Suomen suurin matkablogiyhteisö
Blogihaaste

Itämeri #ReilutBlogit Vol. 3

maanantai, kesäkuu 12, 2017

ReilutBlogit tempauksen tämän vuoden teema on maailman meret. Bloggaajien on tarkoitus tuoda esiin omia kokemuksia tai mietteitä siitä, miten matkailu vaikuttaa meriin ja mitä tulisi matkaillessa, tai mielestäni myös ihan arjessa, ottaa huomioon merien hyvinvoinnin kannalta. Minun postaukseni keskittyy Itämereen ja enemmän siihen mitä on tehty ja miltä Itämeren tulevaisuus näyttää. Toki innostuin selvittämään asiaa, koska sinilevä muutti suunnitelmia eräänä viimekesän matkapäivänä.

Kampanjan idean takana on Tarinoita Maailmalta -blogin Annika ja Matkakuume-blogin Gia ja Miika.

Olin viime heinäkuussa Sopotissa Puolassa. Meidän oli tarkoitus viettää rento rantapäivä, mutta kuinkas kävikään? Tulimme Gdanskista laivalla Sopotiin ja jo laituria maihin kävellessä ei voinut kuin todeta, että nyt ei ainakaan uimaan pääse. Meri oli sinilevämassan valtaama. En ole aiemmin näin runsasta leväesiintymää nähnyt missään (paitsi televison uutiskuvissa) ja tämä kyllä pysäytti.

Heinäkuu 2016 Puolan Sopot ja sinileväkukinnot

Matkailija tuskin toivoo tällaisen näyn yleistyvän, mutta mitä Itämeren rehevöitymiselle on tehtävissä?

Pari kuukautta sitten kuljin kävellen Helsingissä Kampista kohti Länsiterminaalia. Ennen uutta Clarion-hotellia jäin ihmettelemään isoa nimilaattarivistöä kävelyreitin varrella. Teoksesta selviää, että jotain on jo tehty Itämeren tilan parantamiseksi. Tämä Horisontti- niminen teos on lahjoitettu Helsingin kaupungille vuonna 2013 ja laattoihin on ikuistettu Itämerihaasteeseen ja John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri – hankkeeseen osallistuneiden lahjoittajien nimet.

 ”Teoksen pituus vastaa Itämeren keskisyvyyttä, joka on vain 54 metriä. Tällä halusin havainnollistaa Itämeren haavoittuvuutta. Toivon, että teos välkehtii puhtaamman Itämeren symbolina.”

Teoksen suunnittelija professori, muotoilija  Hannu Kähkönen

Itämerihaaste alkoi jo kymmenen vuotta sitten, kun Helsingin ja Turun kaupungit sitoutuivat konkreettisiin ja uusiin vapaaehtoisiin toimiin Itämeren päästöjen vähentämiseksi. Keskeisiä tavoitteita oli ravinnekuormituksen väheneminen, öljyntorjunnan valmiuksien parantaminen sekä tutkimuksen, yhteistyön ja tiedottamisen lisääminen. Onkin aika yllättävää miten monien ihmisten elämä laajalla alueella vaikuttaa Itämeren tilaan. Itämeren valuma-alue on 14 valtion alueella ja tällä alueella asuu lähes 90 miljoonaa ihmistä. Ei siis ole aivan yhdentekevää Itämeren hyvinvoinnin kannalta mitä esimerkiksi Puolan Veikselin varrella päästetään veteen tai mitä Saksassa joutuu Oder-jokeen.

Kesäkuu 2016 Jurmalan rannat Latviassa olivat levättömät

Itämerta ja sen sinileväongelmia miettiessäni käsiini osui kirja Itämeren tulevaisuus (toim. Saara Bäck ym.).  Kirjaan on koottu eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä Itämeren suojelusta ja sen tulevaisuudesta vuosina 2007-2009 käytyjen seminaarien ja asiantuntijoiden keskustelujen perusteella. Eräänä tärkeänä asiana tuotiin esiin myös valistuksen ja tiedottamisen tärkeys – täällä Suomessa on jo vuosikausia näytetty uutisissa kuvia Itämeren sinilevälautoista ja varmasti Suomessa jokainen ihminen on tietoinen ongelman olemassaolosta, mutta ympäristötietoisuuden lisäämistä pidettiin edelleen tärkeänä koko valuma-alueella.

Näiden menneiden kaivelun lisäksi halusin selvitää, mitä Itämerelle kuuluu nyt. Merien suojelu on tosin pitkäjänteistä puuhaa, kymmenessä vuodessa ei välttämättä ihmeitä tapahdu, mutta ainakin tuntuu siltä että lisääntyvän tietoisuuden siemen on saatu kylvettyä ja  kun tutkimus, valtiot, erilaiset vesiensuojeluyhdistykset, yksityiset ihmiset ja yritykset ovat yhteisen hankkeen takana jotain positiivistakin voidaan saada aikaan.

Positiivista ja hiukan negatiivistakin Itämerestä

Vuonna 2016 Venäjältä tuleva päästökuormitus on vähentynyt. Itäisen Suomenlahden kuormitus on noin 2/3 alhaisempi kuin kymmenen vuotta sitten. Tähän ovat vaikuttaneet mm. Pietarin jätevesien tehostunut puhdistus ja suuren fosforivuodon tukkiminen vuonna 2012.

Valitettavasti Suomen ympäristökeskuksen tuoreen ennusteen mukaan laajojen sinileväkukintojen riski Suomenlahdella on suuri kesällä 2017.  Poikkeuksellisen ravinnetilanne johtuu muun muassa Pohjanmereltä vuonna 2014 ja 2016 Itämereen tulleista suolavesipulsseista, joiden seurauksena fosforipitoinen syvävesi saavutti Suomenlahden. Itämeren syvänteiden hapettomuus vaikuttaa enemmän kuin maalta tulevat ravinteet.

Positiivisia uutisia on myös Kalingradista, jonne 40 vuoden projektin jälkeen saatiin jätevedenpuhdistamo. Tosin vieläkin puhdistamossa on ongelmia lietteen käsittelyssä ja typen poistossa, koska ne eivät (vielä?) täytä Itämeren suojelukomission normeja. Tuntuu hurjalta, että näihin päiviin saakka saksalaisten 1800-luvulla rakentama jätevesiränni on kuljettanut jätevedet puhdistamattomina suoraan Primorskinlahteen jopa 3 metrin levyisenä purona. Nyt on arvioitu, että puhdistamo vähentää Itämereen tulevaa fosforikuormaa n. 120 tonnia ja typpikuormitusta 300 tonnia vuodessa.

Maatalouden aiheuttamissa ravinnekuormituksissa on vielä tehostamisen varaa. Vuosina 2010 – 2013 Itämeren  alueella toimi EU:n rahoittama Baltic Deal-hanke, jonka tavoitteena oli lisätä tiedonvaihtoa eri maiden välillä hyvistä maatalouskäytännöistä Itämeren hyvinvoinnin kannalta. Hankkeessa kokeiltiin mm. erilaisia lannoituskäytäntöjä, kerääjäkasvien viljelyä sekä erilaisia lannan ja valumavesien käsittelymenetelmiä. Hankkeen saavutuksina pidetään yhteistoiminnan kehittymistä eri maiden viljelijöiden ja neuvontajärjestöjen välillä, jolloin uudet menetelmät ja innovaatiot leviävät nopeammin maasta toiseen. Hankkeen raportin mukaan tällä hetkellä itämeren ravinnekuormitus on laskenut 1980-luvun huippuvuosista 1950-luvun tasolle.

Itämeri on kokonaisuus ja sen pelastamiseksi tarvitaan kaikkia sen ympärillä olevia rantavaltioita.

(Lähde: HS 5.9.2016, HS 10.6.2017, Baltic Deal-hanke ja Syke)

Itämerestä on kirjoittanut lisäkseni Lempipaikkojani- blogin Jonna.

Mitä minä teen Itämeren hyvinvoinnin eteen?

Joudun tunnustamaan, että teen hyvin vähän parantaakseni Itämeren tilaa.

  • Syön lihaa – tästä ropisee miinuspiste
  • Ajelen henkilöautolla – tiesitkö, että auton renkaan kuluminen lisää mikromuovien päätymistä mereen, muun saastuttamisen lisäksi. Mikromuoveista enemmän on kirjoittanut Tanjan matkassa maailmalla-blogi.   Autoilusta annan itselleni miinuksen.
  • Mikromuoveja kotonani tulee myös mm. fleecetakista – toisaalta pesen sitä harvoin. Tästä laitan vain puoli miinusta
  • Kosmetiikkaa käytän todella vähän, joten ainakaan kuorintavoiteeni ei kuormita ympäristöä mikromuoveillaan. Tästä otan yhden plussan.
  • Matkoilla ostan liian usein juoman pienessä muovipullossa ja ladon ostokseni myös kotioloissa liian usein muovikassiin. Tästä ropisee jo kaksi miinuspistettä.
  • Tämän vuoden alussa raivasin keittiössäni tilaa muovinkierrätys astialle ja olenkin täyttänyt sitä tunnollisesti. Tästä saan plussan.
  • Yhden plussan annan itselleni myös siitä, että ostan vaatteita ja muita tavaroita todella harvoin ja käytän ostamani loppuun tai laitan kiertoon.

Näillä ympäristöön ja Itämereen vaikuttavilla asioilla keräsin itselleni miinusta 4,5 pistettä ja plussaa sain 3 pistettä joten miinuksella ollan 1,5 pistettä. Nollaa tavoitellessa kangaskassi käyttöön ja järkeä juomapullojen kokoon.

Leikkimieleinen nopeasti kyhäämäni Itämeritesti on vapaasti käytettävissä. Pääsetkö plussalle vai jäätkö miinukselle? Testaa ja kommentoi tuloksesi.

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Jonna / Lempipaikkojani maanantai, kesäkuu 12, 2017 at 10:37

    Tärkeä aihe, mahtavaa, että lähdit mukaan! Tuosta sun testistä saan miinuksen lihansyönnistä. Sitä olen kyllä yrittänyt kovasti vähentää. Itse kuskaan aina omaa vesipulloa mukana, myös reissuissa (tosin saatan ostaa juurikin yhden pikkupullon, jota sitten täytän jatkossa) ja muovikasseja ei kyllä kaupasta tulo otettua kuin korkeintaan pari kertaa vuodessa. Autolla tulee kyllä vapaalla jonkin verran kuljettua, mutta arjessa käytän omia jalkoja tai polkupyörää. Kosmetiikassa olen siirtynyt lähes yksinomaan luonnonkosmetiikaan, jota kyllä käytän myös hyvin vähän. Yritän vältellä haitallisia kemikaaleja.

  • Reply sarsa/Pohjoistuuli puhaltaa torstai, kesäkuu 15, 2017 at 08:03

    Sulla on hyvin hallussa myös tuo oma kompastuskiveni – muovikassien käyttö. Pitäisi aina pitää autossa tai käsilaukussa kangaskassia, niin ehkä se minultakin onnistuisi. Tässä olisi mulle kyllä tavoitteen paikka ; )

  • Leave a Reply