Tekemistä Tampereella: Museokeskus Vapriikki

Täytyy heti kärkeen myöntää, että oman kotikaupungin museoihin tulee tutustuttua ihan naurettavan harvoin. Tampereen kokoisessa kaupungissa riittäisi kiinnostavia ja tasokkaita museoita vaikka joka sormelle, mutta monissa niistä olen vieraillut viimeksi koululaisena. Harmaa lauantaipäivä tarjosi hyvän tilaisuuden korjata tilanne ja lähteä kiireettömälle tutustumismatkalle Museokeskus Vapriikin museoihin. Etenkin Pelimuseo oli kiinnostanut minua jo pidemmän aikaa, sillä museossa pääsee paitsi tutustumaan vanhoihin peleihin, myös pelaamaan niitä. Nautin museoista muutenkin, mutta interaktiiviset museot ovat aina erityisen houkuttelevia.

Museokeskus Vapriikki on nimensä mukaisesti keskus, joka kokoaa saman katon alle useita eri museoita. Vapriikissa on muutamia vaihtuvia näyttelyitä ja useita pysyviä museoita, kuten edellä mainittu Pelimuseo, sekä muun muassa Tampereen Luonnontieteellinen museo, Jääkiekkomuseo, Postimuseo, Nukkemuseo ja Mediamuseo Rupriikki. Valinnanvaraa siis löytyy ja tarjolla on jokaiselle jotakin. Pääsylippu kustantaa aikuiselta 13 euroa ja se kattaa kaikki Vapriikin museot. Perjantaisin klo 15-18 museokeskukseen pääsee myös ilmaiseksi.

Näyttelyissä pyritään keskittymään erityisesti Tampereen ja Pirkanmaan alueen historiaan, mutta etenkin vaihtuvien näyttelyiden teemat osuvat usein tämän rajauksen ulkopuolelle, esimerkkinä vaikkapa hiljattain päättynyt Marilyn Monroe -näyttely. Museokeskus itsessäänkin on ihan näkemisen arvoinen paikka, sillä peritamperelaiseen tapaan Vapriikki sijaitsee yli satavuotiaassa Tampellan tehdasrakennuksessa, punatiilisten seinien sisällä. Paikalle pääsee hyvin julkisilla, kävellen keskustasta tai omalla autolla, jolle voi hakea ilmaisen pysäköintiluvan museon infosta.

Tammikuussa 2017 avattu Pelimuseo on lyhyen historiansa aikana noussut jo pienimuotoiseksi paikallisylpeydeksi. Pelimuseo keskittyy etenkin suomalaisen pelikulttuurin esittelyyn ja edustettuina ovat pelit laidasta laitaan, tietokone- ja konsolipeleistä lauta- ja roolipeleihin. Parasta museossa on, että suurta osaa esillä olevista peleistä pääsee itse pelaamaan. Museoon on sisustettu eri aikakausien huoneita, peliautomaateilla täytetty pelihalli (flippereitä!) ja roolipelaamiselle omistettu osio, jotka tarjoavat pelielämyksille oikeat puitteet. Pelimuseossa järjestetään myös aiheeseen liittyviä seminaareja, työpajoja ja harrastajakokoontumisia.

Itse en ole koskaan ollut erityisen intohimoinen pelaaja saati minkäänlainen peliharrastaja, mutta museo tarjosi silti roppakaupalla viihdykettä ja nostalgisia elämyksiä. Oman vierailuni kohokohtia olivat jättimäisellä Nokia-puhelimella pelattu alkuperäinen Matopeli, lapsuuden suosikkini Galilei ja Kadonneet lelut -tietokonepeli, sekä nyrkkitervehdyksiä simuloiva Bro Fist Simulator, jonka ideaa on mahdotonta selittää kuulostamatta naurettavalta. Menkää ja kokeilkaa itse.

Pelimuseon lisäksi kurkistin Mediamuseo Rupriikkiin, sekä Jääkiekkomuseoon, jossa on esillä muun muassa suomalaisen jääkiekon Hall of Fame, alkuperäinen Canada-malja ja muita palkintopokaaleja, sekä jääkiekkovarusteita aina 1900-luvun alusta nykypäivän mestareiden pelipaitoihin. Mediamuseo Rupriikissa puolestaan pääsee tutustumaan viestinnän historiaan etenkin tamperelaisesta näkökulmasta.

Syvällinen perehtyminen kaikkiin Vapriikin museoihin vaatisi varmasti koko päivän ellei kauemminkin, mutta joukosta voi myös hyvin valita vain muutaman itseä kiinnostavimman ja jättää loput toiselle kertaa. Minulla vierähti selvästi eniten aikaa Pelimuseossa ja sinne voisin hyvin mennä vielä uudestaankin. Helmikuussa Vapriikkiin saapuu myös uusi vampyyriteemainen näyttely, joka kuulostaa tutustumisen arvoiselta.

Mikä Vapriikin museoista on sinun suosikkisi?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply