Browsing Tag

Teneriffa

Espanja Kanariansaaret

Teneriffan ihastuttavat puutarhat

lauantai, 11 maaliskuun, 2023

Yksi mieluisimmista paikoista, joihin matkoillani yleensä aina suuntaan, ovat puutarhat. Rakastan niissä kasvimaailman muotojen moninaisuutta, valon ja varjon kiehtovaa leikkiä, kukkia ja värejä. Joulukuu Teneriffalla oli kaiken muun ihanuuden lisäksi kaltaiselleni viherhypettäjälle myös puutarhajuhlaa. Ja kieltämättä kyllähän se tuntuu ihanalta, kun keskitalvella palmut huojuvat ja kukat tuoksuvat.

Santa Cruzin palmupuutarha Palmetum

Jos ehdit käymään Teneriffalla vain yhdessä puutarhassa, ota kohteeksi saaren pääkaupungin Santa Cruzin palmupuutarha Palmetum. Kaupungin merivesialtaiden vieressä sijaitsevalla 12 hehtaarin alueella on mielenkiintoinen kokoelma erilaisia palmuja, mutta myös muita eksoottisia kasveja eri puolilta eteläistä pallonpuoliskoa. Yli 2000 erilaisessa kasvilajissa riittää katsottavaa vähän pidemmäksikin aikaa.

Puutarhan kasvit on sijoiteltu maantieteellisen sijainnin perusteella. Samalla sai mukavan läpileikkauksen esimerkiksi Madagascarin ja Karibian kasvillisuuteen. Puutarhaa pidetäänkin yhtenä maailman parhaista trooppisten palmujen kokoelmana.

Oli hauskaa käyskennellä alueen polkuja pitkin, sillä tuntui kuin olisi oikeasti kävellyt tropiikissa. Tunnelmaa lisäsivät vesiputoukset ja lammet sekä käyntihetkellä hellelukemiin yltänyt päivälämpötila. Alueella ei ole kahvilaa, joten ota omat piknic-eväät mukaan. Puiston laitamilla on penkkejä, joilla on kiva evästää ja katsella kauniita merimaisemia.

Sisäänpääsymaksu joulukuussa 2022 oli aikuiselta kuusi euroa.

Santa Cruzin kaupunkipuisto Parque García Sanabria

Santa Cruzin keskustasta löytyy toinenkin kiinnostava puutarha, Parque García Sanabria. Tämä puisto puutarhoineen edustaa kaupunkipuutarhoja, jotka ovat kuin asukkaiden olohuoneita. Mistään ihan pienestä pläntistä tässäkään ei ole kyse, vaikka kaupungin ydinkeskustassa ollaankin. Noin 6,8 hehtaarin kokoinen puutarha on Kanariansaarten suurin kaupunkipuisto.

Alue on ihanteellinen keidas kuumana päivänä. Siellä on kauniita kulkuväyliä, suihkulähteitä sekä suuria puita antamassa varjoa ja jotka suojaavat kätevästi myös sateelta, kuten itse pääsimme kokemaan. Erilaisille kasvityypeille, kuten kaktuksille, ruusuille ja bambuille, on omat alueensa.

Visuaalista nautintoa lisäävät puistoon sijoitetut patsaat ja taideteokset. Alueella on myös pari kahvilaa.

García Sanabria puiston erikoisuus on Sveitsissä valmistettu kukkakello, joka saa vuoden aikana ympärilleen useammat kausikukat. Nyt joulun aikaan kukkakello oli somistettu joulutähdin.

Sisäänpääsy puistoon on ilmainen.

Puerto de la Cruzin kasvitieteellinen puutarha Jardin Botánico

Puerto de la Cruzin yläosassa La Pazin kaupunginosassa sijaitseva kasvitieteellinen puutarha on kukkaystävän paratiisi. Vaikka joulukuussa elettiin myös Kanarialla talvikautta, eikä kukkaloisto ollut parhaimmillaan, siltikin puutarhassa oli ilahduttavan paljon eksoottisia ja värikkäitä kukkia.

Puiston perustajana voidaan pitää kuningas Carlos III:tta. 1788 vastakruunattu kuningas päätti tuotattaa Etelä- ja Keski-Amerikasta eksoottisia kasveja Madridin palatsiinsa. Kasvit tarvitsivat kuitenkin matkalla välipisteen sopeutuakseen kunnolla uuteen kasvuympäristöönsä. Kanariansaarten subtrooppinen ilmasto sopi tähän tarkoitukseen erityisen hyvin ja niinpä Puerto de la Cruzin puutarha perustettiin alunperin välietapiksi kuninkaalle päätyville kasveille.

Puutarhan ikä tulee hyvin näkyviin mm. valtavan kokoisissa puissa, jotka mammuttimaisesti reunustavat puiston kulkuväyliä. Alue trooppisine kasveineen on erityisesti kukkien ystävälle suurta herkkua.

Joulukuussa 2022 pääsymaksu aikuiselta oli kolme euroa.

Tiedätkö muita hienoja puutarhoja Teneriffalla?

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja Kanariansaaret Majoitus ulkomaat

Mitä maksoi kahden kuukauden kiertomatka Malaga – Santa Cruz – Gomera – Las Palmas

lauantai, 25 helmikuun, 2023

En tykkää hirveästi matkojen jälkeen laskeskella niiden kokonaiskustannuksia. Matkailu maksaa ja rahaa palaa reissussa, usein paljon enemmän kuin oli aikomus. Jälkeenpäin jopa hirvittää kustannusten ynnäys, mutta siltikin olen sitä mieltä, että kaikki eurot, jotka matkailuun laitan, ovat sen arvoisia.

Koska olette kyselleet meidän vuodenvaihteen reissun majoituksista ja kustannuksista, niin avataanpa vähän matkaamme.

Meillä oli kerrassaan onnistunut kahden kuukauden kiertomatka marraskuun puolivälistä tammikuun puoliväliin. Lensimme Helsingistä Malagaan, sieltä Teneriffalle, poikkesimme La Gomeran saarella ja matkaa jatkoimme laivalla naapurisaari Gran Canarialle. Las Palmasista lensimme takaisin Helsinkiin.

Rahaa kului tällä reissulla enemmän kuin aiemmilla pitkillä matkoillamme, mutta pääsimmepä tutustumaan kolmeen mielenkiintoiseen espanjalaiseen kaupunkiin ja kolmeen kauniiseen Kanarian saareen. Samalla näimme myös niin monia muita ihastuttavia paikkoja.

Suurin matkakulu oli majoitus. Jos olisimme pysyneet samassa kohteessa koko kahden kuukauden jakson, olisimme todennäköisesti saaneet majoituksen edullisemmin. Säästöä olisi varmasti tullut myös siitä, jos isojen kaupunkien sijaan olisimme valinneet pienemmät paikkakunnat. Vaikutti myös siltä, että Kanariansaarilla majoitus oli manner-Espanjaa selvästi kalliimpaa.

En pitänyt kirjaa meidän ulkonasyömisistä, kauppaostoksista, bussimatkoista ja pääsylipuista. Niistä luonnollisesti koitui myös kustannuksia, mutta jätin ne tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tähän on koottu kiertomatkamme peruskustannukset. Tällaisissa paikoissa majoituimme ja tämän verran maksoimme:

En tarvitse tavaroita tai omaisuutta. Tarvitsen matkoja.

17 yötä Malagan vanhassa kaupungissa

En onnistunut millään löytämään Malagan keskustasta meille sopivaa edullisempaa majoitusta. Kuten muulloinkin, halusimme majoituksen keskeisellä sijainnilla niin, että kävelyetäisyydellä olisi kaikki tarpeellinen: nähtävyydet, ravintolat ja kaupat. Sellaisen asunnon löysimmekin, vaikka hinta reilulta kahdelta viikolta tuntuikin vähän korkealta.

Vuokrasimme Booking.comin kautta yhden makuuhuoneen huoneiston aivan vanhan kaupungin Constitucíon aukion vierestä. Sijainti oli mahtava ydinkeskustan kävelykadun varrella. Tarvitsi vain astua kerrostalon ulko-ovesta kadulle, niin oli heti keskellä kaupungin ihastuttavimman osan paikalliselämää.

Keskeisestä sijainnista huolimatta asunto oli rauhallinen. Vaikka päivisin kadulla oli vilkasta, hyvin eristetyt lasiovet blokkasivat hälinän. Kauppojen sulkeuduttua iltaisin katu muutenkin rauhoittui.

Asunto oli täysin remontoitu ja kivasti sisustettu. Pidimme erityisesti asunnon valoisuudesta. Suuret lasiovet toivat auringonvalon mukavasti sisään. Kuumuudesta ei kuitenkaan tarvinnut kärsiä, sillä asunnosta löytyi ilmalämpöpumppu sekä olo- että makuuhuoneesta.

– 17 yön majoitus maksoi 1336 euroa

– Yhdensuuntainen lento kahdelta Helsingistä Malagaan matkalaukkuineen kustansi 332 euroa

Reilu kuukausi Teneriffan Santa Cruzissa

Teneriffalta sopivan tasoisen ja hintaisen majoituksen löytäminen kuukaudeksi osoittautui haastavaksi. Emme halunneet eteläosan turistikohteisiin vaan mieluimmin oikeaan kaupunkiin, jossa olisi enemmän paikalliselämää. Itseäni kiinnosti eniten pääkaupunki Santa Cruz.

En onnistunut nettimaailmasta löytämään meille passelia asuntoa, joten valjastin somemaailman apuun. Laitoin Teneriffan suomalaisten Facebook-sivustolle asuntohakuilmoituksen ja sitä kautta sainkin kiinnostavan yhteydenoton.

Asunnon omistajat olivat iloisia, kun saivat vuodenvaihteen ajaksi pidempiaikaiset vuokralaiset, mikä vapautti heidät lähtemään joulumatkalle. Saimme sovittua asunnon vuokraushinnan mielestäni ihan kohtuulliseksi.

Kahden makuuhuoneen kerrostaloasunto oli hyvällä paikalla, vain noin 10 minuutin kävelymatkan päässä esimerkiksi keskustan Plaza de Españalta. Kuten Malagan asunnossa, niin täälläkin, kaikki merkittävä oli kävelyetäisyydellä.

Asunto oli remontoitu pieni kahden makuuhuoneen huoneisto. Pääsimme kurkkaamaan asuntoon etukäteen ystävällisen omistajan pitäessä meille ”asuntonäytön” Zoomilla. Omistaja kertoi rehellisesti, että asunto ei ole mikään luksus, mutta sellainen hyvä perustason kämppä, joka pitikin hyvin paikkaansa.

Asunnosta löytyi kaikki tarvittava, tosin viilentävää ilmalämpöpumppua välillä kaipasimme. Lämpötilat olivat joulukuun päivinä poikkeuksellisen korkeita, mutta onneksi asuntoon sai läpivedon ja sen pystyi tuulettamaan hyvin iltaisin. Kadulta ja talosta kuului jonkin verran paikallisääniä.

– 35 yön majoitus maksoi 1070 euroa

– Yhdensuuntainen lento kahdelta Malagasta Teneriffalle matkalaukkuineen maksoi Ryanairilla 141 euroa

2 yötä La Gomeran saarella

Santa Cruzista käsin teimme kahden yön matkan Teneriffan naapurisaari La Gomeralle. Matkasimme sinne Armas-nimisen laivayhtiön lautalla. Laiva lähti saaren eteläosasta Los Cristianoksesta, mutta lipun hintaan sisältyi menopaluumatka bussilla Santa Cruzista.

Gomeralta olisi toki löytynyt majoitusta edullisemminkin. Meillä on aiemmilta reissuilta niin mukavia kokemuksia poikkeuksellisista Parador-hotelleista ja kun huomasin, että Gomeralla on tällainen hotelli, halusin ehdottomasti sinne. Ihana hotelli olikin, vaikka hinta vähän kiristeli. Toisena yönä kärsimme hotellissa viemärin hajusta, mikä laski muuten niin hienoa kokemusta.

– 2 vuorokauden majoitus maksoi aamiaisilla 440 euroa

– menopaluulauttaliput kahdelta Los Cristianos – La Gomera 146 euroa (hintaan sisältyi menopaluubussimatka Santa Cruzista)

9 yötä Las Palmasin vanhassa kaupungissa

Santa Cruzista jatkoimme matkaamme autolautalla naapurisaarelle Las Palmasiin. Halusimme ranta-alueen sijaan vanhaan kaupunkiin, josta osoittautui vähän vaikeammaksi löytää sopivaa asuntoa. Onnistuin kuitenkin löytämään Booking.comin sivustolta remontoidun kolmen makuuhuoneen huoneiston kaupungin vanhimmasta osasta La Veguetasta. Asunto oli meille turhankin suuri ja hinta sen mukainen, mutta tämä oli mielestämme siltikin paras saatavilla oleva vaihtoehto.

Sekä asunto, samoin kuin koko talo oli erittäin siisti ja hienosti remontoitu. Pidimme asunnon raikkaudesta, valoisuudesta ja rauhallisuudesta. Myös asunnon keittiövarustus teki kokkaavan miehen iloiseksi. Kerrankin asunto, jossa oli kunnolliset paistinpannut, kattilat ja muut ruuanlaittovälineet. Myös asunnon hyvä sänky ansaitsee erikoismaininnan.

Ainut miinus tuli siitä, että esittelytekstissä mainittu terassi osoittautui ankeaksi talon yhteisterassiksi, joka sijaitsi kerrosta ylempänä. Olimme etukäteen iloinneet omasta terassista, jossa voisi ruokailla tai nauttia lasin viiniä. Tämä jäi vähän harmittamaan ja miinusti muuten kivaa kämppää. Myöskään tässä asunnossa ei ollut ilmalämpöpumppua.

– 9 vuorokauden majoitus maksoi 708 euroa

– lauttaliput kahdelta Santa Cruzista Las Palmasiin maksoivat 119 euroa

– kotiinpaluulento Las Palmas – Helsinki kahdelta matkalaukkuineen sinivalkoisin siivin kustansi 442 euroa

Uskaltaisiko sanoa, että nämä kaksi kuukautta tuntuivat silkalta nautinnolta. Oli ihanaa herätä aamuisin auringonpaisteeseen ja suunnitella tulevaa ”seikkailupäivää”. En voi mitään sille tunteelle, että matkoilla koen olevani jotenkin enemmän elossa. Uusi maa ja uusi ympäristö ruokkii sisälläni jotain sellaista, joka saa posket hehkumaan innostuksesta ja suupielet kääntymään ylöspäin.

Yhdestä asiasta olen täysin varma. Olen valmis tinkimään paljosta, jotta saan viettää pimeimmät talvikuukaudet siellä, missä palmut huojuvat ja meri kimmeltää. Voisikohan jo pian aloittaa seuraavan talvimatkan suunnittelun? Tai no, jos olen ihan rehellinen, yksi varaus on jo tehty.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Espanja Kanariansaaret Ravintolat ulkomailla Ruoka ja viini

Ravintolavinkkejä Kanariansaarille: Santa Cruzin ja Las Palmasin herkullisimmat palat

keskiviikko, 1 helmikuun, 2023

Viime vuoden lopun Kanarian kiertomatkamme oli monessa suhteessa napakymppi, niin myös ruuan osalta. Vaikka meillä oli molemmissa asuinpaikoissa ihan kelvolliset keittiöt, kävimme ulkona syömässä enemmän kuin koskaan aiemmin pitkillä matkoillamme. Teneriffan Santa Cruz ja Gran Canarian Las Palmas ovat ihan huikeita ruokakaupunkeja.

Meillä on miehen kanssa omituinen harrastus matkoillamme. Kiinnostavien nähtävyyksien ohella bongailemme mielenkiintoisia ravintoloita ja tutkimme ravintola-arvosteluita. Onnistumisprosentti kokeiluissa vaihtelee, mutta täytyy sanoa, että tällä reissulla se oli yllättävän korkea.

Vaikka Espanjassakin hintataso on selvästi noussut, siltikin siellä yhä edelleen syö melko edullisesti. Toki viininystävälle lasku kevenee huomattavasti edullisen alkoholin myötä. Parasta minusta on se, että Espanjassa viini tosiaan mielletään ruokajuomaksi, eikä siitä koskaan revitä yhtä rajua ryöstöhintaa kuin Suomessa. On hämmästyttävää, että jopa kalliimman puoleisissa fine dining paikoissa viinilasillisen voi saada vain neljällä eurolla.

Mutta mennäänpä niihin paikkoihin, jotka meille maistuivat. Mukana on myös sellaisia ravintoloita, joissa ruoka ei saanut meiltä täysiä pisteitä, mutta sen sijaan loistava palvelu tai ihastuttava ilmapiiri nousivat arvoonsa.

Espanjalaisessa ravintolasyömisessä on mukavaa, että lähes aina annokset ovat jaettavissa, para compartir. Näin pääsee maistamaan paljon laajemman otoksen kuin, että molemmat tilaisimme vain omat annokset.

Ravintolat jaoin kolmeen kategoriaan: espanjalaiset ja fuusioravintolat, etniset sekä fine dining -ravintolat.

Espanjalaiset ja fuusioravintolat

Santa Cruzissa on yksi ravintolakatu ylitse muiden. Kaupungin vanhimmassa osassa Calle Antonio Dominques Alfonso -kadulla on vieri vieressä viehättäviä ravintoloita ja niiden terasseja. Testasimme näistä kolmea ja kaikki olivat hyviä. Tästä kadusta muuten paikalliset käyttävät edelleen sen vanhaa nimeä La Noriaa.

Calle Antonio Dominques Alfonso -katu alias La Noria -katu on yksi viehättävimmistä ravintolakaduista Santa Cruzissa.

El Porrón Tasca Andalusia, Santa Cruz

Tämän ravintolan löysimme vuokraemäntämme ansiosta ja niinhän se on, että usein paikallisten suosimat ravintolat ovat parhaita. Kivan hintainen espanjalainen ravintola, joka on erikoistunut Andalusian alueen ruokiin. Jokaisen annoksen kohdalla selkeästi mainittu vegaaninen, gluteeniton, maidoton ymv. Sijaitsee edellä mainitulla La Noria -kadulla.

Taberna Lobo de Mar, Santa Cruz

Perinteisiä espanjalaisia ruokia hieman uudemmalla twistillä tarjoava pieni ravintola. Lyhyt lista, mutta kaikki mitä tilasimme oli hyvää. Loistavat mustekalarenkaat ja buffala-mozzarellasalaatti jäivät mieleen. Ravintola sijaitsee myös La Noria -kadulla.

Compostelana Plaza de España, Santa Cruz

Espanjalaisen aukion vieressä sijaitseva ravintola, joka markkinoi itseään italialaisena, mutta jonka listalta löytyy myös perinteisiä espanjalaisia herkkuja. Maukkaat ja suurehkot pizzat sekä erinomaiset salaatit. Melko edullinen.

Santo Pecado Gastrobar, Santa Cruz

San Franciscon kirkkoaukiolla sijaitseva ravintola, jonka terassipöydät tuntuivat aina olevan tupaten täynnä. Fuusioruokaa, jossa vivahteita espanjalaisesta, meksikolaisesta ja aasialaisesta keittiöstä. Keskihintainen.

Wine & Cheese Bar, Santa Cruz

San Fransisco aukion toisella laidalla oleva ravintola, joka näytti olevan eritoten paikallisten suosiossa. Hyvin traditionaalinen espanjalainen ravintola, josta löytyvät kaikki perinteiset annokset kanarialaisista perunoista mojo-kastikkeineen galicialaiseen mustekalaan. Erinomaiset viinit. Keskihintainen.

Nicomedes, Santa Cruzin kauppahalli

Kiitos tämän ravintolan löytämisestä kuuluu kivalle suomalaispariskunnalle, jonka tapasimme edellä mainitussa Taberna Lobo de Marissa. Santa Cruzin kauppahallin alakerran takimmaisessa nurkassa sijaitseva kala- ja merenelävien ravintola edustaa ”suoraan tiskiltä pannulle” kauppahalliravintoloita.

Ravintolan ilmapiiri oli vilkas, jopa rauhaton, mutta raaka-aineet takuulla tuoreita. Söimme ihania almejas-simpukoita sekä taivaallisia valkosipuliöljyssä grillattuja kampasimpukoita. Pakko mainita, että paikan Perelladan cava oli myös erinomaista. Täällä oli kiva katsella paikallista elämää. Keskihintainen vai peräti hieman kallis? Outo asia, että liitutaudulle kirjoitettuihin hintoihin laitettiin alvi päälle. Tämä yllätti.

Sociedad Bar Circulo del Dia, Santa Cruz

Plaza del Principe de Asturias -puiston vieressä oleva uudehko ravintola, jossa edullinen 12 euron hintainen päivän menu, menu del día. En menisi tänne syömään muuten, mutta päivän menu tarjosi erinomaisen hinta laatusuhteen: kahdesta vaihtoehdosta valittavan alkuruuan, pääruuan ja jälkiruuan sekä ruokajuoman (myös viini) ja leivän. Ihan kelpoista lounasruokaa, erityisesti alkukeitot olivat hyviä. Liikuttavan hyvää palvelua. Mukava syödä terassilla rauhallisella sivukadulla.

Ravintola sijaitsee kauniissa rakennuksessa, jossa toimii jonkinlainen säätiön ylläpitämä yksityisklubi.

Refugio de las Animas, Santa Cruz

Tämä pikkubaari oli ihan pakko mainita, sillä tästä ”Sielujen turvapaikasta” (Google-kääntäjän mukaan) tuli meidän kantapaikka. Mukava, mutkaton ja edullinen paikka, jonka terassilla oli kiva pistäytyä lasillisella tai tapaksilla. Listalta löytyy paljon erilaisia pikkuannoksia pieneen nälkään.

Mies löysi täältä uuden suosikkioluen 1906:n. Saa sekä pullossa, mutta hanasta (caña) oli kuulema vieläkin parempaa. Ystävällinen henkilökunta.

El Churrasco Grill, Las Palmas

Lähellä Las Canteras rantaa oleva pihviravintola, joka näytti olevan pukumiesten suosiossa. Erinomaisia viinejä laseittain ja äärettömän hyvää, vanhan ajan hienostunutta ja huomioivaa palvelua. Ruoka perinteistä. Hintataso hieman keskitason yläpuolella.

Etniset ravintolat

Udon, Santa Cruz

Kauppakeskus Meridianassa sijaitseva fuusioaasialainen oli meistä erinomainen. Kävimme täällä kahdesti ja kaikki tilaamamme oli hyvää. Huomioi tilatessa, että annokset ovat pienehköjä. Hintataso melko edullinen.

El Rincon de Gualalupe, Santa Cruz

La Noria kadulla sijaitseva mukava meksikolainen ravintola. Ruoka perussettiä, mutta hyvin laitettua. Melko edullinen.

Hokkaido sushi (Bar-Cafeteria el Cairo), Santa Cruz

En oikeastaan tiedä kumpi on ravintolan oikea nimi, sillä seinässä näytti lukevan molemmat nimet. Joka tapauksessa kyse on ydinkeskustassa olevasta pienestä sympaattisesta sushi-ravintolasta.

Söimme täällä kahdesti. Ensimmäisellä kerralla totesimme sushit erinomaiseksi. Seuraavalla kerralla tilasimme sushilajitelman, mutta olisi sittenkin kannattanut tilata listalta erikseen, olivat nimittäin parempia. Hintataso edullinen.

Dareshasu, Santa Cruz

Yritimme mennä useaan kertaan tähän pieneen filippiiniläis-japanilaiseen ravintolaan, mutta paikka oli aina täynnä ja ovella jonoa. Ilmeisesti ruoka on hyvää, jos suosiosta voi jotain päätellä. Ainakin paikka on hyvin edullinen.

Chiwawa Cantina Vegueta, Las Palmas

Las Palmasin vanhan kaupungin Veguetan alueella sijaitseva pieni meksikolaisravintola on ilopilleri silmälle. Hauska, värikäs ja kekseliäs sisustus tuo iloa päivään, mutta iloa antoi myös paikan ruoka ja mangomargarita. Erinomaiset tacot. Hintataso melko edullinen.

Monte Libano, Las Palmas

Las Canterasin rantakadulla oleva libanonilainen Monte Libano oli ihan hyvä. Ei ehkei omassa genressään mitenkään erikoinen, mutta sellainen perushyvä. Tabouleh-salaatti maistui, samoin kuin hummus erilaisten leipien kanssa. Kiva sijainti meren ääressä. Miinusta välinpitämättömästä ja kiireen tuntuisesta tarjoilusta. Sijainti meren äärellä on viehättävä.

Fine dining -ravintolat

Cayote Restaurante, Santa Cruz

Olen iloinen, että keksimme mennä syömään tähän Taburiente hotellin alakerrassa sijaitsevaan uudehkoon ravintolaan. Ehdottomasti yksi meidän tämän matkan parhaista ruokakokemuksista. Buffala mozzarellasalaatti tomaattipedillä oli ihanaa, samoin kuin tonnikalatartar.

Kaunis ja uudenaikainen sisustus sekä oikein miellyttävä miljöö. Hintataso hieman keskitason yläpuolella, mutta tasoonsa nähden ei kuitenkaan kallis.

El Santo, Las Palmas

Kävellessämme Santa Cruzin Trianan kaupunginosassa silmiimme osuivat El Santon ikkunasta sen lukuisat maininnat Michelin oppaissa, eikä ihme. Ehdottomasti ravintola-aatelia kaikilla mittareilla: hienoa makumaailmaa, kauniita annoksia, äärimmäisen hyvää palvelua ja niin miellyttävä miljöö.

Kun astuimme ravintolaan taustalla soi yksi lempibiiseistäni, Norah Jonesin Come away with me. Tämä on juuri sellainen ravintola, jonne kannattaa mennä romanttiselle illalliselle.

Tilasimme neljä ruokaa ja kaksi jälkkäriä jaettavaksi. Kaikki oli loistavaa. Erityisesti jäivät mieleen kuivatut tomaatit, jotka oli täytetty jollain juustolla ja mantelipestolla sekä mandariinia muistuttava jälkkäri, joka oli sitten ihan jotain muuta kuin ulkoasu antoi olettaa. El Santo tarjosi ehdottomasti koko matkan parhaan ruokakokemuksen. Hintataso keskihinnan yläpuolella, mutta hintansa väärtiä jokainen murunen.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Espanja Kanariansaaret Luontomatkailu

Tätä ei Teneriffan kävijän kannata missata. Käynti Teidellä on kuin eri planeetalta.

lauantai, 28 tammikuun, 2023

Jos Teneriffalta pitäisi valita vain yksi nähtävyys, se olisi ehdottomasti El Teide ja sitä ympäröivä Las Cañadas kansallispuisto. Lumihuippuisen vuoren näkeminen jo alhaalta on vaikuttavaa ja tunnelmaa täydentää patikointi eriskummallisessa ”kuumaisemassa”.

Maailman kolmanneksi korkein tulivuori ja Espanjan korkein vuori El Teide on purkautunut viimeksi 1909, mutta hengetön se ei ole tänäkään päivänä. Teide kuuluu 16 muun tulivuoren ohella aktiivisesti seurattaviin tulivuoriin, joissa katsotaan olevan jonkin asteista toimintaa yhä edelleen.

Teidelle pääsee valmisretkillä ja omalla autolla, mutta myös paikallisen bussiyhtiön Titsan busseilla. Teneriffan eteläosasta Adejen ja Los Cristianoksen sekä pohjoisesta Puerto de la Cruzin linja-autoasemilta on Teidelle yhdet vuorot päivässä mennen tullen. Bussi lähtee aamulla yhdeksän jälkeen ja palaa takaisin iltapäivällä neljän kiepukoilla.

Perillä on kolme pysäkkiä: El Portillo, Teleferico ja Parador-hotelli. Matka kestää reilut 1 ½ tuntia. Aikataulut löydät Titsan-sivuilta täältä. Klikkaa kartassa Teiden kohdalla olevia bussinumeroita, niin saat näkyviin bussien ajoaikataulut.

Olin itse käynyt Teidellä aiemmin kansainvälisellä valmisretkellä. Järjestetty retki oli vaivaton vaihtoehto, mutta perilläoloaika jäi tuolloin vain kovin lyhkäiseksi. Nyt päätimme lähteä Teidelle omatoimisesti bussilla.

Teiden yllättävistä sääoloista kertonee parhaiten se, että olimme menossa Teidelle jo paria vuorokautta aiemmin, mutta sinne osuneen lumimyräkän takia kaikki kansallispuistoon johtavat tiet suljettiin. Olin kuullut ennakkovaroituksia siitä, että Teidelle tulee varautua lämpimin vaattein ja pakkasimmekin reppuun kaikkea mahdollista toppatakista hellehattuun. Siltikin se, että kansallispuistossa oli niin kylmä kuin oli, tuli yllätyksenä.

Puerto de la Cruzin linja-autoasemalla mittari näytti aamutuimaan 19 astetta. Perillä odotti kipakka tuuli ja lämmintä kuusi astetta. Onneksi meillä oli mukana fleecit, toppatakit ja hanskat, tosin hellehatussani kaipasin kunnollista villapipoa. Sääliksi kävi bussissa niitä, jotka olivat lähteneet matkaan shortseissa.

Aamupäivän aikana Teide piilotti huippuaan synkän pilvirintaman peitossa, joka onneksemme oheni päivän mittaan, kunnes iltapäivällä Teiden huippu tuli näkyviin auringon kera. Teide oli saanut lumipeitteen tänä vuonna poikkeuksellisen myöhään, vasta joulukuun viimeisellä viikolla, eli juuri tuolloin kaksi päivää takaperin. Kauniilta näyttivät myös ympäröivät vuoret. Aivan kuin joku olisi ripotellut niihin tomusokeria.

Jäimme bussista pois Parador-hotellin pysäkillä ja suunnistimme ensimmäiseksi aamukahville hotellin ja opastuskeskuksen välissä sijaitsevaan kahvilaan. Ankean näköisessä sotkuisessa kahvilassa oli hirveä tungos, töykeää henkilökuntaa ja pöytiä tarpeeseen nähden aivan liian vähän. Vähän yllätti myös se, että vaikka asioi kahvilassa, vessaan joutui silti maksamaan euron verran. Koska kyse on Teneriffan suosituimmasta nähtävyydestä, jotenkin toivoisi vähän suurempaa panostusta palveluihin.

Meidän tavoitteenamme oli patikoida 3,4 kilometrin mittainen Roques de Garcia ympyräreitti, jonka lähtöpiste on kutakuinkin opastuskeskusta vastapäätä Mirador de Ruletan kohdalla. Vaikka reitillä oli melko paljon kulkijoita, suosittelen lämpimästi tätä kiinnostavaa ja melko helppoa reittiä.

Reitin varrella on jonkun verran nousua, mutta pääosin reitin kulku oli helppoa. Ehkä vaativin osuus oli reitin alkutaipaleella. Lumi ja jää tekivät laskeutumisesta liukkaan. Vähän heikosti tehty kivikkopolku oli hioitunut mutavelliksi ja ilman kunnollisia vaelluskenkiä jalat lipsuivat märillä kivillä. Kiitin mielessäni meidän Metsähallitusta, joka pitää niin hyvää huolta kansallispuistojemme suosituimmista reiteistä.

Olin todella iloinen, että tulimme Las Cañadasin kansallispuistoon ajan kanssa ja ennätimme ihmettelemään kaikessa rauhassa sangen erikoista maastoa, joka on muovautunut arviolta noin 150000 vuotta sitten räjähdyspurkauksen seurauksena. Järkälemaiset kivenlohkareet ja jähmettyneet laavavirrat tuovat kieltämättä fiiliksen kuumaisemasta.

Niille, joita korkeanpaikan kammo ei vaivaa 3718 korkeaa Teideä pääsee nousemaan kabiinihissillä aina 3555 metrin korkeuteen. Ja kenellä kunto riittää, ainahan voi ylös kiivetä myös jalkaisin. Mikäli mielii aivan huipulle asti, lupa tulee hakea erikseen. Lisätietoa lipuista ja luvista löydät kansallispuiston verkkosivuilta täältä.

Itse kärsin sen verran korkeanpaikan kammosta, ettei mikään mahti maailmassa saisi minua roikkumaan tuonne vaunuun maan ja taivaan välille. Tosin ei tuo kaapelivaunulla ajelu olisi onnistunutkaan meidän vierailumme aikana. Köysirata oli suljettu ylhäälle kertyneen jään takia.

Vielä ennen bussin lähtöä takaisin ennätimme ihailemaan Teiden valkoisena hehkuvaa huippua auringon valossa. Joku kumma lumo näissä ikiaikaisissa korkeissa vuorissa on.

Harmittelimme muuten taas tämän vilkkaan kansallispuiston huonoa palvelutasoa. Alueella ei edes opastuskeskuksen ja hotellin piha-alueella ollut yhtä ainutta penkkiä, joten istuskelimme aidan tolpilla bussia odottamassa. No, menihän se näinkin.

Joka tapauksessa, Teide ja sitä ympäröivä maasto ovat ihmeellistä katsottavaa ja koettavaa. Yksi esimerkki luonnonvoimien vaikuttavista aikaansaannoksista.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Espanja Kanariansaaret

Yksi saari, monta matkaa. Teneriffan kiinnostavimmat päiväretkikohteet.

sunnuntai, 22 tammikuun, 2023

Kuukauden päivät kiertelimme Santa Cruzista käsin Teneriffan eri puolia. Matkoilla tuli vastaan mukavia kaupunkeja ja ihastuttavia luontokohteita. Totesimme myös saaren bussiyhteydet niin mainioiksi, että jätimme lopulta auton kokonaan vuokraamatta.

Teneriffa on monipuolinen ja mielenkiintoinen. Saaren maasto on vaihtelevaa: meri ja vuoristo käyvät vuoropuhelua, samoin kuin upea luonto ja historialliset kaupungit. Lomasta kannattaa käyttää muutama päivä ja lähteä tutkimusmatkalle saaren muihin osiin. Tässä muutama herkku, joita kohtasimme retkillämme.

La Orotava

Puerto de la Cruzin naapurikaupunki La Orotava on minulle ehkä yksi eniten mieleen jääneistä pikkukaupungeista Teneriffalla. 400 metriä merenpinnasta sijaitseva kaupunki sijaitsee kulkijalle vähän kuin vinossa. Joko kuljet jatkuvasti ylös jyrkkää rinnettä tai sitten laskeudut alas mäkeä.

La Orotava on yksi Kanariansaarten vanhimmista kaupungeista. Tähän tekisi mieleni lisätä, että myös kauneimmista. Se perustettiin 1600-luvun alkupuolella. Laakso tarjosi erinomaisen kasvualustan kastanjoiden, rypäleiden ja banaanien kasvatukseen. Viljelykset vaurastuttivat kaupungin väestöä ja se rupesi keräämään hoteisiinsa varakkaita aristokraatteja ja kauppiaita.

La Orotavalla on edelleenkin aistittavissa sen vauras historia. Yläluokkaisia kartanoita ja palatseja putkahtelee esiin siellä täällä. Iloa silmälle tarjoilee myös perinteinen kanarialainen arkkitehtuuri puuparvekkeineen. Hyväkuntoisia kanariataloja on Orotavassa paljon.

Jälkimmäisistä ehkä merkittävin on 1662 rakennettu La Casa de Balcones, joka on hyvä esimerkki perinteisestä kanarialaisesta asumisesta. Rakennus on kaunis ulkoapäin. Niinkään varma en ole siitä, saiko viiden euron hintaiselle pääsymaksulle vastinetta sisätiloissa. Huoneita pääsi kurkkaamaan vain lasiseinien takaa ja oikeastaan mielenkiintoisinta oli viehättävä piha-alue.

Kannattaa käydä katsomassa hienostunutta Liceo de Taoron palatsia. Alunperin se on rakennettu Ascanio nimiselle suvulle kaupunkipalatsiksi ja myöhemmin se on toiminut mm. kouluna. Nyt rakennuksessa toimii kahvila/ravintola, jonka terassilla oli oikein mukavaa nauttia lasillinen cavaa. Sisätilat olivat joulun aikaan saaneet kauniit joulukoristelut. Yläkerrassa on taidenäyttelytiloja.

Kauniiden rakennusten lisäksi La Orotavalle tunnusomaisia ovat hienot viheralueet. Liceo de Taoron vieressä sijaitsee kaksikin viehättävää puistoaluetta: Jardin Victoria ja pieni kasvitieteellinen puutarha.

Ihmettelimme Jardin Victoriassa hautamausoleumin näköistä rakennusta. Asiaa tutkittuani ilmeni, että kyse oli Quinta Rojan markiisin itselleen rakennuttamasta hautapaikasta. Aktiivinen vapaamuurari ei ollut aivan varma pääsystä siunattuun maahan, joten hän päätti huolehtia itse loppusijoituspaikastaan. Tarina tosin kertoo, ettei häntä kuitenkaan koskaan haudattu tänne.

Kävimme La Orotavassa joulun alla ja mikä mukavinta, kaupungissa oli kymmeniä hienoja seimiasetelmia, Beleneitä, joihin olen vähän hullaantunut. Kaupungin pääaukiolle oli jopa rakennettu pieni kylä käsityöläisineen, jonka hahmot olivat oikean kokoisia. Tämä kannattaa muistaa, mikäli vierailet kaupungissa vuodenvaihteen aikoihin.

La Orotava oli oikein soma kaupunkikohde. Ehdoton paikka sinulle, mikäli puutarhat ja kauniit rakennukset saavat sydämesi sykähtelemään.

Candelaria

Teneriffan pikkukaupunkien joukossa toinen kiva päiväretkikohde on merenrantakaupunki Candelaria. Noin 20 kilometrin päässä saaren pääkaupungista Santa Cruzista sijaitsevassa kaupungissa ei minusta mitään niin ihmeellistä nähtävää ole. Sen sijaan siellä viehätti rauhallinen ja joutilas tunnelma, sellainen letkeä rantakaupunkimeininki ilman turismipainetta.

Kaupungin kuuluisin hahmo on Kynttilänpäivän Neitsyt, Virgen de Candelaria, jonka ansiosta Candelarialla on merkittävä asema pyhiinvaelluskohteena. Tarun mukaan virta kuljetti Neitsyen patsaan rantaan paikalle, jossa kaupunki nyt sijaitsee. Neitsyestä tuli myöhemmin koko Kanariansaarten suojeluspyhimys. Neitsyen patsaan löysivät alkuperäisasukkaat guanchit, joiden muistolle on tehty merenrantaan patsasrivistö.

Jonotin itsekin kirkon alttarin takana päästäkseni katsomaan Candelarian Neitsyen patsasta. Alkuperäisen patsaan kerrotaan kadonneen ja tämä uusi versio on vuodelta 1827. Ilmiselvästi pyhimyksellä on suuri merkitys paikallisille. Edessäni oleva rouva vuodatti pitkät tarinat Neitsyen patsaalle. Minun ja Neitsyen tapaamisesta sen sijaan selvittiin huomattavasti nopeammin. Enemmän minua viehätti kaunis kirkkorakennus.

Candelariasta jäi mieleen myös loistava lounaspaikkamme. Kalaruokiin ja mereneläviin erikoistuneeseen La Mariin joudut ehkä jonottamaan, mutta meidän mielestä kyllä kannatti. Kiva hintataso ja erinomaista street food -tyyppistä ruokaa.

La Laguna

Teneriffan toiseksi suurimman kaupungin virallinen nimi on San Cristobal de la Laguna. Se on saaren entinen pääkaupunki ja se sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä saaren nykyisestä pääkaupungista Santa Cruzista.

Kyse on vanhasta jo vuonna 1496 perustetusta kaupungista, jolla on tänä päivänä erityisen nuorekas ilme johtuen siitä, että La Lagunassa sijaitsee Teneriffan ainut yliopisto.

La Lagunan vanhakaupunki on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi, eikä ihme. Hienosti säilynyt ja yhtenäinen historiallinen keskusta on pääosin 1400-1700 luvuilta.

Entisenä pääkaupunkina ja uskonnollisena keskuksena toimineessa kaupungissa on suuri määrä vanhoja hallinnollisia ja uskonnollisia rakennuksia. Mutta ei La Laguna ole mikään museo. Yliopistokaupunkina sillä on erityisen vilkas ja elävä katukuva kävely- ja ostoskatuineen sekä lukuisine ravintoloineen.

Kävimme La Lagunassa kahdesti, osittain myös siksi, että Santa Cruzista Lagunan keskustaan pääsi helposti raitiovaunulla. Täytyy myöntää, että vaikka La Laguna oli ihan kiva kaupunki, siltikään en jostain syystä oikein saanut siitä otetta. Ihan kiva käydä, mutta jotenkin tämä kaupunki jätti minut vähän kylmäksi. Ainut mikä oikeastaan jäi erityisen mieleen, olivat kaupungin upeat jouluvalot.

Mietin, että mahtoiko syynä neutraaliin asenteeseeni olla sää. Ensimmäisenä kerralla La Lagunassa sateli vähän väliä. Toisella kerralla lämpötila putosi huomattavasti verrattuna Santa Cruziin, mistä lähdimme. Perillä harmittelimme sitä, että tuli pukeuduttua vähän turhan kevyesti. Tämä kannattaa muuten aina muistaa, kun Teneriffalla liikut. Kun menet rannalta sisämaahan ja ylöspäin, muista että sää voi olla perillä ihan jotain muuta. Yleensä viileämpää ja sateisempaa kuin rannoilla.

Playa de las Teresitas

Jos kaipaat vaihtelua rantaelämään tai haluat vain nähdä Teneriffan kauneimman rannan, suosittelen retkeä kullanväriselle Playa de las Teresitas -rannalle. Noin kahdeksan kilometrin päässä pääkaupungista Santa Cruzista sijaitsee ranta, jota turistit ehkeivät niinkään tunne, mutta joka on erityisesti paikallisten suosiossa.

Rannan hieno hiekka on tuotu Saharasta, mistä johtuu sen poikkeuksellinen kullan väri verrattuna vulkaanisen saaren muihin rantoihin. Noin 1,5 kilometrin mittaisella rannalla on paljon palveluita, kuten rantaravintoloita, suihkuja, WC:itä ja rantavahteja sekä hyvät parkkipaikat.

Rannan tyyneyden takaavat pitkät aallonmurtajat, joten vellovista laineista ei tarvitse täällä normikeleillä välittää. Tosin rantakivikoissa hyppelyä kannattaa välttää, ellei halua työntää jalkaansa keskelle rapuyhteisöä. Tämä varoituksen sanana eräältä äkkilähdön saaneelta 🙂

Teresitaksen rannalle pääsee Santa Cruzista helposti paikallisbussilla numero 910. Busseja kulkee usean kerran tunnissa. Rannan vieressä on piskuinen San Andrésin kylä, jossa kävimme myös pyörähtämässä.

Anagan luonnonpuisto

Ehkä eniten jäi tällä reissulla harmittamaan, että mielenkiintoinen Anagan luonnonpuisto jäi niin vähäiselle kokemukselle. Vaikka kuukausi tuntui etukäteen pitkältä ajalta, ei sitä näköjään ihan kaikkea ehdi siinäkään ajassa. Vaan tässäpä yksi hyvä syy tulla Teneriffalle uudelleen.

Sen verran kuitenkin kerkesimme Anagan luonnonpuistossa käymään, että ennätimme tekemään pari kevyttä patikointia. Matkustimme Santa Cruzista bussilla ensin La Lagunaan ja sieltä Cruz del Carmen nimiseen kylään, jossa sijaitsee luonnonpuiston opastuskeskus. Cruz del Carmen on myös monien patikointireittien lähtöpiste. Alueen karttoja saa opastuskeskuksesta.

Yllätyin Anagan luonnonpuiston laajuudesta. Kyse on 15 000 hehtaarin kokoisesta alueesta, joka ulottuu kolmen kaupungin, Santa Cruzin, La Lagunan ja Teguesten alueille. Patikointireittejä riittää vaativuustasoltaan kaiken kuntoisille. Alueen erikoisuus on subtrooppinen laurisilva metsä, joka on Anagassa koko saaren laajin.

Päätimme näin alkuun aloittaa helpoimmasta. Teimme vajaan kolmen kilometrin ympyrälenkin El Sendero de los Sentidoksen. Metsäisellä reitillä on pari kaunista näköalapaikkaa, joista toinen tarjosi näkymät Teiden tulivuorelle.

Helposti saavutettavalla reitillä oli aika paljon ihmisiä, joten päätimme jatkaa jollain rauhallisemmalla reitillä ja lähdimme vain kulkemaan yhtä merkatuista reiteistä. Aurinko porotti taivaalla kuumasti ja siksi oli kiva kulkea puiden varjostamaa reittiä pitkin. Ette usko, miten valloittava mustarastaiden konsertti tuolla metsässä olikaan.

Kuljimme muutaman kilometrin yhteen suuntaan ja palasimme takaisin samaa reittiä pitkin. Olisi kyllä voitu vähän paremminkin suunnitella patikointiamme, mutta kivaa oli näinkin. Bussilla pääsimme takaisin La Lagunaan. Aika kaunista katseltavaa on itse asiassa myös tuo bussimatkakin.

Suunnittelimme Teneriffan viimeisille päiville reissua vähän pohjoisempaan Anagan osaan Tagananaan. Tuonne vuoristoalueelle luvattiin sen sijaan jatkuvia sateita, joten tämä kohde jäi meiltä nyt seuraavaan kertaan.

Patikoimaan sen sijaan pääsimme Teiden tulivuoren alueella. Jokaisen Teneriffan kävijän pakollinen nähtävyys El Teide on kohde, jota ei kannata jättää väliin. Sen verran ainutlaatuinen alue on kyseessä, että tästä kirjoittelen myöhemmin ihan oman jutun.

Bussiverkosto Teneriffalla on kattava ja kokemuksemme perusteella erittäin toimiva.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Espanja Kanariansaaret Majoitus ulkomaat

Kannattaako hotelliyöstä maksaa yli 200 euroa? Kaksi hotellikokemusta Kanariansaarilta.

maanantai, 9 tammikuun, 2023

Onhan se vähän järjetöntä varata pidempiaikainen majoitus jostain kohteesta ja sitten lähteä sieltä päivän-kahden hotellikeikalle jonnekin muuanne. Mutta matkailu avartaa, tässä tapauksessa ainakin rahapussia. Kävimme hotellilomasilla Teneriffan Santa Cruzista käsin La Gomeran saarella ja Puerto de la Cruzissa. Joskus tekee hyvää nauttia pieni pala ylellisyyttä.

Pidän hyvistä hotelleista (kukapa ei pitäisi), mutta en ole valmis maksamaan ihan mitä vaan hotelliyöpymisistä. Yritän aina löytää mahdollisimman hyvän hinta-laatusuhteen ja hyödyntää kaikki saatavilla olevat tarjoukset. Tosiasia kuitenkin on, että silloin, kun haluat oikeasti hyvään hotelliin, pitää olla valmis avaamaan kukkaroa vähän enemmän.

Kaksisataa euroa on meillä ollut jonkinlainen kipurajahinta. Nyt oli vain kyseessä hieman poikkeuksellinen synttärimatka ja halusin tällä reissulla nautiskella edes hetken tasokkaan hotellin kahisevista lakanoista ja viihtyisästä tunnelmasta. Vaan millaisia kokemuksia irtosi yli kahdensadan vuorokausihinnalla?

La Gomeran Parador – kuin lomalla maaseutukartanossa

Oma synttärilahjani itselleni oli kahden vuorokauden hotellimajoitus La Gomeran saaren Parador-hotellissa. Olen aiemmin kertonut, että olen kovin tykästynyt Espanjan valtion omistamiin Parador-hotelleihin. Nämä majoituskohteet sijaitsevat usein poikkeuksellisen hienoissa luontokohteissa tai historiallisissa rakennuksissa.

La Gomeran Parador sijaitsee korkealla rinteellä pääkaupungin San Sebastianin matkustajaliikennesataman yläpuolella. Hotellin omasta puutarhasta sekä myös osasta huoneista aukeaa hienot näköalat niin alas kaupunkiin kuin ympäröiville vuorille.

Varasin meille superior-huoneen aamiaisilla. Mielestäni kannatti maksaa hieman ekstraa, sillä parvekenäkymät merelle olivat ihastuttavat.

Paradoreissa kannattaa myös aina ottaa aamiainen, sillä ne ovat olleet jokaisessa käymissämme Paradoreissa mielestäni erinomaiset. Ei niin valtavaa valikoimaa, mutta enemmänkin hyviä raaka-aineita. Mukavaa oli myös se, että erilliseltä listalta saattoi tilata lämpimiä annoksia.

Huoneemme oli melko tilava ja sisustettu kauniilla puuhuonekaluilla. Kylppäri oli myös suurehko ja varustettu kahdella altaalla. Suihkutilassa hotellin ikä näkyi eniten mm. kaakeleiden tummina pisteinä. Huone oli ihan ok, ehkä kuitenkin hieman kolkko, koska pehmentävät tekstiilit, kuten päiväpeitot ja matot puuttuivat. Huone ei mielestäni ollut ihan hintansa väärti.

Sen sijaan hotellin yleisistä tiloista kolkkous oli kaukana. En muista koskaan ennen nähneeni hotellia, jossa olisi sellainen määrä ihastuttavia oleskelutiloja kauniine huonekaluineen. Tuli tunne, että oltiin jossain maaseudun herraskartanossa. Tässä hotellissa todella löytää oman rauhallisen sopen joko käytävien nurkkauksista, erillisistä kabineteista, ulkotiloista tai veden solinalla säestetyistä sisäpihapatioista.

Hotellin tunnelma oli ihastuttava ja kotoinen. Tekisi mieli sanoa, että siellä oli menneen maailman siirtomaahenkeä hyvällä tavalla. Hotellin oma puutarha eksoottisine kasveineen vielä lisäsi viihtyvyyttä. Olisin hyvin voinut jäädä viettämään päivää vain hotellimiljööstä nauttien.

Tykkäsin myös siitä, että puutarhaan oli sijoitettu tuoliryhmiä näköalapaikoille palmujen katveeseen. Tämä hotelli huokui romantiikkaa. Lisäksi hotellilla on myös kivan kokoinen uima-allas ja auringonottotilat, joissa ei juuri ketään näkynyt vaikka sää oli melko lämmin.

Suosittelen illallista hotellin omassa ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja kohtuuhintaista, palvelu ystävällistä ja miljöö miellyttävä. Samalla myös vältti raskaan kipuamisen alhaalta kaupungista. Vaikka matka ei ollut pitkä, useat portaat ja jyrkät kadunpätkät ottivat voimille.

Maksoin syntymäpäivälahjastani 213 euroa yöltä. Hintaan sisältyi 2-hengen superior-huone merinäköalalla ja aamiaisilla. Hinnassa oli mukana Parador amigos -alennus (kirjautumalla kanta-asiakasohjelmaan saa pieniä alennuksia huonehinnoista).

Olisin ollut hotelliin kaikin puolin tyytyväinen ilman kahta heikentävää asiaa. Huonettamme ei käyty siivomassa lainkaan välipäivänä. En jaksanut valittaa asiasta, sillä tulimme huoneeseemme päiväretkeltämme aika myöhään. Siinä vaiheessa halusimme vain levähtää rauhassa ennen illallista. Tämä oli pieni asia, mutta huomattavasti suurempi haitta oli toisen yön hajuongelma.

Kun palasimme jälkimmäisenä iltana huoneeseemme illalliselta, nenään kävi paha viemärin haju. Avasin parvekkeen ovet ja ajattelin, että asia korjaantuu tuulettamalla. Ei nimittäin ole kovinkaan tavatonta, että espanjalaisissa hotelleissa, erityisesti kylppäreissä, saattaa välillä tuoksahdella.

Tuulettaminen auttoi, mutta vain hetkellisesti. Kun kävimme nukkumaan, huomasimme hajun vain jatkuvan. Siinä kohtaa väsyneenä ei oikein jaksanut asian kanssa enää pelehtiä. Ehkä olisi kannattanut valittaa, sillä kuvottava haju vaivasi meitä läpi yön, kunnes jossain vaiheessa aamua avasin jälleen parvekkeen ovet ja saimme huoneeseen raikasta ilmaa.

Aamulla kerroin hajuhaitasta respalle, mutta sain osakseni vain valittelua. Eipä siitä enää mitään hyötyä ollut. Olisi pitänyt kuulema tulla valittamaan illalla, niin olisivat vaihtaneet huoneen. Maksoimme ja kiitimme. Vähän tämä jäi kuitenkin miinustamaan muuten niin kivaa kokemusta.

Kyllä, menisin milloin vain uudestaan, sen verran viehko hotelli on kyseessä. Seuraavan kerran vain osaisin vaatia hajuttomuutta. Yli 200 euron hintaisessa hotellissa ei pitäisi joutua kärsimään tällaisesta ongelmasta.

Ihan hyvää kuvaa ei anna sekään, että huone unohtuu siivota. Hinta-laatusuhteessa hotellilla olisi parantamisen varaa. Gomeralla tosin on parempia hotelleja aika vähän, joten tulijoita taitaa riittää näilläkin hinnoilla.

Puerto de la Cruzin viiden tähden unelma

Tasokkaat hotellyöpymiset saivat jatkoa lomakaupunki Puerto de la Cruzissa. Tällä kertaa oli kyse miehen antamasta synttärilahjasta, tosin ihan itse valitusta.

Lahjatoiveenani oli päästä vuorokaudeksi oikein hyvään hotelliin, sellaiseen, jossa voi hetken lillua ylellisyyskuplassa. Viiden tähden hotelleja löytyy Teneriffalta useitakin, mutta halusin sellaiseen paikkaan, jolla olisi perinteitä ja tunnelmaa.

En oikeastaan tiedä miksi päädyin Puerto de la Cruzin Hotel Botanico y Oriental Spa Garden hotelliin. Jotain sellaista vanhan ajan aristokraattista henkeä olin aistivinani tässä hotellissa vai liekö sana botanico vienyt puutarhahullun mielenkiinnon?

Nauroin miehelle, että haluan sitten nauttia täysillä koko rahan edestä ja olimme hotellilla jo hyvissä ajoin. Onnistuimme saamaankin huoneemme hieman etuajassa. Täytyy myöntää, että olimme hieman pettyneitä nähtyämme itse hotellin. Itse rakennus oli tylsän näköinen, ehkä seitkytlukuinen, eikä näyttänyt lasinkaan viiden tähden hotellilta.

Miten kummasti sitä aina samaan aikaan nauttii ja on jopa hieman vaivautunut ylen huomaavaisesta palvelusta. Kun hyppää bussista matkalaukkuineen ulos ja hetken päästä kannetaan eteen virkistävää juomaa ja saa luovuttaa laukkunsa hotellin piccololle, on jopa ihan hämillään. Kyllähän me tämä itsekin saataisiin menemään…

Sisätiloissa ei näyttänyt enää yhtään tylsältä. Thai-henkinen orientaalityyli on ehkä joskus ollut hienoa ja eksoottista, nyt ihan kaunista, mutta pakostakin mietti, että miksi Espanjassa. Joka tapauksessa tietynlainen ylellisyys nousi esiin hotellin kaikista tiloista. Muhkeita sohvia, upottavia mattoja, kauniita kalusteita, paljon taidetta, koristeellisia yksityiskohtia…

Olimme varanneet huoneen merinäköalalla ja yllätykseksemme saimme sivunäköalan myös Teidelle. Itse merinäköala ei niin ihmeellinen ollut, koska ei oltu merenrannassa ja väliin jää asutusta. Merinäköalaa parempi oli Teiden näkeminen auringonlaskussa.

Huone oli viihtyisä ja kivan tilava. Vaikka iäkäs hotelli on kyseessä, itse en pitänyt huoneen sisustusta vanhanaikaisena, kuten joissain palautteissa näytti olevan. Minusta tämän hotellin tyyliin sopi erinomaisesti hieman vanhahtava tyylikkyys.

Kylpyhuone oli marmorinen, tosin suihkutiloissa näkyi myös täällä iän patina. Suihku ja wc-pönttö olisivat kaivanneet jo uudistusta.

Kierros hotellin tiloissa vahvisti tasokkuutta. Kaikki oli puunattua, hillityn viihtyisää sopivalla ripauksella luksusleimaa. Jäin tuijottamaan pitkäksi aikaa aulatilojen isossa altaassa uivia meduusojen kauneutta. Sen sijaan ennemminkin negatiivisen vaikutuksen tekivät aamiaistilojen isossa lintuhäkissä sirkuttelevat eksoottiset linnut. Vastustan tällaista eläinten vangitsemista ja minusta se ei ole enää tätä päivää.

Hotellin allasalue tuntui aika pienehköltä, mutta lisää altaita olisi löytynyt spa-osastolta, jonne en tällä reissulla ennättänyt. Tai no, miestä ei saa kirveelläkään kylpylään, joten en sitten viitsinyt sinne yksin lähteä. En tosin ole itsekään erityisesti kylpylöiden perään. Kylpylän käyttö olisi kuulunut huoneen hintaan.

Tälläkin hotellilla on oma puutarha lampineen ja suihkulähteineen, jopa hienompi kuin edellisessä Parador-hotellissa. Oli oikein viehkoa käyskennellä puutarhassa ja kuunnella mustarastaiden konserttia. Botanico-hotellin vieressä on myös kaupungin kasvitieteellinen puutarha, joten puutarhojen ystävälle tässä kohtaa on antia yllin kyllin.

Kun maksaa hotelliyöstä sievoisen summan, aina jossain kohtaa iskee pihiys. Kuten siinä kohtaa, kun katsoimme hotelliravintoloiden hintoja. Espanjalaisittain ne olivat kalliita, mutta aika tavallisia suomalaisten ravintoloiden hintoja. Suoraan sanoen meihin iski pihiys ja menimme kadun toiselle puolelle syömään ihan hyvän aterian intialaiseen ravintolaan. En tiedä tuliko tässä kohtaa säästettyä väärässä kohtaa?

Hotellin iltaravintolassa oli sen sijaan mukavaa istua iltaa. Vähän harmitti, ettei sinä iltana ollutkaan pianomusiikkia vaikka jostain olin lukevani, että sitä olisi joka ilta. Tilasimme Margaritat ja siirryimme vielä ulkotiloihin nautiskelemaan etelän lämpimästä illasta. Puutarha ja biotakka oli kiva yhdistelmä. Vielä pieni kierros valaistussa puutarhassa ennen nukkumaanmenoa. Voi jessus, miten enkelipasuunat tuoksuivat voimakkaasti etelän illassa. Täydellinen lopetus kivalle päivälle.

Aamiainen oli niin hyvä kuin tällaisessa hotellissa voi odottaa. Aamiaisen saattoi nauttia halutessaan myös ulkotiloissa.

Ihan tappiin me oltiin, otettiin niin sanotusti koko rahan edestä. Hieman ennen kahtatoista luovutimme huoneemme. Olisimme kyllä viihtyneet pidempäänkin. Tutkimme huoneessa ollutta joulunajan ohjelmaa ja jäi kyllä sellainen polte, että olisipa ihanaa joskus viettää joulu tällaisissa puitteissa.

Vuorokausi kustansi merinäköalalla 274 euroa. Kallista oli, mutta jos minulta kysytään, oli sen arvoista.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Espanja Kanariansaaret

Kumpi on parempi lomapaikka Teneriffalla – aito kaupunki vai saaren vanhin turistikohde?

perjantai, 30 joulukuun, 2022

Voiko oikeita ja suurehkoja kaupunkeja rakastava kääntyä sittenkin puhtaan lomakaupungin puolelle? Pari retkeä Teneriffan pääkaupungista Santa Cruzista saaren pohjoisosaan Puerto de la Cruziin kirvoitti pohtimaan molempien kaupunkien hyviä ja huonoja puolia. Kumpaa arvottaa enemmän: kaunista katukuvaa vai aitoa paikallistunnelmaa?

Olemme viettäneet lähes kuukauden päivät Teneriffan pääkaupungissa Santa Cruzissa ja viihtyneet loistavasti. Aidon espanjalaisen kaupungin mutkaton meno on sopinut meille. Joihinkin paikkoihin vain on helppo ankkuroitua ja Santa Cruz on juuri tällainen.

Elämä on asettautunut täälläkin osittain arkirutiinien ympärille. Kaupassa käynti, ruuanlaitto, pyykinpesu ja uutisten luku netistä raamittavat tavallista päivää kuin kotona konsanaan. Iltaisin katsotaan telkkarista espanjalaisia kanavia arvuutellen ohjelmien sisältöä. Ja tiirataan säätietoja. Yleensä aina paistaa.

Välillä on mukavaa jalkautua paikallisväestön joukkoon katukahviloihin tai ravintoloiden terasseille. Katsellaan paikallisten kovaäänistä meininkiä ja nautiskellaan Santa Cruzin erinomaisesta ravintolatarjonnasta, jos myös joulukuisista ”kesäkeleistä”.

Silloin, kun menojalkani alkaa vipattamaan (sitä tapahtuu aika usein), suuntaamme Santa Cruzin Intercambiadorin linja-autoasemalle, hyppäämme Titsan vihreään bussiin ja huruuttelemme jonnekin päin saarta.

Teneriffan bussiverkosto on hämmästyttävän hyvä. Kaikkialle pääsee kätevästi ja vuoroja on todella runsaasti. Suosittelen lämpimästi kaikille täällä lomaileville tutkimaan tätä monipuolista saarta myös oman lomakohteen ulkopuolelta. Teneriffalla on todella paljon nähtävää!

Pitkän poutajakson jälkeen Santa Cruziin saatiin vähän sateita. Säätiedotus lupasi päiväksi pilvistä ja kovaa tuulta. Päätimme lähteä toistamiseen saaren pohjoispuolelle, vajaan tunnin bussimatkan päähän, Puerto de la Cruzin lomakaupunkiin.

Kävimme täällä ensimmäistä kertaa reilu viikko takaperin ”hotellilomalla”. Olin saanut synttärilahjaksi hotelliyöpymisen, joten tuolla reissulla ehdimme vähän myös katsastamaan Puerto de la Cruzin ranta-aluetta.

Ilmeisemmin tuolloin osuimme siihen osaan kaupunkia, jossa suurin osa kalsean näköisistä hotelleista sijaitsee ja jossa suurin osa turisteista liikkuu. Ainakin minusta tuntui, että valtaosa vastaantulijoista puhui jotain muuta kieltä kuin espanjaa. Eikä mikään ihme. Kaupungissa lomailee keskimäärin 900 000 henkilöä joka vuosi. Vakituisia asukkaita on vain reilut 30000.

Tuolla pikaisella ensisilmäyksellä Puerto de la Cruzissa viehätti kaunis rantareitti, joka tuntui jatkuvan kilometrimitalla molempiin suuntiin. Ranta-alue muutenkin oli kivan eläväistä monine terassiravintoloineen ja kauniine viheralueineen.

Olisihan tuota kiva lenkkeillä rantamaisemista nautiskellen, ajattelin. Pääsee meillä Santa Cruzissakin kulkemaan pitkin rantoja, mutta rantareitti ei ole erityisen viehättävä tai kiinnostava, etenkään toiseen suuntaan, joka johtaa suoraan teollisuus- ja telakka-alueelle.

Toinen asia, mistä pidimme, oli Puerto de la Cruzin siisti katukuva. Turistin silmää ilahduttivat lukuisat viheristutukset ja hyvin hoidettu kaupunkimiljöö. Vehreää on Santa Cruzissakin, mutta kakkoseksi jäädään, ainakin mitä tulee siisteyteen. Eniten itseäni on vaivannut katujen siivottomuus, etenkin silloin kun poiketaan pienemmille sivukaduille. Kapeiden katujen varret ovat häiritsevän roskaisia ja likaisia.

Tällä toisella käyntikerralla suuntasimme Puerto de la Cruzissa hieman eri kohtaan kaupunkia, kutakuinkin Plaza del Charcon ympäristöön, kaupungin vanhimpaan osaan. Oli kiinnostavaa nähdä, että vanhasta kalastajakylästä on jäljellä vielä näinkin paljon viehättäviä katuja mataline taloineen.

Näiltä kujilta löytyi paljon kauneutta ja leppoisaa ”kylätunnelmaa”. Niin värikkäät talot kuin puiset kanarialaisparvekkeet toivat tuulahduksen menneiltä ajoilta. Olin aistivani jopa trendikästä bohotunnelmaa. Alueesta on kehittynyt tai kehittymässä artesaanileimalla varustettu kaupunginosa, vai olenko ihan väärässä?

Poikkesimme kahville erääseen viihtyisän näköiseen kahvilaan. Yritin sönkätä tarjoilijalle tilaukseni onnettomalla espanjallani, kunnes tajusin hänen olevan britti. Itse asiassa koko kahvila oli brittien omistuksessa. Ilmeisesti hinnoissakin oli brittilisä, sillä ne olivatkin meidän koko reissun kalleimmat kahvit. Omassa ”kotikaupungissamme” Santa Cruzissa saman setin saa halvimmillaan puolella maksamastamme.

Lähdimme etsimään lounaspaikkaa vilkkaammilta keskustan kaduilta. Pysähdyimme tutkimaan jonkun ravintolan ruokalistaa, kunnes tarjoilija tuli viereemme ja kysyi suomeksi: ”Oletteko suomalaisia? Terve, terve”. Emme jääneet syömään siihen paikkaan.

Sen sijaan menimme vähän matkan päähän suurehkoon kivasti sisustettuun ravintolaan. Palvelu oli sellaista liukuhihnameininkiä ja ruoka mitäänsanomatonta perusmättöä. Oltiin lomakaupungissa ja me olimme vain yhdet turistit tuhansien muiden joukossa. Tämä näkyi liian selvästi palvelussa ja ruuan tasossa.

Jonkinlaisena turistikusetuksena voi mielestäni pitää sitä, että laskun hintoihin napsahti seitsemän prosenttia lisää. Ruokalistassa oli kuulema mainittu, ettei alvi sisältynyt hintoihin. No olihan siellä mainittu, jos osasi katsoa. Teksti oli niin pientä, että helposti jää huomaamatta. Olisiko reilumpaa ilmoittaa oikea hinta? Pikaisen analyysin perusteella hintataso tuntui korkeammalta kuin Santa Cruzissa.

Mietin kaikkia mukavia ravintolakokemuksia, mitä olemme saaneet osaksemme Santa Cruzissa. Ruokalistoja ei ole saatavana sen kymmenellä kielellä, mutta palvelu on ollut useimmiten niin ystävällistä ja huomioivaa, että on jäänyt hyvä mieli jälkeen. Tarjoilijoilla on ollut hymy herkässä ja palveluhalu korkealla. Ravintoloissa selvästi välitetään siitä, että asiakas on tyytyväinen. Haluaisin tulla kohdelluksi juuri näin: en turistina vaan asiakkaana.

Toki Santa Cruzissakin turisteja riittää, mutta vain hetkittäin. Kaupunki on Atlantin vilkkaimpia matkustajasatamia ja päivittäin keskustan pääkaduille purkaantuu risteilyaluksista tuhansia päivämatkalaisia.

Iltaisin elämä paikallistuu. Eikä tarvitse keskustan valtaväyliltä kovin kauaksi poiketa, kun läsnä on aina aidon kaupungin tunnelma.

Ihannelomakohde minulle olisi varmaan jonkinlainen sekoitus Santa Cruzia ja Puerto de la Cruzia. Mutta koska tässä kohtaa ei ole mahdollista poimia rusinoita pullasta, aito kaupunki vetoaa minuun enemmän. Santa Cruzissa on mukava elää ja olla etenkin, kun kaupungissa viettää useamman viikon ja haluaa elää enemmän tavallista arkea kuin leijua lomafiiliksessä.

Kiroilen ajoittain katujen äänekkyyttä, koiranpaskoja katukivetyksillä ja roskaisia katuvieruksia. Samalla muistan lähikaupan kassan, joka haki minut pitkän jonon hänniltä avatakseen uuden kassan. Tai jäätelöbaarin myyjän, joka oli oikeasti pahoillaan, ettei heillä ollut kaipaamaani pistaasijäätelöä. Tai hymyilevän lounaspaikkamme tarjoilijan, jonka kanssa käymme huvittavaa keskustelua: hän onnettomalla englannillaan ja minä vieläkin huonommalla espanjallani. Tai tuntemattomat vastaantulijat, jotka tervehtivät toisinaan kaduilla.

Jos tulemme pidemmäksi aikaa, tulemme mitä todennäköisemmin Santa Cruziin. Jos kyse on viikon lomamatkasta, voisin silloin hyvin ajatella rantautuvani Puerto de la Cruziin. Asioilla on aina puolensa. Ja kullakin matkailijalla toiveensa ja tarpeensa. Se, mikä on paras minulle, ei välttämättä ole sitä jollekin toiselle.

Joka tapauksessa, tässä on kaksi Teneriffan ihastuttavaa kaupunkia.

Jutun kaikki kuvat ovat Puerto de la Cruzista.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Espanja Kanariansaaret

Teneriffa ja pääkaupunki Santa Cruz – hyvä vai huono valinta matkakohteeksi?

sunnuntai, 18 joulukuun, 2022

Väärä ennakkoluulo on matkailun pahin vihollinen. Vuosikymmeniä kartoin Kanariansaaria. Kuvittelin, että väsähtäneillä turistikohteilla ja täyteen ahdetuilla rannoilla ei olisi minulle mitään annettavaa. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Tarvittiin ystävä, joka halusi lähteä viime keväänä viikoksi aurinkoon ihan minne vaan. Kriteereinä oli siedettävä lentomatka, lämmin kesäkeli ja rantareittejä, joita pitkin voisi kuljeskella nauttimassa merimaisemista.

Niin me lyylit sitten päädyttiin kevättalvella Teneriffalle, saaren eteläpuolen yhteen vilkkaimmista turistikohteista Costa Adejeen. Mukava miljöö viikon lomamoodiin, mutta en ehkä pidempään tuolla kolkalla viihtyisi.

Sen sijaan Teneriffa mielenkiintoisena saarena sai minusta otteen. Ensin koin wau-tunteen Teiden retkellä. Saaren monipuolinen luonto tarjosi melkoista herkkua vehreistä laakeripuumetsistä tulivuoriperäiseen karuun maisemaan. Puhumattakaan jyrkän vuoriston ja kaikkialla pilkottavan meren vuoropuhelusta.

Toinen asia, mikä sai minut kiinnostumaan Teneriffasta oli saaren ”tuntematon” pääkaupunki Santa Cruz. En ollut aiemmin kuullutkaan tästä kaupungista ennen kuin käväisin siellä bussilla haahuilemassa muutaman tunnin. Tajusin samalla, että tässä olisi juuri sellainen aito espanjalainen kaupunki, jossa voisi viihtyä pidemmänkin aikaa.

Kotona sain miehen innostumaan ”Tenskusta” ja täällä Santa Cruzissa sitä nyt ollaan oltu jo lähes kolme viikkoa ja viihdytty niin vietävän hyvin. Kaupungissa on tosiaankin mukava paikallismeininki. Päivisin suurten risteilyaluksien mukanaan tuomia päiväturisteja parveilee Espanjalaisen aukion, kauppahallin ja pääostoskadun välimaastossa, mutta muuten turismi ei tätä kaupunkia heiluttele.

Olen saanut täällä myös melkoista kielikylpyä. Englantia osataan melko heikosti, joten kaikki osaamani espanjan sanat ovat päässeet käyttöön. Ja taas kerran harmittelen, etten saanut aikaiseksi opiskella enempää.

En tiedä mihin perustuu kuulemani väite, että Santa Cruz olisi tylsä kaupunki. Ehkei tämä rakennusten osalta ole Espanjan somin kaupunki, sillä kaikkialla on aika tavalla huonokuntoisia autiotaloja ja kadut roskaisempia kuin silotelluissa rantakaupungeissa.

Sen sijaan täällä on aitoa paikalliselämää, ystävällisiä ihmisiä, hyviä ravintoloita ja paljon nähtävää. Puhumattakaan siitä, että ympärillämme on melkoinen kattaus upeita kyliä ja pikkukaupunkeja sekä Anagan valtaisa luonnonpuisto retkeilyreitteineen. Ja sitten on vajaan tunnin laivamatkan päässä uskomaton La Gomeran saari, josta kirjoittelen oman jutun myöhemmin.

Yksi syy turismin vähyyteen täällä on varmasti uimarannan puuttuminen. Santa Cruzissa uidaan joko merivesialtaissa tai seitsemän kilometrin päässä olevalla Playa de las Teresitas -rannalla, joka on itse asiassa koko saaren kaunein hiekkaranta. Rannalle pääsee keskustasta tosi kätevästi paikallisbusseilla.

Muutenkin Santa Cruzin bussiasemalta Intercambiadorilta on loistavat yhteydet eri puolille saarta. Kannattaa hankkia kahden euron hintainen Ten+ kortti, joita myydään joko päiväksi, viikoksi tai sitten voi vain ladata kortille haluamansa summan rahaa. Kortilla saa alennusta matkoista ja se käy kaikkiin Teneriffalla kulkeviin busseihin ja Santa Cruzista lähteviin raitiovaunuihin. Kortti luetaan aina kulkuvälineeseen tultaessa ja sieltä poistuttaessa. Kiinteähintaisissa paikallisbusseissa tai ratikoissa riittää kortin käyttäminen laitteessa vain tullessa.

Santa Cruzissa ovat ilahduttaneet mielenkiintoiset museot. Ehdottomasti kannattaa käydä luonnontieteellisessä museossa MUNAssa (Museo de Naturaleza y Arquelogía), jossa on kattava näyttely Kanariansaarten eri osien luonnon omaleimaisuudesta, eläimistöstä ja kasveista.

Taidemuseoiden ystävän kannattaa käydä tutkailemassa nykytaidetta TEAssa (Tenerife Espacio de las Artes). Toinen merkittävä taidemuseo Santa Cruzissa on Museo de Bellas Artes, jossa on esillä paikallisten taiteilijoiden töitä eri vuosisadoilta. Molemmat taidemuseot ovat ilmaisia.

Visualisti nauttii riemastuttavasta karnevaalimuseosta, Casa del Carnavalista. Santa Cruzissa vietetään tammi-helmikuussa mittavaa karnevaalitapahtumaa, jota jonkun lähteen mukaan väitetään maailman toiseksi suuremmaksi Brasilian Rion jälkeen. Tiedä sitten, mutta iso häppeninki on joka tapauksessa kyseessä. Karnevaalitalossa pääsee ihailemaan hienoja karnevaalipukuja ja tutustumaan eri vuosien karnevaalijulisteisiin. Hauska lisänsä oli pukineosasto, jossa voi itse pukeutua karnevaaliasuihin. Ihastuttaa varmasti lapsia ja minua.

Itseäni ovat ilahduttaneet myös Santa Cruzin kauniit puistot. Lähellä meidän majapaikkaa on García Sanabria -puisto, jonka valtavien kokoisten puiden kätköön on kiva paeta kuumana päivänä. Toinen kiinnostava puisto on palmupuisto Palmetum, jossa pääsee ihailemaan eksoottisia palmukasveja ympäri maailmaa.

Samalla voi tutkailla lähellä olevaa upeaa kulttuurirakennusta, Teneriffan audiotoriota (Auditorio de Tenerife Adán Martin). Valtaisan rakennuksen voisi kuvitella jonnekin suureen metropoliin ja siksi se kieltämättä tuntuu melkoisen suureelliselta tämän kokoiseen kaupunkiin, mutta upea rakennus joka tapauksessa. Musiikin ystävä huomio: auditorioon on tarjolla kohtuuhintaisia konsertti- ja oopperalippuja.

Santa Cruzin vilkkaassa siirtomaahenkisessä kauppahallissa, Mercado Municipal Nuestra Señora de Africassa, kannattaa käydä. Pakollisiin nähtävyyksiin kuuluvat myös Espanjalainen aukio, keskustan kauniit kirkot La Concepción ja St. Francis sekä kaupungin vanhin osa Calle de la Noria ympäristöineen ja kivoine ravintoloineen.

Varasimme Santa Cruzia varten yhden kuukauden, mutta jo nyt alkaa harmittamaan, että aika käy vähiin. Meillä olisi vielä niin paljon suunnitelmia päiväretkiin eri puolille saarta ja jäljellä nähtävää tässäkin kaupungissa. Ruokaihmistä myös kaihertavat lukuisat kiinnostavat ravintolat, joita olemme bongailleet siellä täällä kulkeissamme.

Kaikkea tätä ihanuutta ovat siivittäneet loistavat kelit. Ei ole ollut toppatakille käyttöä. Kuvittelin, että tähän aikaan vuodesta sää ei ihan jatkuvasti hellisi lähes hellelukemissa. Näin on nyt kuitenkin useasti ollut. Suloisen lämpimät illat ovat olleet meille myös iso ilon aihe.

Huomasin, että matkagarderoobini käsittää liian vähän helteeseen sopivaa kesävaatetusta. Olen kiertänyt vaatekauppoja etsimässä shortseja tai uutta kesämekkosta, mutta nyt onkin näille ihan väärä vuodenaika. Tarjolla olisi toppatakkia, neuletta ja pitkähihaista puseroa. En kyllä ihan ymmärrä, milloin noita täällä tarvitaan.

Vähän alkaa jo nyt tuntua, että olisiko meillä revanssin paikka ensi talvena. Vahvistunut on ainakin se, että Teneriffa on ollut loistava matkakohdevalinta.