Viimeistä viedään Balkanin reissun osalta! Kaksi viikkoa matkaa alkoi pian olla takana, kun saavuimme Slovenian puolelta Ljubljanasta viimeiseen kohteeseemme, Pohjois-Kroatiassa sijaitsevaan Pulaan. Pulaan kohdistuvat odotukseni kiteytyivät rennon oleskelun ja lepäilyn ympärille ja mikäpä siihen olisi parempi paikka kuin tämä pikkuinen rantakaupunki, jossa aurinko paistaa takuuvarmasti ja Istrian niemimaan gastronomiset elämykset ovat käden ulottuvilla.
Välimatkaa Ljubljanan ja Pulan välillä on noin 200 kilometriä ja alueen varsin hyväkuntoisia teitä pitkin matkan hurauttaa nopeimmillaan 2,5 tunnissa. Me emme kuitenkaan voineet vastustaa mahdollisuutta koukata pienen pientä mutkaa Italian kautta, sillä aivan Slovenian kainalossa sijaitseva Trieste osuu niin sopivasti reitin varrelle. Ja rehellisesti, kieltäytyisitkö itse lounastauosta Italiassa? Niinpä.
Ljubljanasta kulkee Triesteen varsin hyvin busseja ainakin kesäaikaan, eikä matka kestä kuin reilun tunnin. Rajan ylitykseenkään ei näin Schengen-alueen sisällä tarvitse varata aikaa. Lähdimme Ljubljanasta kohti Triesteä aamupäivästä ja saavuimme perille sopivasti lounasaikaan. Kuinka virkistävältä tuntuikaan vaihtaa maisemaa sisämaasta sinisenä hohtavan Adrianmeren rannalle!
Saavuttuamme Triesteen ostimme saman tien liput Pulaan vievään bussiin ja lähdimme parin tunnin ajaksi tutustumaan kaupunkiin ja etsimään lounaspaikkaa. Trieste vaikutti rauhalliselta, hieman uneliaaltakin kaupungilta. Tänne pitäisi varmaan tulla hieman pidemmäksi aikaa, jotta kaupunki ehtisi kunnolla avautua. Tällä kertaa meillä oli kuitenkin aikaa vain vetäistä pizzat naamaan ja jatkaa sitten matkaa kohti Pulaa.
Pula on varsin pieni, noin 60 000 asukkaan kaupunki, jonka keskustaa halkoo vilkas Sergijevaca-kävelykatu. Suurin osa matkailijaa todennäköisesti kiinnostavasta toiminnasta tapahtuu tämän kävelykadun varrella, jonka toisessa päässä pönöttää antiikin ajoilta peräisin oleva Kultainen portti (Zlatna vrata) ja toisessa päässä saman aikakauden amfiteatteri. Katu on tupaten täynnä ravintoloita, pieniä putiikkeja ja turisteja. Suurin osa ruokalistoista oli saksaksi ja meitäkin lähestyttiin lähes poikkeuksetta kyseisellä kielellä.
Yksittäisenä helmenä kadun ravintolatarjonnasta haluan mainita viinibaari Brajdan, jossa nautiskelimme istrialaisia herkkuja sisältäneen maistelutarjottimen paikallisen viinin kera. Hieman väljempiä ja rauhallisempia ruokailupaikkoja löysimme käveltyämme vähän matkaa Kultaiselta portilta toiseen suuntaan, kohti Pulan kauppahallia. Kauppahallin kupeessa sijaitseva ravintola Kantina on ainakin suosituksen arvoinen.
Kahden Pulassa vietetyn päivämme aikana kävimme katsastamassa aiemmin mainitun amfiteatterin, joka on aikoinaan mahduttanut sisälleen 22 000 katsojaa. Teatteri on varsin hyväkuntoinen ja siellä järjestetään vielä tänäkin päivänä paljon konsertteja ja muuta ohjelmaa, muun muassa Pulan elokuvafestivaalit. Kiertelimme amfiteatterilla ja kävimme myös sen alle rakennetuissa käytävissä, joita pitkin eläimet ja gladiaattorit aikoinaan kulkivat areenalle.
Eräänä iltana kiipesimme auringonlaskun aikaan Pulan linnalle, joka tähyilee kaupunkia korkealta kukkulalta Sergijevaca-kadun kupeessa. Täällä ei näkynyt juuri ketään ja saimmekin tutustua linnoitukseen omassa rauhassamme. Linnoitus itsessään käsittää lähinnä vanhoja muureja, joita pitkin kiersimme rakennelman ympäri ja ihailimme auringonlaskun värjäämiä maisemia kohti merta ja Pulan kaupunkia.
Pula osoittautui täydelliseksi paikaksi huolettomaan oleskeluun ja akkujen lataamiseen reissun päätteeksi ennen paluuta kotiin. Vietimme aikamme lähinnä päämäärättömästi haahuillen, lämmöstä ja hyvästä ruoasta nauttien, sekä Adrianmeren aalloissa lilluen. Pulan rannat sijaitsevat hieman kauempana keskustasta ja monet niistä kuuluvat eri hotelleille, mutta ainakin Verudela-niemellä sijaitseva pikkuinen Hawaii Beach oli vapaasti kaikkien käytettävissä. Verudelaan pääsee Pulan keskustasta kätevästi busseilla numero 2 ja 3.
Pulan myötä kahden viikon kierroksemme Balkanilla tuli päätökseensä. Ehdimme kiertää kaikkiaan kahdeksassa eri kohteessa viiden valtion alueella ja mielestäni muutama päivä jokaisessa ”pääkohteessamme” riitti hyvin fiiliksen aistimiseen ja kiinnostavimpien paikkojen läpikäyntiin. Toki toistelimme monessa paikassa myös, että tämän reissun jälkeen voimme valita kiinnostavimmat kohteet vielä syvällisempään tarkasteluun uuden reissun merkeissä. Ainakin Sloveniaan haluan palata vielä uudelleen, mutta Kroatia puolestaan taitaa tällä erää olla nähty.
Balkan on kokonaisuudessaan mielettömän kiinnostava alue täynnä historiaa, upeaa luontoa, kiinnostavia kaupunkeja ja erilaisia kulttuureja. Tällainen parin viikon kierros oli mielestäni hyvä tapa saada yleissilmäys Balkanista, vaikka toki olin jo aiemmin käynyt Kroatiassa ja Montenegrossa. Seuraavaksi haluan täällä suunnalla vierailla hieman etelämmässä, ainakin Albaniassa ja Makedoniassa, miksei jopa Kreikassa asti.
Muihin Balkan-kierroksemme kohteisiin voit tutustua blogin Balkan-aihetunnisteen kautta.
No Comments