Browsing Tag

Viro

Romanttisen illallisen ravintola Tallinnassa

Hyvän ruuan lisäksi apetta myös romantiikan nälkään.

Yksi Tallinnan viehättävyydestä ovat ehdottomasti sen kiinnostavat ja vieläkin kohtuuhintaiset ravintolat. Uusia kunnianhimoisia ravintoloita nousee pystyyn kuukausittain, jos sitten joidenkin tähti sammuu, kuten saimme tällä samaisella reissulla karvaasti kokea. Aiemmasta loistavasta Fabrik-ravintolasta ei ollut jäljellä enää muuta kuin nimi ja kiinteistö.

Onneksi seuraavana iltana meitä lykästi. Menimme syömään Vanhan kaupungin pääkadun varrella (Viru 8) olevaan Cru ravintolaan. Jo usean vuoden ajan ravintola on keikkunut kärkipäässä erilaisissa Viron parhaiden ravintoloiden luokituksissa.

Ravintolaa luotsaa palkittu pääkokki Dmitri Haljukov, joka edusti Viroa mm. vuoden 2015 Bocuse d’orin arvostetussa maailmanlaajuisessa kokkikisassa Lyonissa. Keittiöstä löytyy lisäksi parikin Viron vuoden kokki -tittelin saanutta ammattilaista.

Cru sijaitsee 1400-luvulta peräisin olevassa rakennuksessa. Vanhat kiviseinät ja keskiaikainen tunnelma antoivat ravintolalle tunnelmalliset puitteet. Kynttilät pöydillä ja seinän syvennyksissä lisäsivät mukavan lämminhenkistä tunnelmaa, joten tätä paikkaa voi ehdottomasti suositella romanttiselle illalliselle.

cru2cru

Oli mukavaa istahtaa pöytään, joka oli kauniisti katettu keraamisilla katelautasilla. Tarjoilu oli näkymättömän hienostunutta ja aina tulee ylevä fiilis siitä, kun tarjoilija levittää lautasliinan syliini.

Ruokalista ei ollut kovin laaja, mikä on aina hyvä merkki. Jos Crun ruokalistaa jotenkin luonnehtisi, raaka-aineina on paljon virolaisen keittiön aineksia, kuten riistaa ja merikalaa, mutta uudella tapaa laitettuna.

Ravintolalla oli mittava ja tasokas viinilista, mikä tosin käänsi viinien hinnat kalliimman puoleisiksi. Onneksi muutamaa laadukasta viiniä sai myös laseittain. Pakko mainita, että tilaamamme espanjalainen punaviini Coto de Hayas Garnacha Centenaria oli kerrassaan nautinnollista.

Alkuun pöytään tuotiin talon leipälautanen, jonka kruunu oli ravintolan itse tekemä tumma luumu/pähkinäleipä. Niin hyvää olikin, että useampi siivu meni maistellessa.

cru4cru7Alkuruuaksi valitsin jättikonnamonnia, ihan sen takia, että tämähän kuulosti lähinnä leikkisältä lasten lorulta. Hyvä valinta olikin, annos oli kaunis ja annoksen komponentit tukivat hyvin toinen toistaan. Munan keltuaisen olisin tosin jättänyt pois. Enemmänkin se häiritsi muuten toimivaa makumaailmaa.

Mieheni saarenmaalainen saksanhirvitartar tarjoiltiin hauskasta pahkapuulautaselta. Pientä miinusta mieheni mielestä oli siinä, että lihan koostumuksesta saattoi maistaa, ettei annos ollut ihan freesi. Oliko annos kenties tehty valmiiksi jo reilusti aikaisemmin? Lihaa olisi myös voinut kuulema maustaa enemmän.

Pääruokavalinta meni minulla myös ihan nappiin. Paahdettu hanhenfile oli täydellistä ja lautasella oleva juurespyree ja granaattiomenakastike sopivat linnulle erinomaisesti. Mieheni lampaanniska-annos oli kuulema muuten hyvää, mutta annos oli melkoisen pieni. Samaa totesin itsekin. Hanhea oli annoksessani vain kaksi pienehköä palasta, enemmän olisi ehdottomasti maistunut.

cru6cru8cru3

Jälkiruoka tällä kertaa pudotti tasoa. Suklaaholi X.O. lupasi paljon, mutta ei oikein maistunut miltään, koska annos oli aivan liian kylmä, jopa hieman kohmeinen. Pakastimestako liian myöhään otettu?

Kokonaisuudessaan Cru tarjosi miellyttävän ruokakokemuksen tunnelmallisessa mljöössä. Hinta-laatusuhde oli minusta kohdallaan, alkuruokien ollessa kympin molemmin puolin ja pääruokien jäädessä alle kahdenkympin. Hyvinkin voisin mennä uudelleen. Ihan ok fine dining -ravintola, vaikka ei ihan kympin arvoinen.

Täältä löydät lisää viimeisimpiä Viron ravintolaluokituksia: http://tallinnaa.com/tallinnan-ja-viron-parhaat-ravintolat-2017/

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Pikavisiitti Tallinnaan – onnistuneen viikonlopun ainekset

Pieni matka, viihtyisä majoitus, hyvää ruokaa ja viiniä, kiireetöntä chillailua miehen kanssa, ehkä vähän shoppailua. Siinäpä ne mukavan viikonlopun ainekset. Tosin kaikki ei mene aina käsikirjoituksen mukaan.

Pientä säätöä

Sain hiljattain hieman ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Olimme lähdössä mieheni kanssa Tallinnaan ja satuin päivää ennen lähtöä tarkastamaan laivamme lähtöajan. Onneksi, sillä varauksessa menomatka olikin syystä tai toisesta varattu aamuvuorolle, vaikka vakaa aikomuksemme oli lähteä vasta myöhemmällä laivavuorolla.

Soitto Eckerö Linelle helpotti suuresti syntynyttä ahdistusta. Paikkojen vaihtamisessa myöhemmälle vuorolle ei ollut mitään ongelmaa. Tässä oivallinen matkailuvinkki: se sähköpostiin tupsahtava varausvahvistus kannattaa kyllä tarkastaa.

Pääsimme mukavasti matkaan. Meillä oli paikat oikealle laivavuorolle ja laukussa Eckerö Linelta saatu lahjakortti laivamatkaamme varten. Apua! Kyseinen lahjakortti odotti valkoisessa kirjekuoressa keittiömme lokerikossa. Se lahjakortti nimittäin unohtui kotiin.

En onnistunut vakuuttamaan satamaterminaalin virkailijaa siitä, että lahjakortti kyllä löytyi, mutta sillä hetkellä se oli vain väärässä paikassa. Säännöt olivat yksiselitteiset: ei lahjakorttia, ei ilmaista matkaa. Ei siis auttanut kuin kaivaa kuvetta ja maksaa matka kiltisti. No, jäipähän lahjakortti odottamaan seuraavaa laivamatkaa ja sain hyvän syyn järjestää uuden Tallinnan matkan lähitulevaisuudessa.

eckeroline6eckeroline

Katkarapuleipää ja kuohuvaa Finlandialla

Eckerö Linen Finlandia oli uusi laivatuttavuus meille. Laiva oli siisti ja tiloiltaan valoisa. Menomatkalla lauantai iltapäivänä ei ollut minkäänlaista ruuhkaa. Oli nautinnollista, kun ei tarvinnut jonotella ja etsiskellä pöytäpaikkaa täpötäysissä ravintoloissa.

Jostain menneisyydestä minulle kumpuaa laivamatkoilla hillitön halu syödä katkarapuvoileipä. Se kuuluu ikään kuin merimatkaan ja tällä klassikolla mentiin nytkin. Ei sinänsä, leipä oli tuore ja maistuva.

Finlandialta löytyi muuten mukavasti eri tyyppisiä ravintoloita pienestä pubista kahdessa kerroksessa olevaan tanssiravintolaan. Tykästyin itse erityisesti Naissaar-baariin, joka oli jonkinmoinen laivan viinibaari. Kokonainen skumppapullo laivan nimikkojuomaa irtosi S-etukortilla kohtuulliseen 15 euron hintaan. Tallinnan laivoille harvinaista oli myös se, että jopa useaa eri samppanjaa sai myös laseittain.

eckeroline5skumppaaeckeroline4

Ravintolavalinta ei mennyt ihan nappiin

Olin varannut meille illaksi pöydän aiemmalta Tallinnan matkalta tutuksi tulleesta Kalamajan alueen Fabrik-ravintolasta. Kirjoittelin tästä mahtavasta ruokakokemuksesta oman blogipostauksen viime syksynä, sen verran gastronomista tykitystä tuo ravintola tarjosi.

Ystäväni oli käynyt kyseisessä ravintolassa syömässä ihan hiljattain ja hehkutti myös ravintolan ylivoimaisuutta. Odotukset loistoillallisesta olivat siis huipussaan.

Astuessamme ravintolaan lauantai-iltana tunnelma oli jotenkin kumman vaisu. Tarjoilijamme oli selvästi hieman anteeksipyytelevä ja kertoi, että ruokalista oli juuri muuttunut, eikä sitä ollut ehditty kääntää vielä muille kielille. Vajavaisella englannilla hän yritti selittää, mitä tarjolla oli. Monta keittoa, erilaisia pannukakkuja ja pääruuaksi wieninleikettä ja paistettua lohta.

Ravintolan tarjonta ei nyt ihan vastannut ennakko-odotusta fine dining-tasosta ja syykin sille selvisi. Pääkokki oli sanonut itsensä irti muutama päivä takaperin aikomuksenaan perustaa oman ravintolan. Viereisestä viinibaarista saimme myöhemmin lisäselvyyttä, että mukaan oli lähtenyt myös keskeinen henkilökunta.

Ehkä tässä kohtaa olisi pitänyt ymmärtää ottaa pitkät ja etsiä ruokakokemus muualta. Fabrikin kohdalla kyse oli mitä ilmeisemmin kiireesti kyhätystä hätämenusta ja selviytymisestä kriisitilanteesta osaamattoman henkilökunnan turvin.

Kiltteyttämme kuitenkin jäimme ja yritimme löytää listalta jotain sopivaa. Alkuruuaksi rucolasalaattia ja tomaattikeittoa, pääruuaksi lohipannukakkuja ja miehelle wieninleike. Tomaattikeitto oli ihan ok, mutta lohipannukakut osoittautuivat kylmiksi (ja mauttomiksi) lohiwrapeiksi. Wieninlieke oli auttamattomasti liian paksu ja koristeeksi laitettu kokonainen chilipalko herätti kummastusta. Tässä kohtaa voisi sanoa, että no more comments.

fabrikfabrik

Muutenkin näytti, että koko ravintolan touhu oli aika tavalla yössä. Asiakkaille tuotiin pääruuat, ennen kuin he olivat saaneet tilaamansa alkuruuat. Annoksia tarjoiltiin vääriin pöytiin ja ihan eri aikoihin. Oma tomaattikeittonikin seilasi ensin viereiseen pöytään, sieltä takaisin keittiöön päätyäkseen sen jälkeen oikeaan osoitteeseen.

Voi Fabrik, olisiko ollut parempi vaikka sulkea ravintola hetkeksi ja ottaa aikalisä toiminnan uudelleen suunnitteluun ja käynnistämiseen? Sen sijaan saitte nyt monta kiukkuista, pettynyttä ja närkästynyttä asiakasta.

Estoria, kuin hyvän ystävän luona olisi kylässä

Tämän kertaisen reissumme yksi viehättävyyksistä oli jo entuudestaan tuttu Solo Sokos Hotel Estoria. Legendaarisen Viru-hotellin kylkeen sijoittuvassa boutique-tyyppisessä hotellissa on jotain kummallista viehättävyyttä, jota on vaikea selittää. Estoria on hotelli, jolla on hyväntahtoista pilkettä silmäkulmassa.

estoria3estoria16

Estoria-hotellin kantavana teemana ovat tarinat. Jokaisen huoneen ovessa on jokin Viron historiaan liittyvä viittaus, joka täydentyy huoneessa olevilla tauluilla.

Tarinat ovat toki kiinnostavia, mutta enemmän minua ruokkivat Estorian iloiset energiavärit: oranssi ja kaalimadonvihreä. Värimaailma toistuu hotellin kalustuksessa, tekstiileissä ja jopa kylpytossuissa ja kahvimukeissa.

estoria6estoria13estoria12estoria10

Estoriaa voisi kutsua ansiosta hyggeilyhotelliksi, sen verran kodikkaita yksityiskohtia hotellista löytyy. Naureskelin, että Estoriassa tuli tunne, että kenen kotiin tässä nyt oikein tultiin.

Hotellikerroksen omassa loungessa voi keitellä kahvia ja istuskella tohveleissa telkkaria katselemassa mukavilla sohvaryhmillä tai hauskoilla nojatuoleilla. Pöydillä on tarjolla makeisia ja pikkusnacseja.

estoriaestoria5estoria11estoria14estoria8

Hyvin viihdyimme muutenkin huoneessamme. Suuren suuri parisänkymme oli peitelty poikkeuksellisen värikkäillä ja iloisilla vuodetekstiileillä. Liekö merkki vanhuudesta, että räntää tihuuttava keli ei houkutellut kaupungille, vaan mieluimmin valitsimme kutsuvan vuoteemme tyynyröykkiöineen. Siinäpä oli mukavaa vetää leivosta naamaan ja tuijotella Lahden hiihtokisoja. Mitä nyt Viru-keskuksessa pyörähdettiin vähän ostoksilla.

estoria4

Hyvää ruokaa vihdoinkin

Löytyihän tällekin matkalle hyvää mieltä tuova ruokakokemus. Sunnuntain illallispaikaksi valitsin jo usean vuoden Viron parhaiden ravintoloiden listojen kärkipäähän yltäneen ravintolan. Kiitos ravintola Cru mukavasta illasta. Kirjoittelen illallisestamme lähiaikoina oman juttunsa.

Tallinnatallinna2

Vaikka Tallinnan hintataso on viime vuosina jonkun verran noussut, siltikin se on yhä edullinen matkailukaupunki. Tallinnaan kannattaa ehdottomasti lähteä etsimään hyviä ruokakokemuksia. Ja jos vähänkään ketään kiinnostavat kengät ja laukut, tavaratalo Kaubamajan kenkäosastoa ei kannata missata….

Eikä Kaubamajan ruokaosaston kuolattavan herkullisia leivostiskejä. Kakut ja leivokset pakataan napakasti pahvirasioihin, joten kotiin kuljetuskin onnistuu oikein hyvin. Terveisiä vaan nimimerkiltä tiramisukakkua huomiseksi 🙂

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Tallinnan Kalamajan alueen ihastuttavat ravintolat

Tallinnan Kalamajan ravintoloiden sisustus on pääosin leikittelevää ja rentoa. Ruokaan suhtaudutaan kuitenkin ilmeisen vakavasti.

Kirjoitin edellisessä postauksessani innostuksestani Tallinnan Kalamajan alueeseen. Tämä vanhan kaupungin takana oleva vanha puutalo- ja tehdasmiljöö on kokenut melkoisen renessanssin. Alueella kohtaa toinen toistaan ihastuttavampia ja persoonallisempia kahviloita, ravintoloita ja baareja, joista on vaikea valita, mihin poikkeaisi. Yksi on ihastuttava sisustukseltaan, toinen kiinnostava ruokalistaltaan, kolmas muuten vain rennon kutsuva. Tässä vinkiksi muutama oivalliseksi koettu bongaus kahdelta viime reissulta.

Klaus Kohvil

Jo menomatkalla meitä hemmoteltiin. Klaus Kohvik kahvila/ravintola sijaitsee meren rannalla Tallinnan kalatorin vieressä. Aamiaiseksi nautittu ”fat pancakes” marjojen, vaniljajäätelön ja itse tehdyn vadelmahillon kera vei sen verran ekstaasiin, että paikka jäi unohduksessa kuvaamatta. Klaus on pieni, viehättävä rafla, joka on sisustettu skandinaavisen pelkistetysti. Listalla edullisia lounasvaihtoehtoja ja päämenu sekoitus virolaisia, italialaisia ja aasialaisia makuja. Panostaa erityisesti lähiruokaan. Mukava terassi.

pancakes

Boheem

Eipä tarvinnut pitkään tarpoa, kun taasen oli pakko pysähtyä. Boheem on yksi Kalamajan alueen ensimmäisistä kahviloista. Vanhassa puutalossa on neljä huonetta ja terassi. Herkullisen näköisiä leivonnaisia, mutta myös ruoka-annoksia kuten valtavan kokoisia salaattiannoksia. ”Kenen kotona tässä kahvitellaan” –tunnelmaa. Palvelu vähän hitaan puoleista.

Boheemkalamaja2boheem2

Bar Bistro Kukeke

Jälleen hauskasti sisustettu ravintola, jossa iloinen fiilis. Ruokalistalla paljon pieniä annoksia kuten voileipiä ja vegaaniruokaa. Tosin oma kasvisleipäni mauttomuudellaan ei ihan vakuuttanut, ystäväni leipä sen sijaan toimi. Kelpo viinilista, josta kaikkia viinejä (samppanjaa lukuun ottamatta) sai laseittain.

kalamaja5kalamaja6

Apelsini Raudtee

1929 rakennetussa rautatieläisten kodissa sijaitseva siisti paikka. Hieman fiinimpää sisustusta, mutta ruokien hinnat olivat kuitenkin kovin maltilliset. Ravintolan takaa löytyi mukava ja suojaisa terassi. Tila toimii samalla kalliiden kylpyhuonekalusteiden näyttelytilana. Inspiroiduimme upeista kylpyhuonekaakeleista, jotka vetivät itse asiassa meidät ovesta sisään. Takaa paljastui yllätykseksemme ravintola.

apelsinkalamaja4

F-hoone

Ehkä tunnetuin ja kehutuin Kalamajan ravintoloista. Telliskiven kortteerissa sijaitsevassa loft-henkisessä ravintolassa on rento meininki. Todella edulliset hinnat ja kelpo ruokaa. Molemmilla kerroilla tupaten täysi. Lisää tarinaa täältä: Pari ravintolavinkkiä Tallinnaan.

F-hoone

Pudel Baar

Oluen ystävän mekka. Täällä teet maailmanympärimatkan olutmaailmassa. Vaikuttava määrä erikoisia pienpanimoiden oluita. Hauska retrotunnelma. Varoitus: älä mene yläkerran yhteisvessaan, jos ei ole ihan pakko.

kalamaja7kalamaja8

Kivi Paber Käärid

Arvasit oikein, nimi on suomeksi kivi, paperi ja sakset. Ravintola mainostaa itseään 100% gluteenittomana ravintolana. Tyylikkäästi sisustettu, viihtyisä ja rento.

kalamaja9kalamaja10kivi paber

Frenchy

Ranskalaistyyppinen bistro, joka houkutteli sisään tunnelmallisella lattarimusiikilla. Herkullisen näköisiä annoksia etenkin, jos ranskalaistyyppinen kokkailu kiinnostaa. Omistaja tuo itse raaka-aineita ja viinejä Ranskasta. Keveän trendikäs sisustus, jossa paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia.

frenchyfrenchy2

Fabrik

Ylistys ja suitsutus. Fine dining paikka ilman fine dining hintoja. Kovaa yritystä, kokeilun halua ja ruuanlaiton intohimoa. Lisää tarinaa ruokakokemuksesta seuraavassa postauksessa.

fabrik

Vinoteek Vabrik

Edellistä Fabrik-ravintolaa vastapäätä sijaitseva viinibaari ja -myymälä. Mielenkiintoisia omaa maahantuontia olevia viinejä, joissa kohtuuhinnat. Myyjä tuntui olevan melkoisen asiantunteva ja tiesi kertoa jokaisesta kysymästämme tuotteesta yksityiskohtaista tietoa ja luonnehdintaa. Kertakaikkisen ihastuttava paikka nautiskella viinejä tunnelmallisten ranskalaischansonien soidessa taustalla. Ehdottomasti paras paikka sen illan viimeisen lasillisen nauttimiseen.

vabrik2vabrik

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Tallinnan boheemi Kalamaja on rouhea ja elämänmakuinen

Unohda Tallinnan Raatihuoneen torin ynseät tarjoilijat ja Viru-keskuksen väsähtäneet suomalaisnurkat. Suuntaa parin kilometrin päähän boheemiin Kalamajaan, josta löytyy aivan toisenlainen Tallinna.

Olen jälleen niin inspiroitunut, sillä  olen saanut imeä itseeni Tallinnan Kalamajan alueen leikittelevää ja mielikuvituksellista ilmapiiriä. Olen kiertänyt ihmettelemässä ja ihastumassa rouheisiin loft-henkisiin kuppiloihin. Kohdannut kymmenittäin luovia ja yllättäviä sisustusratkaisuja. Nauttinut iloisesta ja nuorekkaasta miljööstä, jota on rakennettu intohimolla pilke silmäkulmassa. Saanut mielihyvää rentoudesta, lennokkuudesta, konstailemattomuudesta ja hulvattomuudesta. En löydä tarpeeksi superlatiiveja ylistääkseni tätä innovoivaa ympäristöä, joka kääntää suupielet väkisinkin ylöspäin.

Kalamajan alue oli vielä kymmenisen vuotta takaperin Tallinnan ränsistynyttä puutaloaluetta, työläiskortteeria minne pikemminkin jouduttiin kuin haluttiin. Tänä päivänä moodi on aivan toinen, alue vetää etenkin nuorta väkeä. Hipsterimeininkiä löytyy, mutta kaikkea muutakin.

kalamajastreetfood2streetfood4streetfood3streetfoodtuolitnohipsters

Rapistuneet tehdaskiinteistöt ja vanhat puutalot ovat kokeneet kummia ja niihin on noussut tunnelmallisia kahviloita, trendikkäitä ravintoloita, kekseliäitä kauppoja, boheemeja asuntoja ja ennen kaikkea elämänmakuista pöhinää. Jos rappioromantiikka kiinnostaa, tämä on sinun paikkasi.

Oli lauantai päivä, kun kiertelin Kalamajan alueella ystäväni kanssa. Vanhan rautatieaseman kupeessa oli kauppahalli, jossa oli jotenkin hullunkurinen meininki, joka oli kuin irrotettu joltain muulta vuosikymmeneltä. Torielämä jatkui ulkosalla ja torin ympäristöön antiikkikauppiaat ja kirpputorimyyjät olivat levittäneet tuoterepertuaarejaan. Kaikkea mahdollista oli tarjolla vintagevaatteista Leninin patsaisiin. Löytämisen riemua kirpparihemmoille.

toriantiikkitoriantiikkitori2kirppariantiikkitori3kirppis

Torin vierestä löytyy Telliskiven hauska kauppakeskittymä. Vanhoihin tehdashalleihin on noussut kiinnostavia kauppoja, joita shoppailija ja sisustusfriikki ei voi ohittaa. Tarinaa Telliskivestä löydät aiemmasta postauksestani täältä: Unelmamesta shoppailijalle/

telliskivitelliskivi2

Vaikka nyt oli aikaa kiertää Kalamajaa vähän enemmän, päivä tuntui loppuvan jälleen kesken. Voisin yksinkertaisesti viettää tällä alueella päiviä vain kuljeskelemalla päämäärättömästi ja aistimassa kaikkea ympäröivää ihanuutta. Tai voisin istua alueen kuppiloissa nauttimassa mielenkiintoisista miljöistä ja hyvästä tunnelmasta. Tämä ympäristö on iloista luovuuden ylistystä.

Meistä tuntui, ettemme juurikaan päässeet etenemään, sillä bongasimme jatkuvasti toinen toistaan mielenkiintoisempia mestoja, joihin oli ihan ihan pakko pysähtyä ainakin kahville tai lasilliselle. Jossain paikassa houkutteli värikäs terassi tyynyineen, jossain kutsui intohimoinen musiikki ja joku paikka veti puoleensa kekseliäällä sisustuksellaan. Kirjoitan noista hulppeista paikoista oman postauksen seuraavaksi, joten älä unohda, jos kaipaat ravintolavinkkejä. Ja tietysti kerron kokemuksestani yhdestä parhaasta fine-dining ateriasta pitkään aikaan.

fabriklamputkalamaja5vabrikvinoteek

Hyvät tallinnalaiset onneksi olkoon, olette saaneet aikaan jotain ainutlaatuista. En tiedä, miten te onnistutte olemaan niin eurooppalaisen trendikkäitä unohtamatta kuitenkaan omaa ainutlaatuista historiaanne ja omaleimaisuuttanne. Te ette vain kopioi muita, te luotte omaa juttuanne. Kunnioitettavaa!

Kalamajan alueelle ei ole pitkä matka vanhasta kaupungista tai Virun kulmilta kävellenkään, mutta raitiovaunut 1 ja 2 tuovat perille. Jää pois Telliskiven pysäkillä.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Matkusta halvalla – Helsingistä Riikaan edestakaisin 34 eurolla

Välillä olisi pakko päästä matkaan mahdollisimman halvalla. Tässä penninvenyttäjälle matkavinkki.

Päivitys tähän postaukseen 7.3.2019. Superbussit ovat vetäytyneet Viron markkinoilta, joten tämän jutun tiedot eivät pidä enää paikkaansa. Sen sijaan edullisia bussimatkoja löytyy esmerkiksi Lux Express nimiseltä yritykseltä.

Superbussit eli meikäläisittäin Onnibussit ovat rantautuneet myös Viroon. Alkukesän Tallinnan matkalla äkkäsin Tallinksiljan terminaalin edestä tutun näköisiä kaksikerrosbusseja ja kotiin tultua oli pakko selvittää mihin näillä punaisilla busseilla Tallinnasta pääsee ja mitä kustantaa. Tallinnan sijaan maistuisi nyt jokin uusi kohde.

Superbusseilla on Tallinnasta neljä reittiä: Itä-Viroon Narvaan, maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Tarttoon ja etelään kylpyläkaupunkina tunnettuun Pärnuun. Uusin vasta toukokuussa avattu reitti kuljettaa lisäksi Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Liput ostetaan totuttuun tapaan yrityksen nettisivuilta (linkki alla).

Itseäni kiinnostaisi etenkin tuo vanha Tarton yliopistokaupunki. Pikaisella silmäyksellä molempiin suuntiin menee kuusi vuoroa päivässä, eivätkä elokuun loppupuolen hinnatkaan päätä huimaa. Yhdensuuntainen lippu maksaa vain yhden tai kolme euroa. Matkan kesto on 2 tuntia 50 minuuttia. Saman hintainen on myös Pärnun reitti, jonne menee viisi vuoroa päivässä.

Mikäli Riikaan saakka mielii, rahaa ei tarvita paljoa enempää, mutta hieman tiukempia istumalihaksia kylläkin. Yhdensuuntainen matka kestää 5 tuntia ja 15 minuuttia ja kustantaa kolme tai viisi euroa/suunta. Vuoroja on molempiin suuntiin kolme päivässä.

Helpoksi matkan tekee se, että bussit lähtevät sataman D-terminaalista eli todellakin samasta paikasta, jonne Tallinksiljan laivat tulevat. Myös matkakohteissa näytti pysäkkejä olevan useita, joten voisi kuvitella, että bussilla pääsee aivan keskustan pelipaikoille.

Halvimmillaan kansipaikan Tallinnan laivoille sai elokuun lopulla neljällätoista eurolla suuntaansa. Nopealla matikalla laskettuna halvin edestakainen laiva- ja bussimatka Helsinki-Tallinna-Tartto välillä maksaa kolmekymppiä, Riikaankiin vain 34 euroa. Vielä kun tietää, että niin Viron kuin Latvian hintataso majoituksessa, ruuassa ja juomassa on mukavan edullinen, penninvenyttäjän matka ei paljoa rahapussia kevennä.

Kesäloma on hupaa lomabudjetille, mutta luulenpa, että tällä tavalla saan mahdutettua loppukesälle vielä yhden ekstramatkan. Kokemuksia Tarton reissusta näillä näkymin tulossa elokuun lopulla.

Aikatauluja ja hintatietoja löydät täältä:

http://www.superbus.com/en/timetables.htm

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Mitä Virosta kannattaa ostaa?

Varoitus! Jos inhoat tuulipukukansaa, joka juoksee Virossa halvan viinan ja elintarvikkeiden perässä, älä lue tätä.

Myönnetään, kuulun itse siihen poroporukkaan, joka roudaa Virosta kaikenlaista siitä yksinkertaisesta syystä, että tuotteet ovat siellä Suomea selvästi halvempia. Kansantalouttamme ajatellen kyse on aika lailla kyseenalaisesta toiminnasta, vaan tässä kohtaa oman pussin suu on selvästi lähempänä kuin valtion kukkaron. Kukapa meistä ei haluaisi säästää selvää rahaa.

Viinaa rannasta – siinä lienee suurin syy, miksi moni suomalainen matkustaa Viroon. Ei liene tarvetta mainita, että alkoholi on Virossa omia hintojamme selvästi edullisempaa. Kolmen litran viinipönikän saa halvimmillaan alle kympin ja 24 tölkin olutsalkun alta viidentoista euron. Omaan autoomme pakkasimme viime reissulla pari laatikollista pertsacavaa. Pullohinta Virossa 4,99, kun vastaava tuote Alkossamme maksaa 8,60. Säästöä 43,20. Mukaan matkusti myös laatikollinen belgialaista olutta, jonka pullohinta on monopolimyymälässämme neljän euron hujakoilla. Hintaero on tässäkin suuri: sama tuote Alkossa 3,78, Virossa pantteineen 2,10. Säästöä laatikollisessa 40,32.

Laatuviinit ovat kalliita Virossakin. Samppanjapullon tai huippuviinin saa usein vain muutamaa euroa halvemmalla. Olen usein miettinyt myös viinien säilytyssolosuhteita. Kuinka kauan kalliin puoleinen viinipullo on seissyt lämpimän myymälän hyllyllä? Ystävälläni oli myös huono kokemus Virosta ostamastaan Amarone-viinistä. Pullon sisältö ei kuulemani mukaan ollut ollenkaan sitä, mitä olisi pitänyt olla.

Herkkuja: suklaata ja leivonnaisia päätyy itselläni lähes aina Viron ostoskoriin.herkutTäytekakku

Alkoholi ei ole kuitenkaan ainut asia, mitä Virosta kannattaa hankkia. Elintarvikkeet, etenkin paikalliset, ovat Virossa edullisia. Ostoskorivertailuissa ruoka on Virossa Suomen hintoja kolmanneksen halvempaa. Jos menet autolla, pakkaa seuraavalle reissulle mukaan kylmälaukku patruunoineen. Mikäli yövyt, saat hotellin minibaariin patruunat kylmään ja silloin ei ole kesäkuumallakaan ongelmaa tuotteiden säilymisestä.

Omaan ostoskoriin tulee poimittua aina paikallisia virolaisia juustoja ja kokolihaleikkeleitä. Pidän erityisesti virolaisesta savujuustosta. Villisikaleikkeleet ja -makkarat ovat hyviä paikallisia tuomisia. Myös kalajalosteita kannattaa ostaa. Virolaiset rakastavat erityisesti silliä ja kaupoista löytääkin laajat valikoimat merikalajalosteita kaikilla mahdollisilla tavoilla laitettuna. Itse rakastan myös virolaista tummaa saaristolaistyyppistä siemenleipää, jota tulee aina hankittua useampi limppu.

Suosittelen täyttämään ostoskassia myös erilaisilla herkuilla. Suklaa-addiktin omaavana mukaan valikoituu aina mm. paikallisen Fazerin, Kalevin, suklaita ja muita makeisia. Mukava tuliainen on myös laadukkaat, käsintehdyt konvehtit. Jos kakut ja leivokset maistuvat, kannattaa mukaan hankkia herkullisia konditoriatuotteita. Valikoima on taivaallinen ja hinnat edullisia.

Kosmetiikka on Virossa edullista. Luontaiskosmetiikassa on hyvät valikoimat.Virolaista kosmetiikkaa

Viime reissulta bongasin tavaratalon osastolta monenlaista edullista ihonhoitokosmetiikkaa. Erityisesti maan omat tuotteet ovat mukavan hintaisia ja valikoimat ovat runsaat, etenkin luontaiskosmetiikan puolella. Omia suosikkejani ovat mm. Joik-sarjan hyväntuoksuiset vartalovoiteet. Kauneudenhoidosta puheenollen lienee yleisesti tiedossa, että kauneudenhoitopalveluiden hintataso on Virossa ihan omaa luokkaansa. Tosin jotenkin tuntuu, että kaikkialla muualla käy kampaajalla ja kosmetologilla Suomea edullisemmin…

Ihanat lampaanvillasta käsinkudotut sukat ja lapaset ovat mukava tuliainen.VillasukatlapasetVillalanka

Käsityönystävälle Virolla on myös paljon tarjottavana. Käsinkudotut neuleet, sukat ja lapaset ovat hyviä ostoksia. Tässä kannattaa tosin olla tarkkana. Myynnissä on myös ”aitoja” koneellisesti valmistettuja ”käsitöitä”. Mikäli itselläsi ei ole peukalo keskellä kämmentä, kannattaa katsastaa myös lankojen ja muiden käsityötarvikkeiden hinnat. Itse en näistä paljoa ymmärrä, mutta muut ovat kertoneet, että kannattaa. Myös pellavasta valmistetut tekstiilit ovat edullisempia kuin meillä.

Viron antiikkiliikkeissä voit tehdä hyviä löytöjä.  antiikkiaAntiikkikenkälestitTurkit

Mikäli antiikki kiinnostaa tai etsit mielenkiintoisia esineitä sisustukseen, Viron antiikkiliikkeissä kannattaa käydä. Piipahdin itse viimeksi Kuressaaren antiikkiliikkeissä, joissa tarjonta oli mielenkiintoista ja hinnat kohtuullisia. Erityisesti vanhaa lasitavaraa ja talonpoikaisantiikkia oli runsaasti.

Onko itselläsi jakaa muita hyviä ostosvinkkejä Viroon?

 

Samppanjaa muovimukista -blogi myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. Käy tykkäämässä.

Pari ravintolavinkkiä Tallinnaan

F-HOONE

Kirjoittelin hiljattain Tallinnan Telliskivi Loomelinnak -alueesta, jonne on muutamassa vuodessa noussut kiinnostava keskittymä designliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita (www.rantapallo.fi/samppanjaamuovimukista/loyto-tallinnasta-unelmakohde-shoppailijalle).

Pikaisen shoppailukierroksen päätteeksi ehdimme kevyelle lounaalle Telliskiven kauppojen vierestä löytyvään F-hoone -ravintolaan. Kyseinen ravintola on saanut suitsutusta vähän joka taholta, mutta tulkoon tässä vielä julki yhden ihastuneen asiakkaan kokemus.

Vanhaan teollisuushalliin perustetun ravintolan rustiikki miljöö on niin ihana kuin tämän genren rento ja mutkaton ravintola vain voi olla. Paksut rouheat tiiliseinät, korkeat luonnonvaloa antavat ikkunat, huoleton retrohenkinen sisustus (osa tuoleista näytti koulun vanhoilta vanerituoleilta) sekä harmaiden kiviseinien ja puunruskeiden huonekalujen värimaailma tekivät paikkaan sopivan tunnelman rentoon oleiluun. Hauska yksityiskohta oli myös lattiaan maalattu kartta alueesta. Tunnelma oli nuorekas, vaikka asiakaskunta koostuikin kaiken ikäisistä.

F-hooneF-hoone11F-hoone10F-hoone6F-hoone4

Ravintola edustaa lukemani mukaan Tallinnan uutta kevyempää ja kansainvälisempää ruokakulttuuria, mikä näkyi mm. ripauksena aasialaisia vaikutteita. Perinteisempää virolaista keittiötä edusti ruokalistan lihapuoli. Vasikkaa, lammasta, turskaa ja possuakin löytyi, mutta kaikkiin oli haettu jonkinlainen uusi makutwisti. Kasvissyöjille näytti olevan ihan oma menunsa.

Itse testasimme pikalounaallamme pari keittoa: mausteisen tomaattikeiton simpukoilla ja inkiväärillä maustetun kurpitsakeiton. Maukkaita olivat molemmat. 3,5 euron hintaisen keiton hinta-laatusuhde oli loistava. Lisäksi tilasimme Zapuska-lautasen, jossa oli mm. kahdella tavalla laitettua naudanlihaa, parmankinkkua, hillottuja valkosipuleita ja paahdettuja leipäpaloja. Kiva alkuruoka vaikka kahdelle.

F-hoone9F-hoone2

Ei ihme, että ravintola oli aivan tupaten täynnä, pääosin paikallisia. Kallein annos listalta näytti olevan alle kympin, viinipullot kahdenkympin molemmin puolin. Hinta-laatusuhde oli ainakin tämän pikaisen kokemuksen perusteella erinomainen. F-hoone ei missään nimessä ole mikään fine dining paikka, mutta ruoka oli hyvin laitettua ja makumaailma mietitty. Pakko tulla seuraavan kerran maistelemaan ruokia oikein kunnolla, sen verran mielenkiintoisia viritelmiä listalta löytyi. Sympaattisen oloinen ravintola kaikkinensa.

www.f-hoone.ee

 

KAKS KOKKA

Toinen ravintola, jonka testasimme illalla oli Kaks kokka (kaksi kokkia), jota myös on monissa julkaisuissa kovin kehuttu. Ravintolan omistavat samat kokit kuin maineikkaan Tallinnan kärkikaartiin kuuluvan ravintola Ö:n. Lähiruoka ja innovatiivisuus näyttivät olevan Kaks kokk -ravintolan teemoina, joten mielenkiintoista oli nähdä minkälaista tulosta kokeilevasta keittiöstä syntyisikään.

Miljöö ainakin oli oikein viihtyisä ja raikas. Pienesti tyylikäs, mutta sopivasti rento. Juuri sellainen ravintola, jossa viihtyy ilman turhaa pönötystä. Ruokalista oli melko suppea, mikä mielestäni aina lupaa keittiöltä enemmän kuin pitkä menu. Listalta löytyi tyypillisiä virolaisen keittiön raaka-aineita, kuten ankkaa, hirveä, lammasta ja merikaloja.

Kaks kokka4Kaks kokka7Kaks kokka5Kaks kokka6

Päädyin alkuruuassa kampasimpukoihin, mikä olikin hyvä valinta. Annoksessa oli sekä karamellisoitua että pikkelöityä kukkakaalia, mitkä sopivat erinomaisesti kampasimpukalle. Ruokalistan mukaan ruuassa olisi pitänyt olla katajaa, mistä en oikein päässyt selvyyteen, sen sijaan maistoin kastikkeessa anista. Kokonaisuus toimi ja maut olivat kohdallaan, tosin kampasimpukat olivat ehkä aavistuksen liian kypsiä.

Ystäväni päätyi alkuruuassa kevyesti suolattuun hirveen, mikä osoittautui jonkinlaiseksi tartariksi. Annos oli todella kaunis jäkälineen ja yrtteineen, kuin metsäinen asetelma luonnon antimista. Hirvikin oli hyvää, ainut että liha olisi kaivannut seurakseen jotain, esimerkiksi paahdettua saaristolaisleipää.

Simpukkafani kun olen, valitsin pääruuaksi pikantissa tomaattikastikkeessa keitetyt simpukat. Minun makuuni chiliä oli simpukoiden keitinliemessä liikaa, mikä peitti simpukoiden maun alleen. En ole ihan varma muutenkaan toimiiko chili ylipäätään simpukoiden kanssa. Annoksen kanssa oli ruisleipää ja aiolia, mitkä olivat tässä kohtaa ihan turhia.

Ystäväni pääruoka oli onnistuneempi valinta. Lampaan paisti oli herkullisen muhevaa ja kypsyysaste täydellinen. Tryffelillä maustettu perunamuhennos ja viinikastike toimivat kuulemani mukaan hyvin lampaan seurana.

Kaks kokka2Kaks kokkaKaks kokka12

Kalliina ei voi pitää tämänkään ravintolan ruokien hintatasoa. Alkuruuat pyörivät kympin molemmin puolin, pääruuat noin 15 euron hujakoilla. Viinien hinnat puolestaan olivat turhan korkeita pullohintojen ollessa pääosin yli kolmenkympin.

Kaks kokkaa tarjosi miellyttävän ruokakokemuksen. Yrittämistä oli (oliko jopa vähän liikaa?), raaka-aineet hyviä ja ruuat selkeästi keskitasoa parempia. Annosten esillepanoon olisin toivonut lisää pientä viilausta. Palvelu oli ystävällistä ja tunnelma rauhaisa, mutta kuitenkin sopivan rento. Kaks kokka -ravintola sijaitsee Tallinnan Rotermannin alueella, lähellä vanhaa kaupunkia. Hieman vaikea oli ensin tajuta, mistä ravintolaan mennään sisään. Osoite oli Mere pst -kadulle, mutta rakennus piti kiertää sisäänkäynnin ollessa talon toisella puolen.

www.kakskokka.ee

Samppanjaa muovimukista blogin löydät nyt myös Facebookista: www.facebook.com/samppanjaamuovimukista

Löytö Tallinnasta: unelmamesta shoppailijalle

Olen inspiroitunut. Ystäväni tiesi Tallinnasta mielenkiintoisen kauppakeskittymän keskeltä vanhaa teollisuusaluetta, jostain ydinkeskustan ja Kalamajan välimaastosta. Kakkosen ratikalla pääsimme keskustasta melko lähelle aluetta ja taivaalta valuvia märkiä räntärättejä uhmaten kävelimme lyhyen loppumatkan läpi vanhan ja osittain rähjäisen puutaloalueen Telliskivi Loomelinnak -keskukseen.

Ystävääni lainaten miljöön yleisilme joulukuisessa harmaudessa muistutti lähinnä Auswitchiä. Olimme vanhalla teollisuusalueella, jonne oli kunnostettu 25.000 neliön verran Tallinnan luovaa taiteilija- ja käsityöläiskeskusta kymmeneen eri rakennukseen. Netistä löytämäni tiedon perusteella Telliskiven rakennuksissa toimii noin 200 yritystä. Lisäksi alueella järjestetään erilaisia teematapahtumia, konsertteja ja teatteriesityksiä.

Telliskivi7

Telliskivi Loomelinnak -keskuksen tavoitteena on tarjota aloittaville taiteilijoille, designereille ja kulttuurin alalla työskenteleville edullisia työ- ja liiketiloja, joissa he voivat saada tuotoksiaan esille ja samalla lisätä tunnettavuuttaan. Telliskiven vanhoihin teollisuusrakennuksiin on kertynyt kiintoisa ja monipuolinen kompleksi ateljeita, design- ja sisustuskauppoja, kahviloita ja ravintoloita.

telliskivi11Telliskivi6Telliskivi5

Niin mistäkö olen inspiroitunut? Olen niin läpeensä kyllästynyt kaikkiin ostoskeskuksiin, joista löytyvät samat ylikansalliset tuotemerkit ja kutakuinkin sama tuotevalikoima riippumatta siitä, oliko Oulussa vai Singaporessa. Telliskivi Loomelinnak tarjosi piristävän poikkeaman tylsien kauppakeskusten vastapainoksi. Tulin iloiseksi kokoelmasta kiinnostavia kauppoja ja ennenkaikkea innostavista, yksilöllisistä tuotteista.

Putiikeista löytyi mm. design- ja vintagevaatteita, kenkiä ja laukkuja, sisustustavaroita, tekstiilejä, puutuotteita, koruja, huonekaluja, maalauksia, käsitöitä, käsityö- ja maalaustarvikkeita, käsintehtyjä kynttilöitä, luonnonkosmetiikkaa, herkkuja (ihkua SUKLAATA!!!), mausteita… , yksinkertaisesti paljon kaikkea hauskaa, uutta, idearikasta, kaunista, herkullista ja ennennäkemätöntä. Hintatasokin oli minusta melko kohtuullinen ottaen huomioon, että suuri osa tuotteista oli käsintehtyä ja uniikkia. Paikka on unelmakohde erityisesti sisustus- ja designshoppailijalle.

telliskivi12telliskivi10Telliskivi14Telliskivi13Telliskivi16Telliskivi19

Useat kaupoista olivat pop up -myymälöitä, joten liikkeet vaihtunevat aika ajoin. Joissain liikehuoneistoissa näytti olevan myös usea yrittäjä toimimassa yhdessä, mikä teki oman pikantin lisänsä kauppojen palvelutarjontaan. Samasta tilasta saattoi löytää kahvilan, herkkukaupan ja vaateliikkeen. Monille yrittäjille ekologisuus näytti olevan tärkeää, mikä näkyi tuotevalikoimassa ja toi oman lisäarvonsa tuoterepertuaariin.

Telliskivi9Telliskivi8Telliskivi4Telliskivi15

Harmi vaan, että tällä kertaa ei ollut aikaa viettää Telliskiven alueella kuin hetki. Seuraavan kerran täytyy varata tänne ja ylipäätään koko Kalamajan trendikkääksi nousseelle alueelle kokonainen päivä. Nopealla ohikulkijan havainnoinnilla Kalamajan vanhoihin puutaloihin oli noussut mielenkiintoisia viinikauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Tämänkertaisesta pikaisesta visiitistä tarttui mukaamme hienostunutta Helge Kodun huonetuoksua, jouluisia irtomausteita ja valikoima erikoisia suklaita. Suurin osa kaupoista löytyy rakennuksista A2 ja A3.

Telliskivi17Telliskivi2Telliskivi18

Kävimme muuten kauppakierroksen jälkeen pikaisella lounaalla F-hoone -nimisessä ravintolassa, joka sijaitsee samaisella Telliskiven alueella. Niin oli ihastuttava ravintolakokemus ja viehko miljöö, että tästä käynnistä tulee oma postauksensa lähipäivinä.

Lisätietoa Telliskivi Loomelinnak -alueesta: www.telliskivi.eu/en

 

Samppanjaa muovimukista blogin löydät nyt myös Facebookista: www.facebook.com/samppanjaamuovimukista