Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Mikkeli

Museot Suomi Yleinen

Raskasta talvea, kepeämpää kevätfiilistä ja koskettava museokäynti

keskiviikko, 16 helmikuun, 2022
Tammikuusta selvittiin. Kylläpä oli pitkä kuukausi kuin nälkävuosi! Onneksi tulee kevät. Ilmassa on jälleen matkakuumetta.

Jos meitä suomalaisia sanotaan maailman onnellisimmaksi kansaksi, olemme me varmaan myös maailman optimistisin porukka. Vai mitä muuta voi päätellä kommenteista, että ihanaa, kun neljän aikaan iltapäivästä on VIELÄ valoisaa?

On lähes liikuttavaa, kuinka joka ikinen alkuvuosi olemme yhtä ihastuksissamme pienestäkin valon lisääntymisestä. Joka tapauksessa ihan mahtavaa on, kun päivä pitenee vauhdilla.

Kroppaongelmia, herkkuhimoa ja koukuttava tv-sarja

Lumityöt ovat huolehtineet viime aikojen liikunnasta. Asuinympäristöäni peittää lähes metrinen hohtavan valkoinen lumipatja. Samalla kaunista, mutta samalla myös maalla asuvalle liikkumisen kannalta rajoittavaa. Maastoon ei ole pitkään aikaan asiaa, sillä upottavaa hankea on riittämiin kaikkialla.

Entinen luokkakaverini postitti minulle kirjeitä, joita olin lähettänyt hänelle 18-vuotiaana. Vähän hymyilytti lukemani: ”Haluaisin niin kovasti vetäytyä pois ihmismassoista jonnekin maalle lumikinosten keskelle yksinäiseen tunturimajaan”. Melko hyvin on käynyt, olen ainakin päässyt rauhalliseen paikkaan lumikinosten keskelle. Ja lumimäärästä päätellen hyvin voitaisiin olla Lapissa. Piti vain odottaa muutama vuosikymmen.

Ihmisellä pitää olla harrastuksia.Aina se on mielessä.

Olen istunut viime viikot koneeni ääressä uutterasti töiden kimpussa ja huomannut samalla kuinka nopeasti pitkät istumasessiot jäytävät ikääntyvää kroppaani. Jäykistää, kolottaa ja turvottaa. Kaiholla muistelen loppuvuoden pitkiä lenkkejämme eri puolilla Andalusiaa. Olo oli totisesti paljon parempi.

Eikä tilannetta yhtään helpota se, että nyrpistelen nenääni milloin tuiskulle, milloin pakkaselle. Talvikeli ei nyt vaan innosta. Tammikuun herkuttomuuden vastapainoksi popsin jälleen suklaata samaan aikaan suurella mielihyvällä ja huonolla omallatunnolla. Mitä ihmettä voisi tehdä tälle alituisesti piinaavalle makeanhimolle?

Se, mikä tammikuussa lähti vyötäröltä, palannee takaisin pikapuolin. Ei ole kuulkaa laihduttaminen mitenkään helppoa. Nostan hattua kaikille teille, jotka siinä onnistutte.

Jos päivät menevät istuessa tiukasti tietokoneen ääressä, nukkumaanmenokin tuppaa venymään. Kiitos vaan Netflix, kun tulit taloon ja toit mukanasi The Crownin. Olen ihan koukussa tähän Englannin kuninkaallisesta perheestä kertovaan loistavasti tehtyyn tv-sarjaan.

Talvessa on raskasta tunnelmaa.

Sodan ja Rauhan keskus Muisti meni syvälle

Alkuvuoden tylsyydessä kaipasin pientä vaihtelua ja päätin lähteä tutustumaan Mikkeliin kesällä 2021 avattuun museoon, Muistiin. Tai oikeastaan kyse ei ole tavanomaisesta museosta. Paikka on nimennyt itsensä Sodan ja rauhan keskukseksi.

Jos sotahistoria kiinnostaa, toki Muistissa pääsee tutustumaan siihenkin. Uuden tekniikan avulla Muistissa voi peilata havainnollisesti talvi- ja jatkosotamme tapahtumia koko maailman tilanteeseen.

Muistin paras anti oli kuitenkin sen inhimillinen ja ihmiskeskeinen lähestymistapa. Mitä sota tekee ihmiselle ja yhteiskunnalle, on Muistin pääsanoma. Liian vähän on sotiemme yhteydessä pohdiskeltu sitä, miten pelko vaikutti sodan kokeneisiin tai miten sotilaat ylipäätään selvisivät rintamalla. Muisti pohdiskelee ja nostaa esille mm. nämä inhimilliset puolet.

Itseäni Muistin näyttely kosketti erityisellä tavalla. Olen eräänlainen toisen polven sotalapsi. Isäni joutui 19-vuotiaana rintamalle talvisodassa ja heti perään jatkosotaan. Sota jätti nuoren miehen elämään vahvan trauman, jonka vaikutuksia me koimme ja kannoimme koko perhe.

Sulkeutunut isäni ei koskaan puhunut sodasta juuri mitään. Kun luin, että Sodan ja Rauhan keskus Muisti käsittelee sodan kokemuksia niin lasten, naisten kuin rintamamiesten näkökulmasta, halusin päästä lähelle ymmärtämään edes vähän siitä, mitä isäni oli nuoruudessaan kokenut.

Näyttely alkoi Viipurin asemalta 1939. Oli lämmin kesä ja Suomen tulevaisuus näytti valoisalta. Toisin kuitenkin kävi. Sota muutti kaiken.

Hetken päästä seurasin 23-vuotiaan Onni Aaltosen vaiheita talvi- ja jatkosodassa. Tunteisiin menevä aito tarina kertoi nuoren miehen kokemuksista ja ajatuksista: piinaavasta pelosta, väliin helpotuksesta, rakkaudesta ja pohdiskelusta sodan mielettömyydestä. ”Ei se tommonen reissu mihinkään lopu, vaikka se loppu.” Tuossa lauseessa varmasti kiteytyy monen rintamalta kotiutuneen sotamiehen maailma, kuten isällänikin. Sota ei päättynyt siihen, että rintamalta lähdettiin.

Näyttelyn taisteluosuus oli ehkä kaikkein koskettavin. VR-lasit päässä ”Summan bunkkerissa Karjalan kannaksella” pääsi aistimaan sitä, millaista on olla etulinjassa keskellä pommituksia ja tulitusta. Voin vain pienesti aavistaa, mitä on olla tuollaisessa tilanteessa todellisuudessa, kun kuolema hipoo joka puolelta.

Tyypillisin sodassa kuollut suomalainen oli vähän yli 20-vuotias jalkaväen sotamies pienviljelijä- tai työläisperheestä. Juuri sellainen kuin isänikin. Hänellä oli vain parempi tuuri. Mies selvisi onneksi vain pienehköllä loukkaantumisella.

Sodan ja rauhan keskus Muisti on ehdottomasti käymisen arvoinen. – Voi isä, millaista helvettiä sinun nuoruutesi on täytynyt olla, pyöri mielessäni kierroksen jälkeen. Lopussa liitin oman kuvani heidän joukkoonsa, joita sota on koskettanut tavalla tai toisella. Muisti kertoo tarinan, jota ei saa unohtaa.

Kevättä rinnassa ja matka tiedossa

Vaan mennäänpä lopuksi iloisempiin tunnelmiin. Olen aina sanonut, että tietoisuus tulevasta matkasta antaa kummasti intoa ja pontta jaksaa eteenpäin.

Ystäväni kanssa tässä eräs päivä viestiteltiin ja todettiin, että podemme molemmat talvitylsyyttä. Ja siitä se sitten lähti. Päätimme tehdä asialle jotain ja niinpä nyt on odotuksissa täti-ihmisten yhteinen kevätmatka.

Onpas mukavaa lähteä pitkästä aikaa reissuun ihan vain naisten kesken. Tiedän, että tästä tulee hauskaa ja hulvatonta. Sun and fun!

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

 

Etelä-Savo Majoitus Suomessa Ravintolat Suomessa Suomi

Anttolanhovista löytyi unelmien lomamökki ja paljon muutakin

tiistai, 21 kesäkuun, 2016

Tervetuloa Anttolanhoviin. Teille on varattu Art&Design villa. Toivottavasti viihdytte vieraanamme.”

Ystävällinen vastaanotto saatteli minua Anttolanhovin matkailuyrityksen loma-asuntoon. Oltiin Saimaan rannalla, Etelä-Savon Anttolassa, lähellä Mikkeliä.

Hurmiossa huvilan kauneudesta

Hihkuin ihastuksesta, kun avasin majapaikkani oven. Valossa kylpevä villani oli kertakaikkisen tyylikäs. Puhdaslinjaista skandinaavista arkkitehtuuria ja sisustusta, ilmavaa, avaraa ja valoisaa. Huonekorkeutta oli arviolta viitisen metriä ja lattiasta kattoon yltävät ikkunat antoivat roimasti päivänvaloa. Voitte uskoa, tämä visualisti kyllä viihtyi. Oli kuin samaan aikaan olisin ollut luonnonmateriaaleilla verhotussa loma-asunnossa, galleriassa ja modernissa kappelissa. Tunnelma oli kaikin puolin rauhoittava.

Oli pakko istua hetki hiljaa sohvalla nauttien ikkunoista avautuvasta järvinäköalasta. Saimaa välkehti alapuolella muutaman kymmenen metrin päässä. Huomiotani vangitsi myös pääseinää hallitseva mittava öljyvärimaalaus. Hienoa, että taide oli saanut tilassa näin suuren roolin.

Tässä loma-asunnossa on katto korkealla ja tilaa hengittää.Art&Design villaAsr&Design villa5Art&Design villa9Art&Design villa6Art&Design villa7

Ne ihanat yksityiskohdat

Kiersin kahdessa kerroksessa olevan huoneiston läpi huone huoneelta ja ihastelin tarkkaan harkittuja yksityiskohtia. Suomalaista designia niin kalusteissa, astioissa kuin tekstiileissä: Interfacen Zip-tuolit, keittiön kaapeissa Iittalan Taiga-, Teema- ja Essence-sarjan astiat, pöydällä Aalto-vaasi, takan vieressä Artekin puukori, laadukkaita vuodetekstiilejä, Lapuan Kankureiden pellavaa, lisää taidetta seinillä… Sisustus oli minimalistisen tyylikästä olematta mitenkään kolkkoa.

Skandinaavinen selkeys viehätti.Art&Design villa8PortaatZipin tuolit

Laatu syntyy kokonaisuudesta ja kokonaisuus pienistä, harkituista yksityiskohdista. Kalusteet, astiat, tekstiilit ja materiaalivalinnat kertovat kaikki omaa kieltään siitä, onko laadun ja tasokkuuden merkitys oikeasti ymmärretty vain ei. Anttolanhovin Art&Design villa oli juuri sitä, mitä nimi antoi olettaa. Kokonaisuuden ymmärryksestä 10 plus ja toinen kymppi hyvästä tunnelmasta.

Tutkimuskierrokseni toi esille uusia yksityiskohtia. Kaikista kolmesta makuuhuoneesta löytyivät paksut kylpytakit ja jopa vuodetarjottimet, kylpyhuoneesta puinen kampauspöytä jakkaroineen, saunasta pellavaiset laudeliinat, eteisen kaapista kävelysauvat, keittiöstä pieni viinikaappi, pihalta pari polkupyörää ja rannalta soutuvene. Tämä kaikki oli enemmän kuin miltään mökiltä aiemmin olen osannut edes odottaa. Liisaa Ihmemaassa hemmoteltiin.

Jopa terassikalustus puhui samaa muotokieltä rakennuksen kanssa.Art&Design villa2wcSaunapellavia, olkaa hyvä.pellavatpöytä2

Plussaa sai myös Art&Design paritalon toimiva pohjaratkaisu. Yläkerran makuuhuoneilla oli molemmilla omat wc:t ja pienet terassit. Saunasta pääsi suoraan ulkoterassille. Vaikka yhdessä talossa oli kaksi asuntoa vierekkäin, alakerran terassit sijaitsivat lomittain niin, ettei niillä ollut näköyhteyttä toisiinsa. Molemmat asunnot olivat myös sisäoven kautta yhdistettävissä toisiinsa. Samassa rakennuksessa saattoi majoittua yhteensä 10 henkilöä (suuremmassa puoliskossa kuusi, pienemmässä neljä henkilöä).

Art&Design villat sulautuvat hyvin luontoon.Art&Design villa4Ikkunoista avautuu näkymä Saimaalle. Vaihtuvaa taidetta tämäkin.JärvimaisemaLuontoterapiaa tarjolla.RetkeilyreittiRetkeilyreitti2Retkeilyreitti3

Luontoa ja lähiruokaa

Loma-asunnon takaa pääsi metsän helppokulkuisille retkeilyreiteille. Vaikka palveluiden äärellä oltiin, koskematon luonto oli aivan liki. Vaihtelevassa maastossa kulkevat reitit johdattivat lammen rannalla olevalle laavulle, joka piti tietysti käydä katsastamassa. Tällä kertaa en jäänyt paistamaan makkaraa tikun nenässä, vaan päätin suunnistaa testaamaan Anttolanhovin kehuttua ravintolaa.

Reitti päärakennuksen yhteydessä olevaan ravintolaan kulki pitkin hotellirakennuksen käytävää. Matkalla kiinnitin huomiota seinillä ja pöydillä oleviin useisiin tauluihin ja veistoksiin. Hei, täällähän sai samalla taidenäyttelyllisen verran suomalaista nimekästä nykytaidetta.

Eipä huonolta näyttänyt rantahotellikaan.AnttolanhoviAnttolanhovi3Miina Äkkijyrkän vasikka oli päässyt seinälle.Anttolanhovi2

Itse ravintolasali oli vähän tylsähkö, mutta samaa en voi sanoa ruuasta. Tasokas kotimainen linja jatkui menussa, jonka tarjonta oli koottu lähituottajien ja lähimetsien raaka-aineista niin pitkälle kuin se suinkin oli mahdollista. Aterian alkuun tuotiin Anttolanhovin itse paistamien kolmen leivän leipälautanen ja jo tässä kohtaa ymmärsin, mitä eroa leivällä ja leivällä on.

Ruoka oli herkullista, hyvin valmistettua ja kauniisti esille tuotua. Korvasienikeitto oli pehmeää ja sitä komppasi mehevä sipulipiiras. Paistettu siika ohran ja kauden kasvisten kanssa oli herkullista, mutta minulle annos oli turhankin suuri. Ohraa olisi voinut olla vähemmän, kasviksia enemmän. Jälkiruuaksi syömäni luomusuklaajäädyke oli kerrassaan kaunis annos. Olin kuullut ravintolaa kehuttavan aiemminkin ja nyt sain todeta, että ihan aiheesta. Arvostettavaa myös se, että ruuan tasoa halutaan pitää yllä laadukkailla paikallisilla raaka-aineilla.

Mielenkiintoinen lisä olivat viinilistan Natural-viinit, jotka ovat käsityönä valmistettuja luomuviinejä, joita tuotetaan vain pieniä määriä. Rypäleet kerätään käsin ja valikoiden, myrkkyjä ja teholannoitteita ei sallita. Käyminen tapahtuu rypäleen omilla hiivoilla ja se kestää usein normaalia pidemmän aikaa.

KorvasienikeittoSiikaaJälkkäri

Hemmottelua ja hyvää oloa

Odotin aiemmin kuntoutukseen keskittyneeltä Anttolanhovilta persoonatonta ja jopa hieman laitosmaista otetta, mutta se, mitä koin, olikin päinvastaista. Anttolanhovi osoittautui tasokkaaksi matkailualan yritykseksi, jossa satsataan selvästi yksityisasiakkaiden viihtymiseen. Reilut 50 päärakennuksen hotellihuonetta, 19 Art&Design villaa ja 12 omarantaista huvilaa tarjoavat eri hintaisia majoitusvaihtoehtoja.

Anttolanhovissa ollessani sain eräänlaisen ahaa-elämyksen. Entäpä, jos seuraavan korpimökkireissun sijaan viettäisikin erilaisen hemmotteluloman? Lepoa, liikuntaa, kiinnostavia aktiviteetteja, kalastusta, luontoa ja hyvää ruokaa niin, ettei itse tarvitsisi koko aikaa kokkailla. Tai no ollakseni rehellinen, meidän tapauksessa mieskin pääsisi välillä valmiiseen pöytään 🙂

Luksustasoista majoitusta, aamulla valmiille aamiaiselle, päivällä voisi retkeillä metsän luontopoluilla, pyöräillä vaikka läheiselle Ollinmäen viinitilalle, osallistua halutessaan ohjattuun liikuntaan, suppailla järvellä, pelata sulkapalloa tai uida joko allasosastolla tai uimarannalla. Mies pääsisi kalaan ja itse voisin toteuttaa omia mielitekojani käymällä vaikka hierojalla tai kauneushoidossa. Tosin nauttisin kyllä tuon ihanaisen mökin ilmapiiristä tekemättä yhtikäs mitään. Voisi viettää huoletonta mökkilomaa, jossa on poimittu rusinat pullasta.

Kustannuksia pystyisi pienentämään vuokraamalla mökin kimpassa ystävien kanssa. Harrastettaisiin yhdessä monipuolista liikuntaa, kuka mitäkin haluaisi tehdä tai vain nautiskeltaisiin joutilaisuudesta noissa hulppeissa puitteissa.

Hyvää yötä näissä lakanoissa.sängytSänky

Anttolanhovissa järjestetään aika ajoin erilaisia liikuntaan, hyvinvointiin ja kädentaitoihin liittyviä teemakursseja. Mielenkiintoisen viikonlopun voisi viettää ystäväporukalla osallistumalla johonkin näistä harrasteryhmistä. Mietin etenkin tylsiä talvisia viikonloppuja, jolloin usein ei ole mitään mielekästä tekemistä. Tässä olisi oiva vaihtoehto.

Vai onkohan sittenkin niin, että rakastuin täydellä sydämellä Art&Design villaan ja takaisin olisi päästävä millä tekosyyllä hyvänsä?

Toteutettu yhteistyössä Anttolanhovin kanssa. Mielipiteet täysin omiani.

www.anttolanhovi.fi

 

Samppanjaa muovimukista -blogi myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. Käy tykkäämässä.

Suomi

Joulun henki asuu täällä

perjantai, 11 joulukuun, 2015

Vajaa kaksi viikkoa jouluun ja joulutunnelma täysin kateissa. Mistä löytäisi kadonneen joulufiiliksen?

Kun taivaalta vihmoo vettä päivä toisensa jälkeen ja musta asfaltti on pimeissä illoissa entistä mustempaa, joulun tunnelmaa saa etsiä toden teolla. Onneksi on olemassa Mikkelin Kenkävero. Kun astuin tuon vanhan pappilarakennuksen saliin ja näin ympärilläni kimaltelevat kristallit, lasipallot ja -tähdet, tuntui kuin olisin hypännyt suoraan Carl Larssonin joulumaalaukseen. Näissä vanhoissa kartanoissa elää selvästi joulun henki.

kenkävero8kenkävero9kenkävero7kenkävero4

Kenkäveron päärakennuksen sali oli puettu tyylikkääseen ja tunnelmalliseen jouluasuun: valkoiseen, hopeaan ja kristalliin. Olen aiemminkin kirjoitellut Kenkäveron pettämättömästä tyylitajusta ja hienoista sisustusideoista (mikkelin-ihanat-matkakohteet). Vaikka joukossa oli bling blingiä, kokonaisuus oli kuitenkin harmoninen. Täältä on mukava poimia koristeluideoita myös kotiin. Valkoisiksi spreijatuille koivunoksille ripustetut lasi- ja hopeapallot, jouluvalot ja kristallinauhat olivat yksinkertainen, mutta näyttävä joulukoristeidea. Myös salin viereisen työhuoneen katosta roikkuva punaisten pallojen ”himmeli” oli hieno. Rautalangasta, oksista, punaisista joulupalloista, punaisesta nauhasta ja kristalleista oli rakennettu upea katseenvangitsija.

kenkävero3kenkäverokenkävero6kenkävero2

Mukava joulukoristeidea oli myös Kenkäveron leipomomyymälässä punaisista ruseteista roikkuvat sydänpiparit. Myymälässä on muutenkin viehkoa menneen maailman tunnelmaa ja lämpöä. Täältä voi ostaa kotiinviemiseksi tuoretta leipää ja leivonnaisia tai nyt joulun alla vaikka talon omaa piparkakkutaikinaa.

Kenkävero13piparit2piparit

Kenkäveron lahjakaupassa kannattaa myös piipahtaa. Suomalaiset käsityöt ja pientuottajien elintarvikkeet ovat täällä kunniassaan. Erityisesti kauniit kynttilät ja nätisti paketoidut lahjapakkaukset hivelivät minussa piilevän visualistin silmää. Ainakin itse ottaisin mieluusti vastaan kauniin, herkkuja täynnä olevan lahjapaketin. Myymälän puna-valkoinen jouluilme nostatti joulutunnelmaa pykälän ylöspäin, pappilan päärakennus useamman.

Kenkävero12joulupallotkenkävero10kynttilätkynttilät3

www.kenkavero.fi

Samppanjaa muovimukista blogin löydät nyt myös Facebookista: www.facebook.com/samppanjaamuovimukista

Etelä-Savo Ravintolat Suomessa Ruoka ja viini Suomi

Täydellinen jouluateria kartanomiljöössä

keskiviikko, 9 joulukuun, 2015

Sampea, fasaania, peuranpaistia ja kartanon riistaa. Ei ihan tavallinen joulupöytä.

Minusta on tullut tavattoman skeptinen ravintoloiden joulupöytien suhteen. Kukapa jaksaa enää kovinkaan innostua peruskinkuista ja laatikoista varsinkin, kun ne turhan usein tuppaavat olemaan Atrian äitien tekemiä. Olen niin monesti harmistunut siitä, ettei viitsitä nähdä minkäänlaista vaivaa hyvien makujen eteen tai käyttää mielikuvitusta, jotta joulupöytiin saataisiin jotain muuta kuin ”tää on niin nähty” -meininkiä.

Nyt on ihan pakko hehkuttaa Mikkelin Tertin kartanon joulunajan buffetpöytää. Tulipahan syötyä varmasti yksi elämäni parhaista ravintoloiden jouluaterioista. Kyllähän tästäkin noutopöydästä löytyi kinkkua ja laatikoita, mutta kunkun asemaan ne eivät tällä aterialla yltäneet, pikemminkin jäivät jumalaisten herkkujen varjoon.

On suunnattoman ihailtavaa, että jossain on vielä jäljellä näin suurta ammattiylpeyttä ja halua tarjota asiakkaille itse alusta asti valmistettuja makuelämyksiä. Tertin kartanon juhlapöytä notkui toinen toistaan herkullisempia ja makunystyröitä herkistäviä tuotoksia, joiden raaka-aineet olivat kotimaista alkuperää ja vieläpä pitkälle lähiruokaa. Panin ilolla merkille runsaan kotimaisten marjojen, sienten ja kalojen käytön.

tertin kartano14tertin kartano5tertin kartano7tertin kartano8Tertin kartano

Mukava yksityiskohta oli jokaiselle istumapaikalle jaettu joulupöytämenu, josta bongasin mielenkiinnolla mm. yhdistelmän sampea, ruusua ja samppanjaa sekä ”talven huiman lennon”, mikä käsitti fasaania, kaalia ja ohraa. Iivarin savumuikut, leppäsavustettu lohi ja kuusenkerkkämajoneesi, maalaispatee ja mustaherukkahyytelö, riistapiiras ja pihlajanmarjahillo, savustettu peuranpaisti ja chilihunajapähkinät, kartanon riista ja madeirakastike… Lista oli pitkä ja stimuloi kummasti sylkeä tuottavaa mekanismia.

Ja kyllä maistui. Sen lisäksi, että jokainen ruokalaji oli taidolla valmistettua, sille oli myös mietitty oma sopiva lisuke makunautintoa täydentämään. Kastikkeet, majoneesit, hyytelöt, sinapit, hunajat ja hillot antoivat ruokalajeille täydellisyyttä hipovan pikantin lopputuloksen.

tertin kartano16tertin kartano9tertin kartano15tertin kartano2

Kolmen (vai neljän?) ateriakierroksen jälkeen oli tiukka paikka tehdä tilaa vielä juustoille ja omenacalvadoshyytelölle, kartanon suklaakakulle, talkkunaiselle kermajälkiruualle ja käsintehdyille tryffelimakeisille. Siinä vaiheessa sitä toivoi jo takahuonetta ja divaania, jonne olisi voinut heittäytyä täydellisyyttä hipovaa ateriaa sulattelemaan.

Jos ruoka oli Tertin kartanossa erinomaista, niin oli palvelukin. Likaiset astiat pöydästä hävisivät huomaamatta, buffetpöydästä ei koskaan ollut mikään loppu ja pöytä pidettiin muutenkin koko ajan ensiluokkaisen siistinä. Mainittakoon myös, että noutopöytä ja ruokalajit olivat kauniisti koristeltu luonnonmateriaaleilla.

tertin kartano11tertin kartano13tertin kartano10

Itse kartanomiljöö on himppusen ylellinen sopivalla ripauksella maalaisromantiikkaa. Arsenikkia täältä ei löytynyt, mutta vanhoja pitsejä kylläkin. Joulupöydän 42 euron hinta voi äkkiseltään tuntua paljolta, mutta tarjonnan runsauteen ja tasoon nähden sitä se ei missään nimessä ollut. Ihastuttava paikka loistavalle gourmet-tason jouluaterialle.

Tertin kartanon joulupöytä 23.12. saakka päivittäin klo 11-15 ja 18-22

www.tertinkartano.fi

 

Samppanjaa muovimukista nyt Facebookissa: www.facebook.com/samppanjaamuovimukista

Etelä-Savo Suomen kaupungit Suomi

Mikkelin ihanat matkakohteet: Kenkävero ja Tertin kartano

lauantai, 18 heinäkuun, 2015

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan löytääkseen mielenkiintoisia matkailukohteita. Huristimme ystäväni kanssa perjantaisena kesäaamuna reilun 100 kilometrin päähän kotikaupungistamme kohteenamme Mikkeli ja sen tunnetut matkailukohteet Kenkävero ja Tertin kartano.

IMG_6874

KENKÄVERO: DESIGNIA JA INSPIRAATIOTA

Mikkelin keskustan tuntumassa sijaitseva vanha pappila Kenkävero on ihastuttava pitsihuvila, jonne on aina yhtä mukava piipahtaa. Päärakennuksen ravintolan kauniisti sisustetuissa huoneissa on kiva istuskella kahvikupposen äärellä tai nauttia lähiruokabuffetin antimista.

Minusta Kenkäveron parasta antia on itse alue, josta löytyy vuodenajasta riippuen mielenkiintoisia oivalluksia. Tällä kertaa nauratti vanhojen kenkien ja matkalaukkujen uusiokäyttö kukkaruukkuina. Onnittelut sille, joka ideoi näitä hauskoja ja innovatiivisia juttuja.

Kenkävero kukatKenkävero kukatKenkävero kukatKenkäveroKenkävero

Toinen asia, mistä alueella pidän on Kenkäveron myymälä, joka pitää tiukasti kiinni kotimaisuudesta. Laadukkaita käsitöitä, lähiruokatuotteita ja suomalaista designia. Keramiikkaa, huopaa, pellavaa ja puuta. Myymälä on raikas ja monipuoliset tuotteet olivat hienosti aseteltu näytteille. Arvostettavaa linjakkuutta Kaukoidän krääsän vastapainoksi.

Lisäksi alueelta löytyi erillinen designmyymälä, jossa oli paikallisen taiteilijan Pauliina Rundgrenin koruja ja piensisustustuotteita. Oma verstasmyymälä oli myös Kalaparkki Oy:llä, jossa myytiin kalannahasta käsintehtyjä lompakoita, vöitä ja muita lahjatuotteita. Hyviä lahjaideoita hänelle, jolla on jo kaikkea.

Käymisen arvoinen oli myös Kenkäveron Leivintuvan myymälä, joka oli suoraan kuin Astrid Lindgrenin sadusta. Herkullisia leipiä ja leivonnaisia kotiin vietäviksi.

www.kenkavero.fi

Kenkävero myymäläKenkävero myymäläKenkävero myymäläKenkävero myymäläKenkävero myymälä

Kenkävero Leivintupa

TERTIN KARTANO: KULINARISMIA JA HUVILATUNNELMAA

Tertin kartano sijaitsee 5-tien varrella 7 kilometriä Mikkelistä Kuopioon päin. Kuinka monta kertaa tienristeyksestä on tullutkaan ajettua ohi ja ajateltua, että tuolla pitäisi joskus käydä. Vaan kerta se on ensimmäinenkin ja hyvä sellainen olikin.

Täytyy toki myöntää, että odotin näkeväni massiivisen kartanorakennuksen ja hieman pettynyt olin, kun ymmärsin, että vaaleanpunainen viehko huvila olikin tämä varsinainen ”kartano”. Mutta ei se mitään, alue on ehdottomasti käymisen arvoinen ja tarjosi monipuolista katsottavaa, maistettavaa ja ostettavaa. Kartanon mailla oli muutenkin mukava käyskennellä tutkailemassa yrittiviljelmiä tai perennapenkkejä.

Tertin kartano

Saman Pylkkästen suvun hallussa tila on ollut jo yli 120 vuotta. Matkailuyrityksen lisäksi Tertin kartano on edelleenkin toimiva maatila, joka 1970-luvun lopulla suuntautui erikoisviljelyyn. Tilan tuottamia herkkuja saa ostaa alueen myymälästä ja kahvilasta.

Tallipuodissa myytiin tilan omien ruokatuotteiden lisäksi myös erilaista sisustustavaraa. Kotiintuomisiksi lähti Kova arki -olutta ja tikkukaramellit Vadelmapumpelo ja Omenajutikka 🙂 Vanhassa vilja-aitassa sijaitsi mukava pikkuputiikki Muotiaitta, joka möi naisellisia italialaisia ja ranskalaisia vaatteita ja laukkuja.

Tertin kartano on vuosien varrella profiloitunut tasokkaaksi ruokapaikaksi. Päärakennuksessa voi nauttia tasokkaasta herkkupöydästä, jonka hinta vaihtelee ajankohdasta riippuen 39 eurosta 42 euroon, illallismenut 49 euroa. Vähän harmittelimme, että tässä kohtaa pihistelimme, sillä itse miljöö oli niin viehättävä, että jo siitä olisi kannattanut maksaa. No, seuraavan kerran ja ehdottomasti lasi kuohuvaa röyhelötyynyin varustellulla lasiterassilla.

Tertin kartanoTertin kartanoTertin kartanoTerin kartanoTertin kartano

Sen sijaan valitsimme edullisemman lounasvaihtoehdon, 19,85 euroa maksavan lounasbuffetin kahvilarakennuksessa. Tässäkin kohtaa rahalle sai ihan hyvän vastineen. Hintaan sisältyi salaatti/alkupalapöytä, päivän keitto, pääruoka sekä kahvi/tee ja kahvileipä. Tosin mangoldikeitto oli mielestäni mautonta, mutta vastaavasti alkupalapöydän savumuikut olivat parhaita, mitä koskaan olen syönyt. Ruokailukokemusta hieman häiritsi kahvilan ahtaus ja rauhaton tunnelma.

Tertin kartanossa kannattaa ehdottomasti piipahtaa tai lounastaa. Tilalla on myös majoitustoimintaa: viisi hotellihuonetta tarjoavat mahdollisuuden viipyä pidempäänkin. ”Kahden kesken hemmottelupaketti” kuulosti houkuttelevalta vaihtoehdolta viikonloppumatkalle.

Seuraava teksti toivotti vieraat tervetulleeksi Tertin kartanon piha-alueella. Tosin ihan ei taida pitää paikkaansa, sillä sen verran hyvin hoidetulta matkailukohteelta kartano vaikutti. Maanantai menee maatessa. Tiistai siinä sivussa. Keskiviikko ei ole työpäivä kellekkään. Torstain töillä ei ole eletty ennenkään. Perjantai on saunapäivän aatto. Joka pyhäpäivän pyhittää, ei lauantainakaan töitä tee.

www.tertinkartano.fi