Browsing Tag

Malaga

Malagan automuseo oli yllätyksiä täynnä

Mitä tekee automuseossa ihminen, joka ei ole juurikaan kiinnostunut autoista. Paljonkin, jos kyse on Malagan automuseosta.

Pääsiäissunnuntaina tihuutteli vettä. Mietittiin miehen kanssa, että mitähän tehtäisiin. Vesisateeseen ei tehnyt mieli mennä ulkoilemaan, mutta toisaalta teki mieli lähteä jonnekin. Museot ovat matkoilla ennenkin olleet sadepäivien pelastajia, joten museokäynti pääsi agendalle tälläkin kertaa.

Olin saanut monelta taholta kehuja Malagan automuseosta. Aihepiirinä autot ovat minulle sarjaa ”ei voisi vähempää kiinnostaa”, joten olin vähän skeptinen siitä, olisiko tämä oikeasti mun juttu. Niin moni kuitenkin vakuutteli, että tämä museo on paljon enemmän. Mikäpä siinä sitten, hyppy junaan ja suunta Fuengirolasta kohti Malagaa.

Museo Automovilístico sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Malagan juna- ja bussiasema Maria Zambranolta. Museon portille pääsee reilun euron hintaan Malaga Toursin pikkubussilla joko linja-autoaseman laiturilta 1 tai rautatieaseman edestä Malaga Toursin turistipysäkiltä. Museo sijaitsee lähellä merta, joten kävellenkin reitti on mukava kulkea pitkin merenrantaa.

Malagan automuseo sijaitsee vanhassa tupakkatehtaassa. Sisäänkäynti alueelle on vaikuttavan pylväin varustetun rautaportin kautta. Itse automuseon ovi on sisäpihan perällä vasemmalla.

1927 rakennettu entinen tupakkatehdas.Hauskat terassikalusteet.Mitä ihania aristokraattisia kaunokaisia.Takapenkkiläisille oma baari.Eläinjengi on lähtenyt ajelulle.

Heti ensimetreiltä tiesin, että tulisin rakastamaan tätä museota. Sanoisinpa, että museon nimi on harhaanjohtava. Itse asiassa kyse on minusta enemmänkin design-museosta, sillä museon kokoelmat käsittävät autojen lisäksi kuuluisien suunnittelijoiden haute couture -pukuja, laukkuja, hattuja, nykytaidetta ja olipa mukana myös jokunen huonekalukin.

Lähes sata eri autokaunokaista oli saanut seurakseen samaan aikakauteen liittyvän pukukokonaisuuden. Monen ajoneuvon kohdalla oli kiinnostava tarina siitä, kuka on käyttänyt tällaista asua tai minkälaisessa käytössä auto on aikoinaan ollut. Tosin esimerkiksi siirtomaa-ajan tiikerinmetsästysauto ei nyt tuntunut ihan parhaalta käyttötarkoitukselta.

Vanhimmat autoista ovat 1900-luvun alkupuolelta ja uusimmat fantasia-autoja 2000-luvulta. Minä en mitään autoista tiedä, mutta mieleen jäi sellaisia huippumerkkejä kuin Bugatti, Rolls Royce, Ferrari ja Bentley. Yhteiseksi nimittäjäksi monille autoille voisi nostaa teeman ”rich and famous”. Varakkuus näissä kulkupeleissä selvästi näkyi.

Flower Power Rollssi. John Lennon suunnitteli autoonsa aikoinaan tällaisen autokuosin.

Silmä lepäsi kaikessa kauniissa, mitä museon käytävillä tuli vastaan. Miten kauniita yksityiskohtia noissa vanhoissa, uniikeissa autoissa onkaan. Jalopuuta, nahkaa, kiiltävää kromia, hopeista metallia, kristallia… ikävä kyllä myös norsunluuta ja krokotiilinnahkaa. Paljon huikeita käsintehtyjä koristeita ja täydellisiä värejä. Melkoisia taideteoksia todellakin. Minusta tuntui, että tämä museo oli enemmän visualistia kuin tekniikkafriikkiä varten.

Autot oli sijoitettu aikakausittain, mutta myös tyylisuunnittain kuten belle epoque, art deco ja avant garde -ajan autot. Kukin aikakausi oli saanut ympärilleen pukujen lisäksi myös ajalle tyypillistä rekvisiittaa, joka vei entistä enemmän sisälle vanhaan tunnelmaan. Toteutus oli minusta hieno.

Tämä kelpaisi, jos sitten tuo takana pilkottava punainenkin.YSL:ää, Dioria, Chanelia, Gaultieriä…Voiko naisella olla koskaan liikaa laukkuja? Mielikuvituksellisia fantasia-asuja.Auto oli päässyt myös taideteokseen.

Mukava lisä oli museon hattujen ja hattulaatikoiden näyttely. Yli 300 mielikuvituksellista luomusta useilta vuosikymmeniltä takanaan kuuluisia nimiä kuin Patou, Chanel, Dior ja Galliano. Tuli tunne, että olemme menettäneet paljon hattumuodin jäädessä menneille vuosikymmenille.

Arvostan myös sitä, että museon taideteoksissa oli otettu kantaa luonnonsuojeluun ja eläinten oikeuksiin.

Hieno, monipuolinen ja jopa yllätyksellinen museokokoelma. Kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan, vaikka autot eivät sinua ylipäätään sytyttäisi. Paljon nähtävää 8,5 euron pääsymaksulla.

Ihan automuseon vieressä sijaitsee muuten venäläisen taiteen museo, Coleccion del Museo Ruso. Meillä meni automuseossa sen verran aikaa, että päätin jättää tämän Pietarin taidekokoelman ihan omaa käyntiä varten. Kuten aiemmin olen kirjoitellut, taidemuseoihin menen mieluiten ihan yksin.

Tulipa jälleen todistettua, että on tuo Malaga melkoinen museokaupunki.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

La Concepción – hurmaava puutarhakohde Malagassa

Kello 11 Malagan Maria Zambranon bussiaseman laituri numero 1. Hetken päästä sukellan vihreään valtakuntaan.

Kiitos sille lukijalleni, joka kehotti minua kukkafriikkiä tutustumaan Malagan kasvitieteelliseen puutarhaan. Jardín Botánico Histórico La Concepción on paras kaupunkikohde aurinkoisena päivänä etenkin, jos vihreä kiinnostaa muutenkin kuin puolueen värinä.

Noin kahdeksan kilometrin päässä Malagan keskustasta sijaitsevaan puutarhaan pääsee kätevimmin Maria Zambranon bussi- ja juna-asemalta Malaga Toursin pikkubussilla. Bussi lähtee linja-autoaseman laiturilta numero 1 ja pysähtyy myös rautatieaseman edessä Malaga Toursin turistipysäkillä. Bussit kulkevat 90 minuutin välein (huhtikuu 2019). Aikataulut näet täältä. Samalla bussilla pääsee myös Malagan automuseoon ja venäläisen taiteen museoon.

Vaikka Malagassa ei puistoista ole pulaa, reilun viiden euron pääsymaksu antoi enemmän kuin osasin odottaa. Alue itsessään on suuri, kuljettavia reittejä yli 3,5 hehtaarin alueella riittää talsittavaksi.

Puutarha on alunperin kahden vauraan porvarissuvun luomus. Se on saanut alkunsa 1855, kun trooppisista kasveista innostunut pariskunta tilasi eksoottisia kasveja ja puita ympäri maailmaa. 1911 puisto siirtyi toisen vaikutusvaltaisen suvun haltuun, joka jatkoi edelleen alueen rakentamista ja kehittämistä.

1943 La Conceptión Botanical Garden julistettiin kansalliseksi aarteeksi ja 50 vuotta myöhemmin siitä tuli kaupungin omaisuutta. Yleisölle puistoalue on ollut avoinna vuodesta 1994 alkaen.

Vaikka käyntihetkellämme elettiin kevättä ja kukkaloisto ei ollut sitä, mitä se varsin kesäkuukausina tulee olemaan, siltikin tämä kauneus sai minut hullaantumaan. Puutarha on yksinkertaisesti ihastuttava palmukujineen, trooppisine viidakkomaisine pöheikköineen, vesialtaineen ja ikivanhoine puineen.

Auringolla oli tarpeeksi leikkitilaa eri muotoisilla lehtipinnoilla ja valojen ja varjojen vaihtelua on hauska seurata. Kauniita yksityiskohtia oli niin, ettei aina tiennyt minne katsoa.

Kuten monissa muissa kasvitieteellisissa puutarhoissa, täällä ei ollut katettua osaa, vaan kokonaisuus oli täysin puistomaista, maastoltaan vaihtelevaa ulkoaluetta. Varustaudu siksi hyvillä jalkineilla.

Yksi ihastuttavin osa puutarhaa oli vanhan kartanon viereen rakennettu pergola, jonka kattoa koristi käyntihetkellämme täydessä kukassa oleva kiinansinisade. Kokonaisuus oli niin kaunis, että mietin minkälainen kaunosielu on ollut suunnittelemassa tuota herkkää rakennelmaa. Sama kaunosielu on varmaan halunnut kasvien katveeseen romanttisen kaarisillan. Puutarhat kätkivät minusta sisäänsä paljon romantiikkaa.

Kasvien lisäksi puistossa asustelee myös oma eläimistönsä.

Yli 3000 kasvilajin kirjo tarjoilee nähtävää ja ihmeteltävää yhden päiväretken verran. Harmittelin sitä, ettei reppuun tullut pakattua eväitä ja viinipulloa. Alueella oli mukavissa paikoissa useita piknic-pöytäryhmiä ja vähän kadehtien seurasin erästä pariskuntaa, jotka nautiskelivat helmeilevää skumppaa valtaisien peikonlehtien ympäröimänä. Alueella on tosin ihan mukava kahvila, josta saa myös pientä syömistä.

Huhtikuisena arkipäivänä puistossa oli mukavan väljää ja reiteillä sai käyskennellä lähes yksikseen. Viikonloppuisin väenpaljoutta on lukemani mukaan ihan eri malliin, joten jos voit, mene viikolla. Maanantaisin puisto on suljettu. Aukioloajat löydät täältä.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Malaga on kaupunki, josta kehkeytyi suosikkini. Vinkit mukavaan Malaga-päivään.

Tämä rakkaus on vaatinut vähän kypsyttelyä. Äänekkään ja rauhattoman ulkokuoren alta kuoriutui suurella sydämellä varustettu intohimoinen ja elämäniloinen andalusialainen.

Kirjoitin ensimmäisen Malaga matkani jälkeen, että Malaga on kaupunki, jota voi samaan aikaan vihata ja rakastaa. Nyt lähes neljä vuotta myöhemmin Malagasta on tullut kaupunki, joka saa sydämeni sykkimään ja tunteeni lämpenemään ja ihan vaan silkasta ihastuksesta. Minä niin tykkään Malagasta ja aika monelta kantilta.

40 minuutin junamatkan päässä kotoamme Fuengirolasta odottaa eläväinen kaupunki, jonka vanhan kaupungin kujilla sykkii andalusialainen elämänmeno ja jonka rantabulevardin kuppiloissa on hauskaa paistatella päivää.

Meille tuli ystäväpariskunta kylään. Sen jälkeen, kun olimme hengailleet pari päivää auringossa kylpevässä Fuengirolassa, päätimme pyhittää yhden kaupunkipäivän Malagalle. Hyvä näin, sillä Malagasta löytyy niin monta mieluista asiaa: ruokakaupunki, rantakaupunki, kulttuurikaupunki ja shoppailukaupunki, jokaiselle jotakin.

Mars Malagaan!Palmuja ja kukkia on kaikkialla.

Miehille löytyi sopiva miesparkki satama-alueen terasseilta sillä aikaa, kun ystävättäreni kanssa suunnistimme Malagan Pompidou keskukseen. Pariisin Pompidou museon sivupiste Malagassa sijaitsee värikkään lasirakennelman alla.

Ensituntuma näytti lupaavalta. Monenlaista kiinnostavaa nykytaidetta, mukana myös ihastuttava Miró, Chagall ja kiinnostava Picasso. Mutta sitten tuli pienoinen pettymys. Anti jäi kovin suppeaksi, sillä toisen kerroksen vaihtuva näyttely oli kokonaan suljettu uuden näyttelyn rakentamista varten. Oltiin muutama päivä liian aikaisessa, sillä 6.3. aukesi Henri Matisse -näyttely. Täytynee mennä museoon uudelleen vielä tässä kevään kuluessa.

Sen sijaan Malaga toimi jälleen loistavana ruokakaupunkina. Aperitiivit nautittiin vanhan kaupungin samppanjabaari La Medusassa. Viisi euroa lasillisesta aitoa samppanjaa on vaan niin IHANAA! Sieltä suunnistimme ystäviemme suosituksesta lounaalle Malagan Atarazanas kauppahallin terassille.

Vilkkaimpaan lounasaikaan kahden hujakoilla koko paikka oli kuin nuijalla lyöty. Pienen odottelun jälkeen tarjoilija onnistui järjestämään meille pienen pöydän, jossa juuri ja juuri mahduimme lounastamaan.

Jos pystyt syömään kruusailematta vähän vaatimattomimmissa puitteissa, mutta rakastat tuoreita mereneläviä ja kalaa, suunnista tänne. Tajuttoman hyvää mustekalaa, täydellisen kypsyistä tonnikalaa, oikeastaan kaikki mitä söimme oli herkullista. Hyvän ruuan lisäksi myös hintataso sai myhäilemään tyytyväisyydestä.

Malagassa on mansikkasesonki meneillään. 

Leivoskahveille pysähdyimme keskustan pääkävelykadun Larioksen varrella olevaan Lepanto-kahvilaan. Leivoksissa ei mitään vikaa ollut, sen sijaan hinnoissa. Liekö Espanjassa tullut oltua jo sen verran kauan ja totuttua maan kohtuulliseen hintatasoon, sillä vähänkään korkeammat hinnat nostavat lähinnä ärsytystä pintaan. Tulipahan taas mieleen yksi turistin perusopeista. Pääväyliltä kannattaa poiketa vähän sivummalle saadakseen paremman hintalaatusuhteen.

Malagan vanhassa kaupungissa on niin viehättävää kuljeskella. Vaikka samoja katuja ja kujia kulkisin kuinka useasti, aina katse löytää uusia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Malaga on minusta kaunis ja kuvauksellinen.

Ystäväni kanssa kuolailimme flamencokauppojen ihanuuksia. Vielä joskus hankin tuollaisen pallomekkokaunokaisen.

Tällä kertaa vanhan kaupungin kauniit talot vetivät huomioni.Ihana, eikö vaan?Sarjassa suloisia pieniä kenkiä.

Ennen kotiin lähtöä poikkesimme juna-aseman lähistöllä olevaan Cruzhampon panimoravintola La Fábricaan. Uudelta vaikuttava mesta on mukavan mutkaton paikka pysähtyä oluelle. Viihtyisä miljöö ja ystävällinen palvelu. Kaiken lisäksi meitä viihdytti bändi, joka soitti omaan makuuni uppoavia ikivihreitä. Lauantai iltapäivästä meno oli vielä rauhallista, mutta kuulema kaikki pöydät olivat varattuja klo 19 alkaen. Kannattaa poiketa, kiva paikka.

Hasta luego Malaga! Nähdään pian uudelleen.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Malaga on oivallinen taidemuseokaupunki

Malaga hemmottelee taiteen ystävää. Kaupungissa on monta merkittävää taidemuseota, joissa saisi menemään useammankin päivän.

Hyppäsin Fuengirolasta yhtenä aamupäivänä junaan ja hurautin Malagaan viettämään yksikseni laatuaikaa taidemuseoissa. Olen huomannut, että nämä taidemuseokäynnit kannattaa tehdä yksin, sillä mitäpä sinne raahaamaan puoliväkisin miestä, joka lähtee mukaan lähinnä velvollisuudesta. Suurempi nautinto näin meille molemmille.

Taidemuseot on hyvin opastettu Malagan katukuvassa.

Picasso museo

Suuntasin ensimmäiseksi Malagan vanhaan kaupunkiin ja siellä Picasso museoon. Jotenkin tuntuu, että tuottoisan Picasson selässä ratsastaa yksi sun toinen kaupunki Espanjassa ja Ranskassa. Siksi vähän skeptinen olin myös Malagan Picasso museota kohtaan.

Vaikka Pablo Ruiz Picasso syntyi Malagassa 1881, kaupunki ei koskaan näytellyt merkittävää sijaa hänen urallaan. Picasso muutti vanhempineen Malagasta pois hänen ollessaan 10-vuotias. Viimeisen kerran taiteilija kävi Malagassa ainoastaan 19-vuotiaana palaamatta sinne enää koskaan.

Malagan Picasso museon näyttely pohjautuu taiteilijan pojanpojan ja miniän taidekokoelmaan. Yli 200 työtä tarjoavat läpileikkauksen Picasson tuotannosta ja tuovat hyvin esiin hänen monipuolisen lahjakkuuden niin taidemaalarina, kuvanveistäjänä kuin keramiikkataiteilijana.

Muistin vielä huikean Picasso-näyttelyn Ateneumissa vuonna 2009, joka oli minusta itse asiassa parempi kuin tämän museon anti. Mutta kannattaa Malagan Picasso museossa kyllä käydä, etenkin jos Picasso vähänkään kiinnostaa.

Käyntipäivänä museossa oli melkoinen ruuhka (ilmeisesti on vähän aina) ja se vähän häiritsi tauluihin tutustumista. Olisikohan parasta mennä heti aamusta museon avauduttua välttääkseen ruuhkaa?

Vaikka et raaskisi maksaa 8 euron pääsymaksua, käy kurkkaamassa museon laadukasta kauppaa. Myytävänä on kaikenlaista Picasso-kuoseilla varustettua käyttötavaraa.

Museon näyttelyitä ei saanut kuvata, joten siksi yhtään sisäkuvaa ei ole. Mukavia tuliaisia Picasso-kuosissa. Museon sisäpihalla oli pieni viehättävä kahvila.

Museo Carmen Thyssen

Lähellä Picasso-museota Plaza de la Constitucion aukion vieressä on kokoelmaltaan laaja espanjalaisen taiteen museo Carmen Thyssen. 1500-luvulta peräisin olevassa palatsirakennuksessa on yksityiskokoelmaan pohjautuvaa taidetta kolmessa kerroksessa.

Taulujen pääpaino on 1800-luvun teoksissa, erityisesti andalusialaista kulttuuria kuvaavissa maalauksissa. Olen käynyt tässä museossa joskus aikaisemmin ja nyt muistin, miksi runsaasta kokoelmastaan huolimatta tämä museo ei oikein tehnyt vaikutusta tälläkään kertaa.

Carmen Thyssen museossa on tajuton määrä romantiikan ajan maisemia sekä tauluja, jotka kuvaavat flamencotanssijoita, härkiä, andalusialaisia fiestoja ja patiopihoja. Kun nämä aihepiirit jatkuvat huone toisensa jälkeen, kiinnostus ei  jaksanut aivan täysillä pysyä yllä.

Loppua kohden kokoelma kuitenkin parani ja viimeisistä huoneista löysin omaan makuuni melkoisia helmiä. Laatumuseo tämä joka tapauksessa on. Pääsymaksu aikuiselta 10 euroa.

Näyttelyn lopussa tuli mm. tämmöinen helmi vastaan. Taiteilija Enrique Martinez Cubells.

Malaga museo (Museo de Malaga)

Matkailutoimiston turistineuvojan suosituksesta etsin käsiini melko uuden Malaga museon, joka sijaitsi katedraalin takana meren puolella puiston vieressä. Entisessä merenkulun tullitalossa sijaitseva museo on maakunnallinen museo, jonka ensimmäisessä kerroksessa on espanjalaisen taiteen museo ja toisessa kerroksessa arkeologinen museo.

Tämän museon maalauskokoelmasta pidin paljon. Erityisesti 1900-luvun taiteesta löytyi paljon tauluja, jotka olivat itselleni kovin mieluisia. Olipa täällä jokunen Picassokin. Mielenkiintoista muuten oli, että sain kulkea näyttelyhuoneesta toiseen aivan yksikseni. Vasta seuraavan kerroksen arkeologisella museo-osalla näin muitakin kävijöitä.

Kannattaa poiketa varsinkin, kun EU-maiden kansalaisilta sisäänpääsy on ilmainen.

Uudempi taide oli mieleeni.Picasso oli myös taitava keramiikkataiteilija.Yläkerran arkeologinen näyttely ei ollut ihan oma juttuni, mutta pätkän kaunista mosaiikkilattiaa sieltä löysin.

Nykytaiteen museo CAC Malaga (Centro de Arte Contemporáneo de Malaga)

Tarkoitukseni oli vielä tällä reissulla käydä tutustumassa 2015 avattuun Malagan Pompidou keskukseen, mutta väsymys iski tässä vaiheessa. Koska tuo nykytaiteen museo kiinnostaa sen verran paljon, päätin varata sille ihan oman päivän tai no, ainakin puolikkaan.

Sen sijaan suunnistin kierrokseni päätteeksi katsomaan kaupungin toista nykytaiteen museota Malagan CAC:ta. Varsinkin kun tämä museo sijaitsi paluumatkani varrella aivan paikallisjuna-aseman läheisyydessä.

Entisessä kauppahallissa oleva museo oli suppeampi kuin oletin. Luin aiemmista arvosteluista, että museossa on mielenkiintoisia vaihtuvia näyttelyitä, mutta ainakin tällä kertaa kokemus jäi vaisuhkoksi. Onneksi sisäänpääsy oli ilmainen. Muuten tämä näyttely ei ainakaan minua vakuuttanut.

Tuossa aiemmin mainitsin, että Malagassa on Pariisin Pompidou-keskuksen sivumuseo. Tiesitkö, että Malagasta löytyy myös Pietarin venäläisen museon ainut ulkomainen sivupiste? 2015 avattu Malagan venäläinen museo sijaitsee samassa rakennuksessa Malagan automuseon kanssa.

Tämähän on hyvä kombo. Mies voi mennä automuseoon, sillä aikaa kun itse herkuttelen taiteella. Seuraavalle kerralle jäi vielä paljon kiinnostavaa taidetta tutkailtavaksi.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

 

3 x hyvä päivä

Voi hyvä päivä” tulee täällä Costa del Solilla huokaistua aika useasti. Enkä sano tätä retorisesti, vaan tarkoitan sitä ihan kirjaimellisesti.

Fuengirolassa asumisen yksi parhaista puolista on sen keskeinen sijainti kutakuinkin puolivälissä Costa del Solia. Mihinkään Arinkorannikolla ei oikeastaan ole pitkä matka. Omaa autoakaan ei tarvita, sillä julkinen liikenne on halpaa ja erittäin toimivaa. Tunnissa pyyhkäisee jo moneen mielenkiintoiseen paikkaan.

Joskus jopa huvittaa, että ihan tosissaan voi heittää kysymyksen: lähdettäisiinkö tänään käymään junalla Malagassa vai mentäisiinkö sittenkin bussilla Marbellaan?

Rantaa rakastavalle lähietäisyydellä on monta mielenkiintoista rantakaupunkia. Bussilla pääsee länteen, missä on hienostunut Marbella ja suloinen Estepona. Itään matkatessa paras kulkuväline on paikallisjuna, jonka pisinkään matkaosuus, Fuengirola – Malagan keskusta, ei maksa kuin 2,80 euroa.

Itselleni kaikista mieluisin Costa del Solin kaupungeista on Espanjan kuudenneksi suurin kaupunki Malaga. Kun ensimmäisen kerran kävin tässä kaupungissa, minulle jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Kirjoitinkin tuolloin blogiini, että äänekästä Malagaa voi samaan aikaan vihata ja rakastaa.

Malaga on vihreä kaupunki.

Mitä enemmän Malagaa olen oppinut tuntemaan, sitä mieluisampi siitä on tullut. Suurkaupungilla on suurkaupungin tarjonta on sitten kiinnostunut kulttuurista, museoista, ravintoloista tai shoppailusta. Eikä Malaga jätä kylmäksi rantaihmistäkään. Aivan keskustan kupeessa pääsee sukeltamaan Välimeren aaltoihin Malaquetan hiekkarannalta.

Ja eihän tämä meidän kotikaupunkimme Fuengirolakaan huono ole. Vaikka kuinka olemme täällä ollessamme kierrelleet kaupungin eri kulmia, meillä on vielä paljon käymättömiä kaupunginosia ja tuntemattomia kolkkia. Eräskin päivä päätimme ajaa lähimmältä bussipysäkiltä pääteasemalle Boquetilloon katsomaan vain mitä sieltä tulisi vastaan.

Joulun ja loppiaisen väli lähinnä chillailtiin rauhaiseloa omilla kulmilla, mutta ehdittiin piipahtamaan Malagassakin. Kolme päivää jäi erityisesti mieleen. Sellaisia päiviä, että piti huokaista ”voi hyvä päivä”.

Meksikolaista ruokaa ja Mojitot Malagassa

Loppiaisen alla päätimme lähteä viettämään aurinkoista päivää Malagaan. Paikallisjunalla pääsee aivan Malagan keskustaan (pysäkki Malaga Centro), josta on vain muutaman sadan metrin matka vanhaan kaupunkiin.

Matkalla poikkesimme Malagan vanhassa kauppahallissa, jonne tosin ei meinannut oikein sekaan mahtua. Koko Malaga oli lähtenyt liikkeelle, sillä tulossa oli espanjalaisten suurin juhla loppiainen, joka vastaa lähinnä meidän jouluaattoa juhlaruokineen ja lahjoineen.

Tänne vanhaakin vanhempaan Atarazanasin kauppahalliin täytyy tulla uudelleen vähemmän vilkkaana päivänä. Kuulun niihin, jotka rakastavat kiertelyä vanhoissa kauppahalleissa, joissa minusta elää paras paikallistunnelma.

Ja onhan mielenkiintoista tutkailla myyntitiskien tarjontaa. Jos nyt ihan rehellinen olen, minusta näytti, että lihatiskeille oli eksynyt koirien ruokaa, kuten siansorkkia ja -korvia 🙂

Kauppahallista oli sopiva sukeltaa Malagan vanhan kaupungin kujille. Tosin tuhannet malagalaiset olivat juuri tuona päivänä päättäneet tehdä viime hetken loppiaisen lahjaostokset ja vähän täälläkin tuli sellainen tunne, että mahtuuko sekaan. Suosituimmissa lahjaliikkeissä jono ulottui ulos asti.

Jollakin vanhan kaupungin kaduista huomasimme kiinnostavan meksikolaisen ravintolan El Taqueon. Ilman pöytävarausta päädyimme baaritiskille, mutta pystyihän siinäkin syömään. Tapaksista ei jaksa enää innostua niin paljon kuin aluksi ja väliin kaipaa muutakin makumaailmaa. Paikan cevichelle ja tacoille peukkua, kuten myös äärettömän ystävälliselle palvelulle. Kiva miljöö ja hyvää ruokaa.

Mies ei ollut koskaan käynyt Malagan rantapuolella ja suunnistimmekin lounaan jälkeen satamaan. Viime käynnistäni satama-alueen ravintolatarjonta oli laajentunut melkoisesti. Jotenkin minusta rantabulevardi palmuineen toi mieleen Nizzan. Joka tapauksessa mukava alue viettää aurinkoista päivää ja kuljeskella kiireettä pitkin rantaa.

Matkalla huomasin Malagan Pompidou-keskuksen värikkään lasikuution ja päätin pyhittää itselleni yhden kokonaisen taidemuseopäivän Malagaan. Meillä ei mies oikein innostu taidemuseoista, joten olen huomannut parhaimmaksi tehdä nämä käynnit ihan omineni. Malagassa on useampi korkeatasoinen taidemuseo, joten taidemuseofriikille täällä riittää tutkimista useammaksi päiväksi.

Hauska yksityiskohta Malagan vanhassa kaupungissa. Rantabulevardia parhaimmillaan.Tänne paremmalla ajalla.

Paluumatkalla mies kiinnitti huomiota korkeaan rakennukseen, jonka katolla istui ihmisiä. Näköalaterassi ilmiselvästi. Hetken päästä istuimme Mojitot kourissa ihmettelemässä Malagaa yläilmoista.

Olimme AC Hotel Marriott Malaga Palacion 15. kerroksen kattoterassilla. Päästäkseen sinne täytyi maksaa 8 euron pääsymaksu, joka sisälsi vapaavalintaisen drinkin. Hotelli on kutakuinkin katedraalin ja rantapuiston välissä. Toinen puoli terassista oli varattu ruokailijoille ja mietimmekin, että lämpimänä päivänä noissa näköaloissa voisi olla aika mukavaa ruokailla.

Takaisin juna-asemalle ja kotiin. Malagassa on aina mukava piipahtaa.

Terassiseuraa ja Malagaa kattojen yllä.

Kolmen kuninkaan kulkue

Loppiaisaattona oli jälleen lämmin päivä. Silkkaa aurinkoa aamusta alkaen. Sellainen paras mahdollinen sää lähteä kuljeskelemaan pitkin merenrantaa.

Jos jotain rakastan, niin tällaisia kiireettömiä päiviä ja päämäärätöntä kuljeskelua. Suunnistimme Benalmádenaan päin ja kuljimme rantaa niin pitkälti kuin pääsimme. Jäimme lopuksi istuskelemaan rantakiville ja katselemaan paikallisten rantakalastajien touhuja.

Illalla kokoonnuimme ystävien kanssa johonkin bussikadun ravintoloista odottelemaan illan päätapahtumaa: kolmen kuninkaan kulkuetta (los Reyes Magos). Kolme itämaan tietäjää, Melchor, Gaspar ja Baltasar, saapuisivat karnevaalikulkueessa kaupunkiin.

Kadun varret olivat täynnä ihmisiä ja kassein varustautuneita lapsia valmiina keräämään Fuengirolan kaupungin lahjoittamia karkkeja, joita kulkueesta heiteltiin melkoiset määrät. No, ehkä ihan muutama karkki tuli itsekin poimittua, kun nyt kerta kohdalle osuivat ja kun veljelle oli jostain syystä sattunut kassi tulemaan mukaan…

Jos satut olemaan Espanjassa 5.1. kannattaa ottaa selville milloin ja mitä reittiä nämä kulkueet liikkuvat. Olen aiemmin nähnyt samankaltaisen kulkueen Barcelonassa, joka oli aika mieletön spektaakkeli oikeine kameleineen ja valtaisine tanssiryhmineen. Fuengirolan kulkue oli pikkukaupungin kulkue, mutta ihan sympaattinen ja näkemisen arvoinen.

Ihan vähän vaan poimin, kun kohdallle sattui…

Los Bolichesin viinibaarikerros

Viininystävällä on kissanpäivät viinimaassa, etenkin Espanjassa. Pidän espanjalaisista tuhdeista punaviineistä ja erityisen iloiseksi tekee se, että hyvää viiniä saa edullisesti niin kaupoista kuin ravintoloista.

Fuengirolan suomalaiskaupunginosana tunnetussa Los Bolichesissa on kaksi viinibaaria, joista pidän erityisesti. Toinen näistä, El Callejon, on sen oloinen, että on ollut samassa paikassa iät ajat. Kovin ihastunut en ole seinällä tuijottavaan härän päähän tai muuhunkaan härkätaistelurekvisiittaan, mutta paikka on muuten sopivan paikallisväritteinen.

Baarissa on liitutaululla nähtävänä vaihtuvat viinit, jotka ovat useamman kokemuksen perusteella oikein kelvollisia. Viinin seuralaiseksi löytyy pitkä lista tapaksia.

Toinen uusi tuttavuus ja uudehko baari on bussikadulla oleva Distinto Vinos. Viinibaarin lisäksi kyse on viinikaupasta ja mikäpäs sen parempaa kuin voi ennen ostopäätöstä maistella viinejä ennakkoon. Paikka pyrkii löytämään myyntiin harvinaisempia ja vähemmän tunnettuja viinejä pientuottajilta.

Niin se kolmas hyvä päivä. Meillä oli bileperjantai, jonka teemana olivat hyvät viinit. Aperitiivit nautittiin Callejonissa ja sieltä siirryttiin Distintoon.

Mies halusi maistaa parhaaksi mainittua kinkkua iberico de Bellotaa. Viinibaarin pöydällä makasi ilmakuivattu ”jalka”, josta vuoltiin pitkällä veitsellä ohuen ohuita siivuja.

Meitä on niin usein ihmetyttänyt, että mikä noissa kinkuissa tekee suuret hintaerot. Kallein näkemämme kinkku maksaa peräti reilut neljäsataa, kun halvimmat lähtevät muutamalla kympillä. Minua eivät kinkut kovinkaan viehätä, mutta mies oli sitä mieltä, että kalliimpi on maultaan parempaa.

Kun kaksi viininystävää pääsee viinien karkkikauppaan, lopputuloksena olikin kunnon tasting. Ja kyllähän sieltä löytyi kunnon cavaakin. Jos haluat maistella vähän erikoisempia laatuviinejä, suunnista tänne.

Ennen nämä baarikierrokset olivat ehkä vähän laajempia, mutta nykyisin hyvä kun jaksaa saman illan aikana kahdessa paikassa käydä. Sitten mentiinkin hyvissä ajoissa kiltisti kotiin. Voi hyvä päivä, tämäkin.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

 

Sitä jaksaa paremmin, kun on matkoja mitä odottaa

Mikä kumma siinä on, että työ vaan tuppaa haukkaamaan aina suurimman osan ajasta? Vaikka kuinka olisi vakaa aikomus vähentää työntekoa ja vapauttaa aikaansa enemmän kaikelle hauskalle, loppupeleissä sitä huomaa uhranneensa päivänsä satalasissa sittenkin pääosin palkkatyölleen.

Kalenteri täyttyy kuin salakavalasti kaikesta työhön liittyvästä, kunnes huomaat, etteivät päivät tahdo enää riittää. Ja jälleen huomaat tinkiväsi omista menoistasi ja harrastuksistasi. Enköhän minä nyt vielä tämän pystyisi jossain välissä hoitamaan?

Tässä siis syy, miksi blogissani on ollut viime aikoina vähän hiljempaa. Tämä matkabloggaaja on ollut niin tiukasti naimisissa (taas kerran) töidensä kanssa, ettei matkustelulle ja kirjoittamiselle ole juurikaan ollut aikaa. Toki kyllä tässä kipeästi tarvitaan rahaakin. No money, no travelling. Mutta lähitulevaisuudessa luvassa on kaikkea mielenkiintoista raportoitavaa.

Parin viikon päästä saan olla mukana Helsingissä kokemassa uudenlaista elämysteatteriesitystä. Menen katsomaan Gurmee Teatterin näytelmää ”Murhaava illallinen”, joka yhdistää jännitysnäytelmän ja gourmetillallisen. En edes oikein tiedä, mitä esitykseltä odottaa, sillä ilta on kuulemani mukaan täynnä yllätyksiä ja tapahtumia, joiden käänteisiin voi kuka tahansa teatteriyleisöstä joutua. Mystistä ja mielenkiintoista. Odotan paljon myös ruualta, sillä vieraita kestitsee Filip Langhoff, joka on toiminut kokkina mm. legendaarisessa El Bullissa ja pääkokkina Chez Dominiquessa.

gurmeeteatteriKuva: Johannes Wilenius

Marraskuussa teen muutaman päivän matkan Ranskan Rivieran sydämeen Nizzaan. Halpa lentolippu ja pieni mahdollisuus päästä vielä nauttimaan auringosta saivat varaamaan matkan kaupunkiin, jossa olen käynyt ehkä noin viitisentoista vuotta sitten. Liekö kesän surullisilla terroristi-iskuilla vaikutuksensa, että Nizzaan on saanut viime aikoina todella halpoja lentoja? Muutenhan Nizza on nykyisin vähän kalliin kaupungin maineessa, joten mielenkiintoista nähdä onko todella näin.

roseviiniRanskassa kun ollaan, odottaa sopii hyviä ruoka- ja viinikokemuksia.

Joulukuussa siippani kanssa meillä on pronssihääpäivä eli yhteisiä aviolittovuosia tulee 20 vuotta täyteen. Haussa oli vähän kesäisempiä kelejä lyhyen lentomatkan päässä ja tasokas honeymoon-tunnelmaan sopiva merenrantahotelli. Malagan läheltä tällainen löytyi, joten jännityksellä odotan tuleeko paikka olemaan niin ihana kuin hotelliarvostelut antavat odottaa.

varpaatMuutama rentouttava päivä Malagan lähellä merenrantamaisemissa.

Joulua vietämme perinteisesti jo neljäntenä peränjälkeisenä vuotena Luostolla. Uusimmassa Kotiblogit -lehden joulunumerossa Samppanjaa muovimukista -blogini on esittelyssä ja kerron, miten kadoksissa ollut joulun henki löytyi Lapista. Meidän joulumme on yksinkertainen, täynnä kynttilänvaloa ja kelomökin tunnelmaa ilman minkäänmoista joulustressiä.

luostoTässä on minun joulumaisemani.

Tammikuussa koittaa taide- ja kulttuuripitoinen blogiyhteistyömatka Pietariin. Tässä vaiheessa jo tiedän, että kulttuuriähky koittaa, kun Pietarista on kyse. Tarjontaa on sen verran, että vaikeuksia tulee olemaan, mitä valita ja mihin tarttua. Sokos-hotelli, missä yövyn, tarjoaa jo omalta osaltaan taidenautintoja tekemällä yhteistyötä nuorten taitelijoiden ja gallerioiden kanssa. Taidefriikille ja visualistille kiinnostava matka odotettavissa tästäkin.

Verikirkko6Pietarissa ei tule olemaan kulttuurista pulaa.

Tämä listahan kuulostaa oikein hauskalta. Kyllä se on vaan niin, että matka jos mikä, pienikin sellainen, aina välillä piristää kummasti ja antaa pontta jaksaa arjen aherruksessa. Kannattaa siis painaa toden teolla vielä muutama viikko pitkää päivää. Pysykää kuulolla.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Mielenkiintoinen julistenäyttely Malagassa

Kukapa ei olisi nähnyt ikonista Tournée du Chat Noir -julistetta. Tämä ja paljon muita mielenkiintoisia kuuluisien taiteilijoiden suunnittelemia julisteita on koottu Malagassa sijaitsevan Carmen Thyssen taidemuseon näyttelyyn. Vanhimmat julisteet, kuten yllä oleva Théophile-Alexandre Steinlenin suunnittelema juliste, ovat 1800-luvun loppupuolelta, jolloin kaupallisen julistetaiteen katsotaan alkaneen. Taiteilijat alkoivat kiinnostua graafisesta taiteesta, mainonta alkoi yleistyä ja kirjapainotekniikka kehittyä.

Alphonse Mucha: Benedictine 1899. Aikansa ikoni tämäkin.Benedictine1900-luvun alkupuolen julisteet heijastivat avant-garde -aikakauden tyyliä. Haluttiin luoda uudentyylistä taidetta, joka ilmensi muuttunutta yhteiskunnallista ajan henkeä. Vuosisadan puolivälissä kaupallisten julisteiden lisäksi julisteissa alettiin nostaa esille yhteiskunnallisia ja kantaaottavia aiheita, kuten sodan- tai rotusorron vastaisia sanomia. Julistemainonta liittyi tuolloin pääosin tapahtumamainontaan kuten ooppera- ja teatteriesityksiin sekä matkailuun.

Näyttelyssä oli mielenkiintoista huomata kuinka voimakkaasti monet julisteet ilmensivätkään omaa aikakauttaan. Hauskaa oli myös huomata, miten vanhat tyylisuunnat ovat palanneet tämän päivän graafiseen suunnitteluun.

Marie Vassilieff: 2me Bal Aide Amicall aux Artistes 1924. Kuvittelisin tätä julistetta 30-40 vuotta nuoremmaksi.Juliste 20-luvultaNéstor de la Torre: Patronato Nacional del Turismo. Tenerife 1929. Tyyliä, jota matkitaan tänäkin päivänä.Juliste TurismoJoan Miró: Aidez L’Espagne 1937. Espanjan sisällissodan vastainen juliste.Juliste AidezHenri Matisse: Nice. Travail & Joie 1947. Tyylilleen uskollinen, vaan kylläpä sopii aiheeseen. Ihastuttava matkailumainos.Juliste travail1900-luvun jälkipuoliskolla julisteet keskittyivät tuotemainonnan lisäksi suuryritysten brändimainontaan. Näyttelyssä on esillä mm. Camparin, Air Francen, Perrierin ja Metropolitan Operan brändijulisteita.

Marc Chagall: Metropolitan Opera 1966. Tyylilleen uskollinen taiteilija tässäkin.Julsite ChagallRaul Martinez: Cuba 1968. Taattua 60-luvun propagandaa.Juliste CubaOskar Kokoschka: Olympische Spiele München 1972. Voisitko uskoa, että tämä juliste on 70-luvulta? Aika edistyksellinen.Juliste MunchenMarino Marini: La Traviata, Metropolitan Opera 1978. Näkemättä taiteilijaa olisin voinut kuvitella tätä Picasson tekemäksi.Juliste La TraviataItseäni ihmetytti myös kuinka uudenaikaisilta ja aikaansa edellä olevilta monet julisteet näyttivät. Näyttelyssä on mukana mm. Mirón, Dalin, Matissen, Chagallin ja Picasson tekemiä julisteita. Kiinnostava ja ainutlaatuinen näyttely, jossa kannattaa käydä, jos Malagaan tiesi vie lähiaikoina. Näyttely on Carmen Thyssen museossa 21.2.2016 saakka.

Andy Warhol: La Grande Passion 1984Juliste passionKeith Haring: Free South Africa 1985. Apartheid-vastainen juliste 80-luvun tyylillä. Selkeää, pelkistettyä sanomaa.Free africaMiquel Barceló: Festival d’Automne, Paris 1992. Tämä juliste huvitti, eikö enempi voisi olla kyse kevätfestivaalista?Juliste FestivalGeorge Rodrique: Absolut Vodka 1993. Aika sympaattinen tyyli myydä viinaa.Juliste Absolut vodka

 

Malagaa voi samaan aikaan vihata ja rakastaa

Malaga, Andalusia, Costa del Sol, Espanja

Jos Marbella oli pikkusievä ja Fuengirola vähän tylsä, Malagalla on luonnetta näidenkin edestä. Malagan luonne on kuitenkin aika maanis-depressiivinen. Kaksi ensimmäistä päivää inhosin tätä eteläisen Espanjan vilkasta, noin puolen miljoonan asukkaan rosoista kaupunkia.

Aluksi näin vain ränsistyneet talot, roskaiset ja huonossa kunnossa olevat kadut, notkuvat kerjäläiset ja joka puolella jylläävät kaivinkoneet. Sitten jotenkin löysin kaupungin hengen ja kaksi seuraavaa päivää huomasin pitäväni vaeltelusta Malagan vanhan kaupungin kaduilla ja kujilla.

Ehkä tämä kaksijakoisuus kuvaakin kaupunkia parhaiten. Malagaa voi samaan aikaan sekä vihata että rakastaa. Älä kiinnitä huomiota ulkoisiin puitteisiin, keskity kaupungin tunnelmaan ja elämään.

Malaga on tunteita, köyhyyttä ja elämää kaduilla.MalagaMalaga4Malaga11

Malaga on loisteliasta historiaa ja kauniita rakennuksia.malaga6malaga10Malaga8

Malaga on Espanjan kiertomatkani 15:sta käymästäni kohteesta yksi huonokuntoisimmista kaupungeista, paikka paikoin valtaväylien ulkopuolella aika ikävän näköinenkin. Kadut ja rakennukset ovat vanhan kaupungin helmiä lukuunottamatta pääosin heikossa hapessa ja ympäristö osin melko rähjäistä.

Pääsin kurkistamaan kaupungin heikompaan puoleen varatessani majoituksen ikävä kyllä väärältä puolelta kaupunkia. Sain edullisen tarjouksen Apartamentos San Pablo Malagasta ja itse huoneisto olikin ihan jees, mutta se sijainti! Jos haluat kokea todellista paikallistunnelmaa, mene Trinidad-kadulle ja sen ympäristöön. Huoneeni sijaitsi talon kattoterassin laidalla erillään muista, joka ei ollenkaan lisännyt yksin matkaavan turvallisuuden tunnetta. Vähän tuli rahallista tappiota, mutta tein päätöksen vaihtaa majoituspaikkaa miellyttävimmille kulmille. Suosittelen kaikille Malagaan matkaaville ottamaan majoituksen joen siltä puolelta, missä vanha kaupunki sijaitsee.

Malaga on rähjäisiä rakennuksia.malaga2IMG_1759Malaga3

Taiteen ystävälle kaupungissa on kaksi käymisen arvoista taidemuseota. Kun Picasson syntymäkaupungissa ollaan, Picasso-museossa kannattaa käydä. Taiteilijan pojanpoika sekä miniä ovat lahjoittaneet museolle melko mittavan kokoelman Picasson maalauksia. Mielenkiintoista muuten, että muutettuaan perheineen kymmenen vanhana pois Malagasta Picasso vieraili synnyinkaupungissaan viimeisen kerran 19-vuotiaana vuonna 1901 palaamatta sinne enää koskaan.

Toinen mielenkiintoinen museo, missä taiteenystävän kannattaa käydä, on Carmen Thyssen -museo, joka sijaitsee myös vanhassa kaupungissa. Museon kokoelma on pääasiassa 1800-luvun loppupuoliskon ja 1900-luvun alun espanjalaisten taiteilijoiden maalauksia. Itselleni mieluisa lisä oli museon vaihtuva näyttely, joka esitteli kuuluisien taiteilijoiden suunnittelemia julisteita. Kokoelma oli sen verran mielenkiintoinen, että teen siitä myöhemmin ihan oman postauksensa. Julistenäyttely on museossa 21.2.2016 saakka.

Malaga on väriä, taidetta ja vilkasta elämää.Malaga fiestaMalaga1malaga9Malaga7Malaga15

Malagasta puhuttaessa ei sovi unohtaa tapaksia, sillä melkoinen tapaskeidashan Malaga on. Kiertelin neljä kaupungissa viettämääni päivää eri ravintoloissa maistelemalla pelkästään tapaksia. Kaupungissa oli meneillään Tapas de ruta viikot. 5.-15.11.2015 sai tapahtumassa mukana olleista ravintololoista 2,5 euron hintaan pienen oluen ja ravintolan vartavasten tapahtumaan suunnitellun tapaksen.

Matkailutoimistosta sai kirjasen, jossa kaikki osallistuvat ravintolat oli mainittu ja tapakset esitelty yksitellen. Nämä ravintolat tunnisti myös ravintoloiden edessä olleista mainoksista. Samanlaiset tapasviikot teemalla Erotica-tapas olivat muuten myös Fuengirolassa. Kyse on vuosittain toistuvista tapahtumista, joten jos marraskuussa liikut eteläisessä Espanjassa, tarkkailepa näkyykö merkkejä tällaisista tapasteemaviikoista.

Malagassa on lisäksi 13.-22.11.2015 Sabe de Arte -nimellä oleva tapastapahtuma, johon osallistuvat 20 ravintolaa tarjoilevat ”tapastaidetta” hintaan 3,50 sisältäen gourmet-tapaksen ja pienen oluen. Myös nämä tapakset ja ravintolat on esitelty omassa vihkosessaan.

Ehdin käydä nauttimassa muutaman näitä erikoistapaksia ja todella loistavia olivat. Parin ravintolan tapakset jäivät erityisesti mieleen. En tiedä pystyykö näin pienestä maistiaisesta vetämään johtopäätöstä ravintolan tasosta, mutta itse kävisin kyllä kokeilemassa ravintoloiden Lo Güeno (Carrer Strachan 12) ja El Chiniras (Carrer Moreno Monroy 4) keittiötä laajemminkin. Molemmat ravintolat sijaitsevat vanhassa kaupungissa.

Pakko nostaa esille myös mielenkiintoinen viinifriikin ravintolalöytö. Vanhassa kaupungissa osoitteessa Carrer Beatas 43 on ravintola Los Patios de Beatas vinoteca, jonne viininystävän kannattaa ehdottomasti suunnistaa. Laatuviinejä, laatutapaksia ja ystävällistä palvelua. Mielenkiintoisia viinejä myös mukaan ostettavaksi.

Malaga on hyvää ruokaa ja hyviä viinejä. Los Patios de Beatas kannattaa katsastaa.Malaga12Malaga13tapastapas2

Viimeisenä päivänä piti vähän nahkaa poltella ja säilöä aurinkoa mieleen ja sieluun. Käyskentelin Malagueta ranta-alueella ja äimistelin satamalaituriin kiinnittyneitä ”pikku” venhosia. Ja nautin suunnattomasti yöpymisestä kerrankin kunnon hotellissa.

Totta puhuakseni olin jo läpeensä kyllästynyt halpojen hotellien usein tunkkaisiin ja pimeisiin huoneisiin, huonoihin sänkyihin ja toisinaan myös henkilökunnan asenteeseen, ettei millään ole niin väliä. Niin, missä sitten yövyin? Hieno matka sai hienon lopetuksen.

Yövyin viiden tähden Vincci Posada del Patio hotellissa. Ehkä viisi tähteä on vähän malagalainen viisi tähteä, mutta miellyttävä hotelli kaikin puolin. Kiva huone, superystävällinen palvelu, hyvä aamiainen ja loistosijainti. Edullisimman hinnan löysin onhotels.comista, 82 euroa aamiaisella/vrk oli täyttä vastinetta rahalle, vaikka oma budjettini nyt kyllä pahasti paukkuukin.

Malaga on rantaa ja palmuja.malaga14malaga ja palmuja

Seitsemän viikkoa on matkaa takana ja on kotiinlähdön aika. Lentolippujen hinnat Malagasta Helsinkiin nousivat marraskuun lopulla sen verran korkealle, että on pakko palata kotiin vähän aiottua aiemmin. Ihanaa nähdä läheisiä ja ystäviä, ennen kaikkea sitä maailman tärkeintä ihmistä siellä kotona, joka omalta osaltaan on mahdollistanut tämän unelman toteutumisen.

Täytyy myöntää, että samalla on vähän haikeakin olo. Arki omine haasteineen odottaa, kuin myös pimeä ja ankea marraskuinen sää. Tällaista elämä on. Hetki on juhlaa ja tanssitaan, sitten riisutaan juhlatamineet ja palataan harjan varteen. Joka tapauksessa olen maailman onnellisin ihminen siitä, että olen saanut kokea tämän unohtumattoman matkan. Näissä viikoissa riittää pureskelemista vielä pitkälle eteenpäin. Adios Espanja ja hasta luego. Varmasti vielä tapaamme!