta. Sehän on todella monelle Albaanille ja Kosovolaiselle SE rantakohde jonne matkustetaan. Minäkin sinne jonakin päivänä toivon pääseväni.

    • Reply Noora / Seikkailumielellä sunnuntai, tammikuu 27, 2019 at 22:41

      Kiitos ja kiva kun kommentoit! Ulcinj on tosiaan ollut lähialueiden maista katsoen suosittu rantakohde jo iät ja ajat. Vasta viime vuosina muukin maailma on alkanut heräämään sen olemassaoloon 🙂

  • Reply Heidi tiistai, tammikuu 29, 2019 at 20:09

    Käytiin Ulcinjissa pari vuotta sitten ja tykättiin kyllä paljon! Noin lähellä Albaniaa kannattaa ehdottomasti käydä Shkoderissa, ihana kaupunki 🙂

    • Reply Noora / Seikkailumielellä keskiviikko, tammikuu 30, 2019 at 11:11

      Seuraavalla Balkanin reissulla täytyy kyllä eksyä Albaniankin puolelle!

    Leave a Reply