Suomi

Kauttuan ruukinpuiston kylämiljöö ja Alvar Aalto

maanantai, toukokuu 22, 2017

Pieni ruukkikylä ja arkkitehti Alvar Aalto, mitä ihmeen tekemistä näillä on keskenään? Kävin ottamassa asiasta selvää toukokuun ensimmäisen hellepäivän iltana. Töistä autonrattiin ja noin tunnin ajomatka Kauttualle. Kauttuan ruukinpuistosta kuulin ensimmäisen kerran tänä keväänä, joten ainakin omalla kohdallani tällainen kotimaan helmi on päässyt ohi korvieni. Onneksi tartuin tilaisuuten paikata aukko sivistyksessäni.

Kauttuan klubin hotelli ja Valkea neito

Kauttuan ruukinpuiston alueen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Kauttuan klubi, entinen ruukin päärakennus, valmistui vuonna 1802. Rakennukseen lisättiin parikymmentä vuotta myöhemmin matalammat päätysiivet. Suomessa ei taida olla kartanoa, jossa ei kummittelisi. Kauttuan klubilla voi törmätä Valkeaan neitoon. Tarinan mukaan kartanon isäntä Falck yritti vikittellä kotiopettajatarta, joka pakeni hyppäämällä kartanon julkisivun toisen kerroksen oikeanpuoleiseta ikkunasta kuolemaan. Huhujen mukaan Valkea neito liikkuu edelleen kartanossa aktivoituen kummittelemaan, kun rakennusta remontoidaan. Nyt siis olisi sopiva hetki tavata kummitteleva neito ja  yöpyä kartanon hotellihuoneessa, sillä klubin julkisivu oli rakennustelineiden peitossa.

Kartano joen suunnasta

Kartanon lähistöltä löytyy myös varsin viehko halkovaja. Kellotapulin alakerrassa on aikoinaan säilytetty halkoja, nykyään se toimii kesäaikaan näyttelytilana. Kello raksuttaa aikaa pelkän tuntiviisarin avulla. Mitäpä minuuteista.

Kellotapuli

Myöhäiskeskiaikainen Sepäntie

Alueen läpi kulkee Sepäntie, joka on tunnettu maantie jo myöhäiskeskiajalta. Kylätietä reunustaa vanhat punamullatut rakennukset, jotka ovat edelleen asuinkäytössä. Käsitykseni mukaan Ahlström omistaa edelleen suuren osan alueen rakennuksista vuokraten asuntoja ja muita tiloja. Sepäntien 1800-luvulta olevat rakennukset ovat idylliä parhaimmillaan. Kelpaisi asustella.

Sepäntien asuintaloja

Iäkkäämpi kulkupeli Sepäntien varressa

Maataloushistoriaa ja toimeliasta nykyaikaa

Varkaudenmäentiellä on jäljellä pala alueen maataloushistoriaa 1900-luvun alusta. Maatalous oli tuolloin kannattavampaa kuin ruukkitoiminta, joten kartanokin keskittyi maatalouteen. Tallinmäeltä löytyy mm. talli, ratasvaja ja vilja-aitta. Nykyään alueella järjestetään monenlaisia yleisötapahtumia.

Ruukin puisto ei ole vain pala historiaa vaan siellä eletään tätä päivää, upeassa miljöössä. Pääsin kurkistamaan mm. suloiseen leikkimökkiin, Taitelijakoti Tuiskaan, joka on taiteilija Annette Juuselan ateljee ja koti. Muuta aktiviteettia alueella on mm. Makeistamo, jossa valmistetaan makeisia – tuolla en ehtinyt poikkeamaan, mutta seuraavallla kerralla kyllä. Kahville pääsee 1900-luvun punamultasilauksen saaneeseen kesäkahvila Kyöpeliin.

Taitelijakoti Tuiska

Ateljeen antia

Alvar Aallon vaikutus Kauttualla

Alvar Aalto oli Ahlströmin johtajan Harry Gullichsenin tuttava ja yhteistyökumppani jo Sunilan sellutehtaan ja asuinalueen suunnittelussa 1935. Gullichsenit arvostivat Aallon modernia arkkitehtuuria ja heidän yhteistyönsä jatkui kymmenisen vuotta.

Alvar Aallon yleissuunnitelma ruukinpuiston alueelle oli  visio uuden yhteiskuntaelämän ja uuden arkkitehtuurin näyttämöstä. Aalto suunnitteli tiet ja rakennukset mukailemaan luonnon muotoja. Tästä oivana esimerkkinä on terassitalo, joita arkkitehti suunnitteli alueelle neljä, mutta vain yksi toteutui (1937-1938). Rakennus toimi ylempien toimihenkilöiden asuntoina. Terassitalon asunnot  ovat vuokralla, mutta yksi huoneisto toimii näyttelytilana, johon pääsee tutustumaan aukioloaikoina.

Aallon terassitalo. Paikkakuntalaisittain porrastalo

Lisäksi Aalto suunnitteli alueelle virkanaisten asuintalon Tipulan, jossa asui naimattomat naiset. Mielestäni Aallon suunnitelmissa on jotain mikä ei uppoa minun  ajatusmaailmaan. Yleiskaavassa ajatuksena oli jakaa alueet eri toimintojen ja sosiaaliryhmien mukaan – duunarit tuonne ja virkamiehet tänne. Toisaalta myös tällä hetkellä ollaan pahasti menossa tuohon suuntaan enemmän kuin lapsuudessani 70-80 luvuilla. Nykyään nimellä Villa Aalto kulkevassa rakennuksessa on majoituspalveluita.

Virkanaisten asuintalo Tipula

Alvar Aallon arkkitehtuuria näkyi myös Jokisaunalla, jossa pesulan katto on saunan vilvoitteluterassi. Pääsin kurkistamaan saunatiloihin, jossa mm. pesuhuoneen laatoitukseesa näkyi Aino Aallon käsiala. Jokisaunaa vuokrataan juhliin ja kokouksiin ympäri vuoden ruokatarjoilulla tai ilman. Saunan emäntä kertoili laveasti omasta kuuden vuoden taipaleestaan saunan omistajana. Jos tapaatte emännän, niin pääsette kuulemaan mielenkiintoisia juttuja Risto Rytistä alkaen. Kauttuan ruukinpuisto on ilmeisen suosittu mm. japanilaisten vieraiden keskuudessa ja saunan emäntä kertoikin hymyilevänsä sujuvasti japaniksi, kun ei muuta kielitaitoa ole. Ihana asenne.

Saunan vilvoitteluterassilta joelle

Aino Aallon värimaailmaa pesutiloissa

Idyllinen Eurajoki 

Sepäntietä kulkiessa päätyy Aliselle koskelle, jossa on edelleen nähtävissä vanhojen myllyjen rauniot. Joki oli kaunista katseltavaa veden virratessa uomassaan.

Alinen koski, oikealla näkyy vanhan myllyn raunioita

Jokivartta. Taustalla paperitehdas

Kurkistus Kauttuan klubille

Reissu ei ole mitään jos siellä ei syödä, joten ennen kotiin lähtöä hyödynsin klubin tarjontaa hirviburgerin verran. Hyvä tekosyy käydä kurkistamassa myös hotellin aula ym. yleisiin tiloihin. Rakennuksessa oli mielestäni varsin harmoniset värisävyt. Voisin ehkä jopa yöpyä täällä ja yrittää tavata paikan neidon. Hirviburgerissa täytteet oli kohdallaan ja annos oli riittävän reilu, joten vatsa täynnä oli hyvä ajella kohti kotia.

 

Pala historiaa 

Turun- ja porin läänin maaherra Lorenz Creuz aloitti raudan valmistuksen Kauttualla vuonna 1689. Creuzin jälkeen ruukkitoimintaa jatkoivat Timm- ja Falck suvut. Rauta kuljetettiin aluksi Teijosta ja myöhemmin Ruotsista harkkorautana. Suurimmillaan tuotanto oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin Kauttua oli maan johtava kankiraudan tuottaja.  Ahlströmin omistukseen Ruukki päätyi 1873. Ruukkitoiminnan rinnalla Ahlstöm keskittyi maataloustuotantoon ja myöhemmin paperinjalostukseen. Nykyään Kauttualla valmistetaan lämpöpapereita suomalas-japanilaisella yhteistyöllä Jujo Thermal Oy – nimellä.

Osallistuin Alasatakunnan Oppaiden järjestämälle ilmaiselle opastetulle kierrokselle ruukinpuistossa. Kesän kierrokset löytyvät Ruukinpuiston kesäohjelmasta. Suosittelen kierrosta opastettuna tai ilman. 

Oletko kuullut tai käynyt Kauttuan ruukinpuitossa? Mitä pidit?

Seuraa retkiäni:

Instagram @pohjoistuulen_sarsa

  Facebook Pohjoistuuli puhaltaa

      Twitter @pohjoistuulisa

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Daphnion torstai, tammikuu 25, 2018 at 17:18

    Ruukinpuisto on aivan hurmaava! Juuri viime viikolla tuli käytyä alueen luontopolulla tallustelemassa. Appivanhemmat asuvat ihan alueen vieressä, joten siellä tulee aika usein käytyä. Oltiin Klubilla juuri itsenäisyyspäivän aattona illallisellakin. 🙂
    Mä olen luvannut itselleni, että ensi kesänä käyn vihdoin tutustumassa porrastaloon!

    • Reply sarsa / Pohjoistuuli puhaltaa torstai, maaliskuu 1, 2018 at 05:37

      Tämä yllätti myös inut positiivisesti. Mua hiukan harmitttaa että se porrastalo jäi väliin, mutta toisaalta ei täältä niin pitkä matka ole ettekö sinne voisi toistekin ajella – sen verran hienosta paikasta kuitenkin on kyse. Sulla on ollut juhlallinen paikka itsenäisyyspäivän illalliseen!

    Leave a Reply