Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Costa Del Sol

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Viikon kuulumiset Fuengirolasta

torstai, 5 joulukuun, 2019

Aurinkorannikon sää on menneellä viikolla ollut talvisen oikukas. On saatu aurinkoa ja lämpöä, jos sitten sadetta ja kylmää viimaa. Pukeutuminen täällä talvikautena on aina yhtä vaikeaa: saman vuorokauden aikana voi olla tarvetta shortseille ja toppatakille. Mies köhii flunssaansa ja minä kuljen pääosin uskollisesti toppatakissani satoi tai paistoi.

Taivas on täyttynyt toisinaan tummaan pilvirintamaan, meri nostanut huimia maininkeja ja väliin aurinko on antanut lämpimiä viestejä siitä, mitä loppuvuosi voi sään puolesta parhaimmillaan olla.

Välillä tuntuu siltä, että vaikka ei mitään erityistä tekisi, päivät vain humahtavat. Tosin mies sanoo, että olen kyllä koko ajan menossa pää kolmentena jalkana johonkin.

Espanjan opiskeluni ei ole edennyt vakaista aikomuksistani huolimatta mihinkään. Oppikirjat tuijottavat syyttävästi olohuoneen sivupöydällä omistajaansa. Tässä kohdin en voi olla kovin tyytyväinen itseeni. Turha toivo, että kielitaito tarttuisi jostain ilmaiseksi ilman työtä ja vaivannäköä.

Saman viikon aikana on ollut tällaista…… ja tällaista. Toppatakille on ollut käyttöä. Miehen mielestä olen vähän tallainen. Saattaa siinä olla vähän totuuden siementä.

Viikon sisällä on tullut pariinkiin otteeseen käytyä Malagassa. En ehkä haluaisi asua noin ruuhkaisessa ja äänekkäässä kaupungissa, mutta mukavaa siellä on aina pistäytyä. Black Fridayna käytiin katsastamassa uusittu Larioksen ostoskeskus lähellä Maria Zampranon juna-asemaa. Ostari ostareiden joukossa, kaikki ketjuliikkeet hyvin edustettuina, ei siinä sen kummempaa.

Marraskuun lopussa Costa del Solin kaupungeissa on sytytetty jouluvaloja. Malaga on alueen kaupungeista panostanut valoihinsa eniten. Luin jostain, että peräti kaksi miljoonaa lamppua valaisee keskustan kävelykatu Calle Lariosta. Kadun kuuluisat jouluvalot kävi sytyttämässä itse Antonio Banderas.

Malagan tämän vuotisten valojen teemana on Satumetsä, jonka valospektaakkeli on nähtävissä kolmesti joka ilta. Tarkempia tietoja aikatauluista löydät täältä. Kävinpä itsekin ystävieni kanssa katsomassa kyseistä showta, joka oli mielestäni, no ehkä enempi överi kuin koskettava. Ihan näkemisen ja kokemisen arvoinen joka tapauksessa.

Paikalle oli tullut jokunen muukin seuraamaan tapahtumaa ja tungos kadulla oli sen verran sakeaa, että se tuntui jo lähes epämiellyttävältä.

Malagassa on aina kiva pistäytyä. Tänäkään vuonna Malagan  jouluvaloissa ei ole pihistelty.

Ehkä jopa Malagan valoja enemmän minua viehättävät Fuengirolan vaatimattomammat, mutta kauniit jouluvalot kaupungintalon edustalla ja Plaza de la Constitución aukiolla. Jälkimmäisessä on avattu myös joulumarkkinat ja kaupungin virallinen belen eli jouluseimirakennelma. Nuo belenit ovat jotenkin ihastuttavan liikuttavia kaikkine pienine yksityiskohtineen. Vähän niin kuin aikuisten nukkekotirakennelmia, joihin suhtaudutaan ilmiselvästi vakavasti.

Valojen lisäksi kaupunkia on muutenkin puettu jouluasuun tuhansien joulukukkien muodossa. Kaupungin työntekijöitä tuntuu olevan vähän kaikkialla joulutähti-istutusten kimpussa. Jopa oman asuntomme lähin liikenneympyrä on saanut joulukukkakoristelun. Ihastuttavaa minusta, että tällaisiin visuaalisiin asioihin satsataan.

Joulu näkyy Fuengirolan kaduilla.

On ollut jälleen iloinen asia saada ystäviä kylään Fuengirolaan. Jaksan vieläkin olla niin innoissani tästä kaupungista ja kaikesta siitä kivasta, mitä olen alueelta löytänyt. On suorastaan vaikeaa päättää, mitä kulmaa muutaman päivän aikana haluaisin uudesta kotikaupungistani kullekin nostaa esille.

Mukavaa oli myös kuulla, että Fuengirola yllätti täällä ensi kertaa olleet ystäväni positiivisesti. Fuengirolalla on taakkana oma negatiivinen suomalaisviritteinen turistirysämaineensa, josta joutaisi jo luopumaan. Juu, onhan täällä suomalaisia ja muutama suomikauppa ja -ravintola, mutta on täällä muutakin. Esimerkiksi oikea ja eläväinen vajaan 80 000 asukkaan aito espanjalainen kaupunki.

Tässä kaupungissa on pääosin läpi vuoden miellyttävä ilmasto, seitsemän kilometriä hiekkarantaa, lukuisa määrä hyviä ruokapaikkoja ja erinomaiset ostosmahdollisuudet sekä laaja palvelutarjonta. Jokainen voi olla mitä mieltä haluaa, mutta itse olen entistä vakuuttuneempi siitä, että täällä on ihmisen mukavaa elää tavallista ja sujuvaa arkea. Fuengirola ei ole Espanjan kaunein kaupunki, mutta tämä on miellyttävä kaupunki, jossa meidän on hyvä olla.

Eräs ilta ennen auringonlaskua valo oli ihmeellinen.

Miehen kanssa ollaan kävelty lähes päivittäin melkoisia matkoja. Tietoisesti on yritetty etsiä keskustasta sellaisia katuja, joita pitkin emme ole ennen kulkeneet ja joilta löytyisi kenties sellaisia kauppoja, ravintoloita tai kauniita rakennuksia, joita emme ole aiemmin huomanneet. Lähes jokaisella kävelyllä löytyykin aina jotain uutta ja mielenkiintoista.

Sosiaalinen elämä on noussut täällä ollessamme Suomea vilkkaammalle tasolle. Sen lisäksi, että meillä on käynyt ystäviä Suomesta kylässä, olemme solmineet täällä ihan uusia tuttavuuksia. Olen myös tapaillut Fuengirolassa asuvia tai käymässä olleita muita bloggaajia, joiden kanssa on ollut mukavia tapaamisia ja uusia on suunnitelmissa.

Kävelylenkeillä löytyy usein jotain uutta ja kaunista.

Laitamme paljon ruokaa kotona, mutta käymme myös jonkin verran ulkona syömässä. Tietyistä paikoista on tullut suosikkejamme, sellaisia luottomestoja, mutta mukavaa on aina myös kurkistella ihan uusien mestojen tarjontaan. Joskus onnistaa, joskus ei.

Haluaisin nostaa esille yhden vakiopaikoistamme, jossa on aina mukava poiketa, oli sitten kyse vain kupillisesta kahvia tai syötävästä, pienestä tai isommasta. Oletteko huomanneet bussikadulla La Lonja del Juncal -nimistä ravintolaa? Oikealla puolella katua Los Bolichesista tultaessa. Edullisia ja hyviä ruoka-annoksia, ystävällistä palvelua ja kaupungin paras café cortado. Suosittelen lämpimästi.

Tänään käytiin paikallisesta ruokamarketista Mercadonassa hakemassa vähän herkkuja huomista itsenäisyyspäivää varten. Jos sää sallii, katetaan parvekkeelle tapasvalikoima, avataan pullo hyvää cavaa ja nostetaan maljat kotimaalle Espanjasta käsin. Jos on Suomi mansikka, ei tämä mustikkakaan huono ole 🙂

Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille!

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola Ruoka ja viini

Mitä meillä Fuengirolan kodissa kokataan?

keskiviikko, 27 marraskuun, 2019

Fuengirolan keittiössämme tuoksuu valkosipulille ja mereneläville.

Haluaisitteko kurkistaa meidän välimerelliseen keittiöön? Vaikka itse sanonkin, täällä Aurinkorannikolla tulee syötyä kerrassaan terveellisesti. Välimerellinen ruokavalio sopii meille mainiosti ja uskon siihen, että yksi syy hyvinvointiimme ja kevyempään oloon tulee terveellisestä ruuasta.

Mitä meillä sitten kokataan? Laitamme paljon ruokaa kotona ja kokeilemme aika ennakkoluulottomasti erilaisia meille entuudestaan tuntemattomia raaka-aineita. Tai no, ollakseni ihan rehellinen, mies meillä kokkaa ja herkullisesti kokkaakin. Oma osani on olla lähinnä ruokamuusa, joka hyvästä ruuasta inspiroituneena etsii uusia reseptejä ja kaikkiruokaisena nautiskelee miehen luomuksista. Lucky me!

Joskus aiemmin Fuengirolan blogijutuissani olen maininnut siitä, miten paikallisessa ruokakaupassa käynti on meistä hauskaa. Lähinnä tuntuu luksukselta tutkia runsaita kala- ja äyriäistiskejä, joiden hintataso saa hymyilemään.

Sanat mustekala, simpukka ja katkarapu ovat saaneet ihan uudet ulottuvuudet. Lajeja on sen verran paljon, etten edes tiedä onko kaikille calamareille, pulpoille, jibioille, chipironeksille, langusteille, gambaksille, camaróneille, almejóneille, mejilloneille ym. mereneläville olemassa edes mitään suomenkielistä vastinetta. Ja näiden lisäksi tarjolla on laaja kirjo tuoretta kalamaailmaa.

Mariscos, muy bien.

Pääosin ruokamme koostuu kaloista, merenelävistä ja vihanneksista. Tiistaisin suuntaamme yleensä Fuengirolan feria-alueen markkinoille, jossa on oma alueensa vihanneksille ja hedelmille.

Iso reppumme täyttyy mm. edullisista tomaateista, paprikoista, parsoista, avokadoista, valkosipuleista, mangoista, granaattiomenoista, mandariineista, sitruunoista, reilun kokoisista yrttinipuista… mitä milloinkin. Ihanaa saada maukkaita tuotteita, jotka ovat kaukana pohjoisen talvikauden keinovalolla kypsytetyistä vihanneksista. Ja aina vaan jaksaa ihmetyttää, kuinka paljon tavaraa muutamalla eurolla saakaan.

Fuengirolassa ollessamme olemme unohtaneet lähes kokonaan voin ja kerman käytön. Ruuanlaiton perustaksi on tullut paikalliseen tapaan oliiviöljy, jossa lähes kaikki ruoka kypsennetään. Seuraamme usein telkkarista mielenkiinnolla paikallista tv-kokki Enriqueta, joka ei muistaakseni ole koskaan laittanut yhtäkään ruokaa ilman oliiviöljyä. Liekö tässä syy espanjalaisten maailman korkeimpaan eliniän ennusteeseen?

Kaloista suosikiksemme on noussut paikallinen taimen, trucha, joka on hyvää fileinä pannulla paistettuna. Olemme myös keksineet, että paikallisia pikkukaloja boqueróniksia voi laittaa aivan samoin kuin kotoisia paistettuja muikkuja eli pyöräyttämällä jauhosekoituksessa, jossa on osa marina de fritos jauhoja ja osa korppujauhoja ja paistamalla öljyssä. Erehdyttävästi kyllä muistuttavat maullisesti toisiaan.

Muita suositeltavia kaloja ovat mm. dorada (kulta-ahven), makrilli ja merluza (kummeliturska). Kalatiskeillä kalat saa halutessaan fileoituina, tosin paikalliseen tapaan vähän roisisti. Myyjät tunnistavat kyllä sanan filé. Tuotteet punnitaan kokonaisina ja pakettiin pakataan mukaan myös roippeet, jos niin haluaa.

Salaattien lisäksi meillä lisukkeena on usein keitettyä parsariisiä. Olemme ihastuneet pehmeään ja täyteläiseen risottoriisiin, joka saa usein seurakseen ohutta parsaa. Salaateissa kannattaa kokeilla avokadon, mangon ja vuohenjuuston yhdistelmää, mikä toimii todella hyvin. Terveelliset granaattiomenan siemenet antavat sopivasti makeutta salaatteihin.

Tykkäämme syödä myös pieniä uusia perunoita, jotka paahdetaan uunissa rosmariinilla maustettuna.

Värikästä ja yksinkertaista kotiruokaa.

Omaksi lemppariaamiaiseksi on noussut paikallisten suosima tomaattileipä, pan con tomate. Paahdetulle sämpylälle lirutellaan oliiviöljyä, siihen soseutettua tomaattia ja päälle ripaus suolaa. Yritimme tehdä sauvasekoittimella itse tuota ”tomate ralladoa”, mutta siitä tuli liian juoksevaa. Siksi parhaaksi on tässä kohtaa osoittautunut valmis purkkitavara.

Täällä tulee usein myös ostettua aitoa appelsiineista puristettua tuoremehua. Olen itse asiassa ihan koukussa Mercadonan appelsiinien mehuautomaattiin. Litran pullon vastapuristettua mehua saa noin 3,5 eurolla.

Kokoamme usein myös erilaisia tapaslautasia. Oliiveja, ilmakuivattua kinkkua jamónia, lampaanmaidosta tehtyä manchego-juustoa, hedelmiä ja tuoretta leipää. Täydellistä välipalaa.

Toisinaan ostamme purkillisen artisokan sydämiä, jotka paistetaan oliiviöljyssä. Päälle vielä öljyssä tiristettyjä kinkkukuutioita. Kokeilkaapa. Tämä yhdistelmä toimii niin loistavasti.

Yksi suosikkitapaksiamme on tyypillinen tapas ”pimientos de padrón”, joka tarkoittaa pieniä vihreitä paprikoita, jotka paistetaan kuumalla pannulla öljyssä niin, että pinnat vähän kärtsähtävät. Kuumille paprikoille ripotellaan lopuksi karkeaa suolaa.

Kaiken tämän ruokaihanuuden keskellä nähtäväksi jää, mitä meillä syödään jouluna. Vaihtuukohan harmaasuolattu kinkku serranoon vai viekö joulupöydän pääroolin osterit?

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Costa del Sol Espanja Fuengirola

Mitä tehdä Fuengirolassa, kun sataa vettä?

torstai, 21 marraskuun, 2019

Kyllä se ottaa päähän. Olit varautunut etelän aurinkoon ja lomakohteessa vain sataa.

Meille täällä Aurinkorannikolla pidempään asuville muutama sadepäivä silloin tällöin antaa vain hyvän syyn viettää kotoilupäiviä. Ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että ulkona helottaa aurinko ja itse vain nysvää sisätiloissa.

Silloin kun on kyse lyhyestä lomasta, ymmärrän hyvin tunteen, kun lomakohteen sadekeli koettelee v-kerrointa. Ottaa päähän ja paljon. Ensimmäiseksi tulee mieleen linnoittautua lähimpään baariin hukuttamaan mieliharmia halpaan viiniin. Ei tee mieli lähteä mihinkään, kun sää on kolea, taivas vihmoo vettä ja kadut tulvivat niin, että jalat ovat heti litimärät.

Epävakaisina talvikuukausina Aurinkorannikko, Costa del Sol, voi välillä tuntua enemmän Costa del Aqualta. Vaikka sää ei suosisikaan lomaasi, älä siltikään jää nurkkiin murehtimaan. Sateella kannattaa miettiä vaihtoehtoista tekemistä.

Fuengirolalla ja sen lähiympäristöllä on paljon muutakin tarjottavaa kuin leppoisa rantaelämä tai alueen kaupungeissa tai kylissä kiertely. Tässä muutama vinkki sadepäivien ratoksi.

Shoppaile

Vanha hyvä keino viettää sadepäiviä matkoilla on hakeutua ostoskeskuksen tai tavaratalon katon suojaan ja viettää päivää kaupoissa kierrellen. Vaikka ei mitään ostaisikaan, minusta ainakin on oma mielenkiintonsa tutkailla vieraan maan erilaista tavaratarjontaa.

Itse suuntaan sadepäivinä usein Fuengirolan Miramar-ostoskeskukseen lähelle Sohailin linnaa. Miramaren eteen pääsee paikallisbusseilla L1, L4 ja L5 esimerkiksi junakadun (Avenida Jesus Cautivo) Hipercor-kaupan edessä olevalta pysäkiltä (vastapäätä Los Bolichesin kauppahallia). Bussit L1 ja L5 lähtevät Los Pacosista. Bussi L4 tulee Carvajalista Torreblancan kautta. Busseissa lukee edessä Miramar.

Miramaressa on muuten suuri Carrefourin tavaratalo, missä on erinomainen ruoka- ja viiniosasto. Hyvä paikka hankkia vaikkapa ruoka- ja juomatuliaisia. Jostain syystä me saamme siellä aikaa kulumaan aina melkoisesti.

Espanjassa matkanneet ovat varsin törmänneet maan suurimpaan tavarataloketjuun El Corte Inglesiin. Fuengirolan Los Bolichesin kaupunginosassa on pieni El Corte Inglesin tavaratalo, mutta suurempi ja valikoimiltaan laajempi löytyy Mijaksen kaupunginosasta.

Mijaksen El Corte Ingles tavarataloon pääsee keskustasta busseilla LM129, LM120, LM127 ja LM113, pysäkki El Corte Ingles. Itse olen hypännyt Torreblancasta bussiin, jossa lukee Boquetillo ja ajannut sillä päätepysäkille. Pysäkiltä ei ole pitkä matka kävellä tavarataloon.

Ja jos vettä tulee kaatamalla, aina voi hypätä taksin kyytiin. Taksimatka Fuengirolan keskusta-alueella maksaa noin 6-8 euroa. Taksi on helppo ottaa lennosta. Vapaan auton tunnistat katolla palavasta vihreästä valosta.

Miramaressa riittää kierrettävää.

Mene museoon

Matkojen sadepäivät kuluvat myös hyvin tutustumalla paikallisten museoiden antiin. Fuengirolasta en ikävä kyllä ole onnistunut löytämään mitään mielenkiintoista museoiden saralta, mutta jos hyppäät paikallisjunaan ja surautat Malagaan, jopas on museoiden osalta varaa mistä valita.

Taiteesta kiinnostuneiden kannattaa katsastaa Malagan vanhan kaupungin Picasso-museo, andalusialaiseen taiteeseen keskittynyt Carmen Thyssen museo sekä ranta-alueella oleva värikäs kuutio, Pompidou Centre, joka on Pariisin Pompidou-keskuksen tytärmuseo. Malagan taidemuseoista löydät blogijuttuni täältä.

Museoista vahvan suosituksen voin antaa myös Malagan automuseolle. Vaikka vanhat ajoneuvot eivät olisikaan ykkösjuttusi, tässä museossa on paljon kaikkea muutakin mm. vaatteita ja huonekaluja. Aiemman juttuni Malagan automuseosta löydät täältä.

Malagan Pompidou Centre

Mene syömään pitkän kaavan mukaan

Kun ulkona ropisee vettä, etsi kiva ravintola, jossa on miellyttävää nautiskella ruuasta hitaasti ja hartaasti. Mukava paikka tähän on vaikkapa Fuengirolan vanhan kaupungin Palangreros. Pieni ravintola, jossa on mukavan intiimi tunnelma.

Pöytävaraus tänne on melkein pakollinen, sillä ravintola on tosi suosittu ja pienuudestaan johtuen täyttyy hetkessä. Pöytävaraus onnistuu kätevimmin netissä täällä. Kolmen ruokalajin menu ilman juomia maksaa noin 20 euroa.

Monissa Fuengirolan ravintoloissa on elävää musiikkia tiettyinä iltoina. Silloin, kun vesisade ottaa päähän, musiikilla on kumma taipumus nostaa mielialaa. Kokeile vaikka.

Palangreros Viileään päivään tarvitaan kuumaa ruokaa.Herkuttele. Hyvä ruoka, parempi mieli.

Tutustu paikalliseen ohjelmatarjontaan

Fuengirolassa tapahtuu kaikkina päivinä ja paljon myös suomen kielellä. Tarjolla on viikottain erilaista ohjelmaa ja tapahtumia kuten ohjattua liikuntaa, luentoja, karaokea, konsertteja sekä teatteri- ja tanssiesityksiä.

Tuoreimmat tapahtumatiedot löydät esimerkiksi ilmaisesta suomenkielisestä Fuengirola.fi -lehdestä, jota on jaossa mm. Los Bolichesin Sofia-opiston edessä. Netissä voit lukea lehden täällä.

Fuengirolan ja lähialueen paikallisista ja kansainvälisistä tapahtumista löydät tietoa täältä.

Järjestä viinitasting

Fuengirolassa on hyviä viinibaareja, joista saa laseittain kohtuuhintaisia espanjalaisia viinejä. Osta useampi viini, pyydä pienemmät annokset ja järjestä itsellesi tai matkaseurueellesi oma viinitasting. Los Bolichesin kaupunginosassa kivoja viinibaareja ovat  mm. Distinto Vinos ja El Callejon, vanhan kaupungin puolella Charolais.

Käy kirjastossa

Fuengirolan suomalainen seurakuntakeskus pyörittää Los Bolichesin kaupunginosassa pientä kirjastoa, josta kuka tahansa voi lainata suomenkielistä kirjallisuutta.

Valitset vain hyllyistä sopivaa luettavaa, merkkaat nimesi, lainaamasi kirjat ja lainauspäivän vihkoon. Kun palautat kirjat, merkitset samaan kohtaan palautuspäivän.

Uhmaa säätä

Entäpä, jos et annakaan sään haitata menoasi? Jospa sateesta huolimatta lähdetkin rannalle lenkille ja päätät olla välittämättä siitä, että sataa? Raikasta on joka tapauksessa ja ulkoilusta tulee aina pirteä ja reipas mieli.

Muista vaan jälkeenpäin vaihtaa kuivaa päälle ja pitää itsesi lämpimänä. Lenkin jälkeen tuntuu hyvältä nauttia vaikka paikallisia juustoja tuhdin punaviinin kera.

Hola! Maija Poppanen tässä.

Viimeinen vinkkini onkin sitten ihan pähkähullu. Tuli vaan mieleen, että jos kerran kastuu, entäpä jos kastuukin sitten ihan kunnolla?

Onko majapaikassasi uima-allasta? Oletko ollut sitä mieltä, että uima-altaan vesi on liian kylmää uimiseen? Käypä kokeilemassa uima-altaan vettä sateella. Tuntuu muuten aika lämpimältä. Mitäpä jos kerrankin tekisit jotain ihan kreisiä ja menisit sateella uimaan?

Säälle ei mitään voi, mutta omalle asenteelle kylläkin. Älä turhia murehdi. Sateesta huolimatta kaikkea kivaa voi silti tehdä, Aurinkorannikollakin. Muista vaan pukeutua lämpimästi.

Fuengirolaan on tällä hetkellä luvassa pari päivää reipasta sadetta. Arvatkaa, mitä aion itse tehdä? Meinaan pitää itselleni kahden päivän espanjan intensiivikurssin. Así es la vida!

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Ensimmäisen viikon huumaa

sunnuntai, 17 marraskuun, 2019

Tapaksia, ystäviä, viiniä, liikuntaa ja hyvää mieltä. Siinä ehkä muutamaan sanaan kiteytettynä meidän Fuengirola-viikkomme.

Tiedättekö sen tunteen, kun viikon tai kahden lomalla mieltä kalvaa ikävä tunne siitä, että ihanuus on kohta ohi ja paluu arkeen pian koittaa? Ainakin itse kärsin lomareissuillani tästä haittaavasta taustalla vaanivasta mielentilasta. Aurinkoiselle taivaalle saapuu kuin uhkaavia pilviä tunnelmaa viilentämään.

Vaikka ensimmäisen Fuengirola-viikkoni aikana taivas on kirjaimellisesti välillä peittynyt pilvirintamaan, eipä ole kuulkaa yhtään haitannut. Tietoisuus siitä, että tätä ihanuutta ei kukaan ota hetkeen pois, tuntuu niin tuhottoman hyvältä. Pystyn nauttimaan täysillä ja antamaan rauhassa aikaa myös levolle. Huonoa omaatuntoa ei tarvitse potea siitä, että välillä pidän ”tänään en tee mitään” -päivän.

Huolimatta siitä, että elämä täällä on joltisenkin tuttua jo viime talvelta, jonkin asteinen alkuhuuma vaan tässä kaikessa on edelleenkin läsnä. Tuntuu niin hyvältä ja syvällä.

Tuttu kotiranta. Olemmekohan kohta kuin nuo rantakiven simpukat, tiukasti kiinnittyneet?

Mitäkö sitten olemme tämän ensimmäisen yhteisen viikon aikana täällä tehneet? Viettäneet tavallista hyvää arkea potenssiin kaksi.

Jopa tavalliseen ruokakaupassa käyntiin sisältyy oma mielenkiintonsa. On hauskaa tutkia Mercadonan kala- ja äyriäistiskiä, viinihyllyjä ja uudenlaista tavaravalikoimaa.

Olemme kokanneet kotona ja käyneet ulkona syömässä. Kävelleet pitkiä lenkkejä ja pelanneet kotipihalla padelia ja pingistä. Käyneet paikallisen seurakunnan ylläpitämässä kirjastossa ja tiistaimarkkinoilla ostamassa huippuhalpoja vihanneksia ja hedelmiä. Istuskelleet kahviloissa ja viettäneet harvinaisen sosiaalisen viikon.

Tuttuun tapaan olemme istuskelleet kahviloissa, käyneet ostoksilla Mercadonassa,syöneet terveellisiä ja värikkäitä aamiaisia,ja nauttineet siitä, että marraskuussa voi syödä lounasta parvekkeella.

Sen lisäksi, että olemme tavanneet täällä asuvia ystäviämme, tapasin viikolla myös kolmea täällä talvea viettävää rautaista naista. Hassua sinänsä, miten meitä bloggaajia näyttää näille kulmille aina kertyvän. Matkakuume blogin Gian ja Sopusointuja blogin Maaritin olen tavannut aiemmin ja uutena tuttavuutena tutustuin taiteen parissa työskentelevään Riikaan.

Ilo on ollut myös saada hyvät ystävämme tänne lomareissulle ja viettää heidän kanssaan yhteistä riemastuttavaa aikaa. Sosiaalinen elämä näyttää nousseen täällä ihan eri levelille, tosin paljolti myös sen takia, että täällä on aikaa tavata ihmisiä eri tavoin kuin kotona konsanaan.

Fuengirola Wine Ladys Distinto Vinos -viinibaarissaIhania naisia ja uusia ystäviä.Bodega Charolais on meidän lemppariravintola Fuengirolassa.

Hyvältä tuntuu marraskuussa nauttia lounasta kotiparvekkeella, mutta mukavaa myös suunnistaa välillä ulos syömään. Fuengirolan vanhan keskustan Bodega Charolais pitää edelleen paikkaansa meidän suosikkiravintolana ja erityisesti ravintolan mutkaton tapas-puoli. Tämä ravintola on myös erinomainen viinibaari. Kohtuuhintaisia, hyviä viinejä ja mikä omaa mieltäni erityisesti lämmittää on Lanson samppanjan 30 euron pullohinta (saa myös lasettain 5 euroa/lasi).

Ollaan ehditty myös piipahtamaan Torremolinoksessa, joka on muuten erinomainen shoppailukaupunki. Pienellä alueella keskustan kävelykaduilla on paljon kauppoja.

Käytiin kaupungissa lounaalla syömässä menu del día, päivän menu, kivassa pikkuravintolassa El Laurelissa.  Kauniisti sisustettu ravintola sijaitsee aivan Torremolinoksen poliisilaitosta vastapäätä. Kympin hintainen menu oli enemmän kuin hintansa väärti, vaikka aika ylläriksi menikin. Tarjoilija ei puhunut sanaakaan englantia ja tämä meidän espanjankielentaito on hmmm… vähän vaiheessa.

Joka tapauksessa kolme ruokalajia saatiin eteemme, jotka kaikki olivat aivan buenos. Jos käyt tässä ravintolassa, kiinnitäpä huomiota paikan kauniisiin lautasiin.

El Laurelin jälkkäri.Fuengirolassa on tällä viikolla vietetty Ruta de la Tapa -tapahtumaa. Tällaisia tapaksia tuli vastaan Taberna Conchossa.

Sää on vaihtunut täällä loppuviikosta selvästi kylmemmäksi. Viileä tuuli puhaltelee ja toppatakille on viime päivinä ollut käyttöä. Erityisesti illat ovat olleet yllättävän kalseita. Asuntoamme on pitänyt jo muutamaan otteeseen lämmittää ilmalämpöpumpulla. Vielä muutama päivä sitten nukuttiin makuuhuoneen ikkuna raollaan, joten lämpötiloissa on tapahtunut melkoinen käänne.

Talvi se on tullut tännekin. Jotkut turistit vain sinnikkäästi ottavat rannalla aurinkoa, jos ei muuten niin rantatuoleissa tuulta stoppaavien kangasseinämien ympäröiminä. Paikalliset sen sijaan ovat kaivaneet esiin villamyssyt ja kaulahuivit.

Vaan ei ole minusta oikein auringonpalvojaksi. Muutamaan otteeseen olen yrittänyt istua suojaisalla parvekkeellamme naama kohti aurinkoa, mutta kyllästynyt jo varttitunnissa.

Että mä nautin marraskuussa kukista ja vehreydestä.

Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, viileämmän viikon jälkeen tulee taas lämpimämpi viikko. Seuraavia terassikelejä odotellessa.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Costa del Sol Espanja Fuengirola

10 kysymystä ja 10 vastausta Fuengirolassa asumisesta

tiistai, 7 toukokuun, 2019

Aurinkorannikolla eläminen ilmiselvästi kiinnostaa, ainakin jos sitä mitataan blogini kasvaneella lukijamäärällä. Kotiin palattuamme meiltä on myös kysytty monia Fuengirolaan ja siellä asumiseen liittyviä kysymyksiä ja joitain kysymyksiä olen saanut myös blogini sähköpostiin ja Facebookiin. Kokosin tähän kymmenen asiaa, jotka teitä näyttävät kiinnostavan kaikkein eniten.

Eikö teillä käynyt aika pitkäksi?

Täytyy myöntää, että tätä kysymystä ihmettelin eniten. Olimme vieraassa maassa, meille uudessa kaupungissa ja uudessa kodissa, jotka kaikki omalta osaltaan ruokkivat kihelmöivää kiinnostusta uuden elämänvaiheen kokemiseen.

Sää oli pääsääntöisesti aina houkuttelemassa uloslähtöön seinien sisälle jumiutumisen sijaan. Lenkille ei ollut koskaan vastenmielistä lähteä, ja ainahan saattoi piipahtaa lähikahvilassa kupposella tai mennä pihalle pelaamaan pingistä tai padelia.

Kiitos kysymästä, ei käynyt aika pitkäksi.

Enemmänkin minusta tuntui, että jokainen tavallinen päivä oli eräänlainen mikroseikkailu. Asuimme lähellä merta Aurinkorannikon keskiössä ja koko Andalusia upeine kaupunkeineen ja suloisine kylineen vain pienen matkan päässä. Jopa tavallinen kauppareissu oli ainakin alkuun ihmeellistä, etenkin kun pääsi valitsemaan päivän ateriaa tuoreiden merenelävien tiskiltä.

Ympäristö tarjosi niin paljon mielenkiintoista tutkittavaa ja tekemistä, että aika ei edes riittänyt kaikkeen toivomaani. Nyt kotiin palattuamme on jo muutaman kerran ehtinyt käymään mielessä, että mitähän oikein tekisi… Ettei vaan rupeaisi aika käymään pitkäksi?

Eikö Fuengirolassa ole liikaa suomalaisia?

Onhan niitä paljon. Todennäköisesti suurin suomalaiskeskittymä Suomen rajojen ulkopuolella. Jonkin arvion mukaan kaupungissa asuu ehkä noin 15000 suomalaista pysyvästi tai osan aikaa. Mutta mikä sitten on liikaa? Miksi minä saisin siellä olla, mutta muut eivät?

Voi olla, että viikon tai kahden lomalle en menisi Fuengirolaan, mutta pidempään asumiseen kaupunki tarjoaa oivat puitteet. Fugeen oli helppoa ja mutkatonta asettua ja sopeutua. Ei minua maamieheni häirinneet. Enempi oli rikkaus, kun saattoi asioida monessa kohtaa omalla äidinkielellään tai vaihtaa kokemuksia muiden suomalaisten kanssa.

Suomenkieliset palvelut loivat myös turvallisuutta. Kerran sairastuttuani kävin ensin espanjalaisessa sairaalassa huonosti englantia puhuvan lääkärin pakeilla ja sain oudot lääkkeet, jotka eivät tehonneet. Muutaman päivän päästä soitin suomalaiselle lääkärille, joka tuli kotiin minua katsomaan. Pari pistosta, uusi lääkitys ja jo seuraavana päivänä olin lähes kunnossa. Tässä kohtaa kiitin Fuengirolaa ja sen suomipalveluita erityisesti.

Harvoin myöskään muistetaan, että Fuengirola on oikea noin 80000 asukkaan kaupunki, jonka kaduille mahtuu kyllä ihan aitoa espanjalaista elämänmenoa. Ei ole mikään pakko jäädä pyörimään suomalaiskaupunginosana tunnetun Los Bolichesin nurkille. Vanhasta keskustasta löysimme parhaat ravintolat ja parhaan paikallismeiningin.

Eikö siellä ole talvella kylmää?

Jos kaipaat hellelukemia talvikuukausina, Fuengirola ei ole sinun paikkasi. Mutta jos sinulle riittää kylmimpänä aikana sellainen Suomen alkukesää muistuttava sää, Aurinkorannikko sopii talviasumiseen loistavasti.

Tammi- ja helmikuussa elettiin viileintä aikaa, jolloin ilmalämpöpumpulle asunnossamme oli eniten käyttöä. Pääsääntöisesti voi ajatella, että Aurinkorannikon talvisää kylmimmillään vastaa meidän toukokuun säätä vaihtelevuudeltaan. Parhaimmillaan marraskuu-joulukuussa ja maalis-huhtikuussa lämpötiloissa päästiin yli 20 asteen paremmalle puolelle.

Päivä- ja yölämpötilojen erot ovat talvikuukausina suuria. Yleisesti auringossa on aina lämmintä, mutta kylmimpänä aikana varjossa on kosteaa ja kalseaa ja toppatakille oli käyttöä muulloinkin kuin iltaisin. Tuuli oli joskus navakkaa ja kylmää. Tosin lämpimimpinä päivinä tarkeni shorteissa ja topissa. Suurin ongelma päivissä oli se, ettei aina tiennyt minkälaisissa vermeissä lähteä ulos.

Mikä parasta, koko talven aurinko ja valo olivat läsnä. Samoin kuin vehreys ja kukat.

Onko ruoka halvempaa kuin Suomessa?

On, selvästi halvempaa. Puhuttiin sitten ruokakauppa- tai ravintolahinnoista, molemmissa on selvä ero verrattuna Suomen hintatasoon. Etenkin vihanneksissa, hedelmissä, leipätuotteissa, porsaanlihassa, merenelävissä, oliiviöljyssä, virvoitusjuomissa ja alkoholissa hintaerot ovat suurimmat.

Tein itseasiassa hintavertailun samankaltaisten tuotteiden välillä Espanjan Mercadonan ja Suomen Prisman välillä. Vertailun pääset näkemään täältä.

Millainen vuokrataso Fuengirolassa on?

En ole kiinteistövälityksen asiantuntija, mutta sen kuulin, että vuokrataso on ollut kovassa nousussa viime vuosina. Kysyntä on kasvanut rajusti suhteessa tarjontaan.

Olen syrjäsilmällä seurannut vuokra-asuntojen tarjontaa ja pääpiirteittäin voisi sanoa, että keskimäärin halvimmat kuukausivuokrat kalustetuista asunnoista liikkuvat noin 500 euron kieppeillä, kalleimmat tonnin molemmin puolin. Sanomattakin lienee selvää, että asunnon sijainti, kunto, koko ja varustetaso vaikuttavat hintaan. Kahden makuuhuoneen asiallisen kerrostaloasunnon saa noin 700-800 eurolla kuussa. Merinäköalasta joutuu maksamaan himppasen lisää. Päälle tulevat yleensä vesi- ja sähkölaskut.

Onko Fuengirola turvallinen kaupunki?

Minusta on. Ei koskaan tullut ikävää oloa tai edes mieleen, etteikö olisi voinut liikkua ilta- tai yöaikaan. Kaupungissa ei näkynyt ainakaan talvikautena mitään epäilyttäviä porukoita, jos sellaisina ei pidetä muutamia Mercadonan kulmilla majailevia kodittomia.

Tavaroidensa kanssa kannattaa noudattaa normaalia varovaisuutta. Keväällä turistien lisäännyttyä luin joistain käsilaukkuvarkauksista, mutta mikään erityinen ongelma tämä ei minusta ollut. Kaksin käsin ei tarvitse tavaroitaan pidellä.

Millainen hygieniataso on, uskaltaako kaikkea syödä?

Uskaltaa. Vai pitäisikö tässä kohden koputtaa puuta. Olimme juuri miehen kanssa puhuneet, että on se hieno juttu, kun ei ole kummempia vatsatauteja ollut matkassa, vaikka olimme syöneet ihan kaikkea ja kaikkialla. Kunnes ihan viime metreillä vietin yhden yön vessassa ripulin ja oksentelun merkeissä. Riski on aina olemassa, mutta aika pienellä päästiin. Edelleenkin uskaltaisin syödä ihan kaikkea.

Myös hanavesi on juomakelpoista, vaikka se onkin pahan makuista.

Pärjääkö Fuengirolassa kielitaidottomana?

Fuengirola on varmaan yksi niistä ulkomaan kaupungeista, joissa kielitaidoton pärjää parhaiten. Monissa ravintoloissa ruokalistat löytyvät suomen kielellä ja useissa palvelualan yrityksissä on suomenkielistä henkilökuntaa, kuten apteekeissa ja kampaamoissa. Ja onhan toki suomalaisia ravintoloita niille, ketkä sellaisia kaipaavat.

Tosin ei paljon vaadi, jos opettelee maan kielellä ihan perusjutut, kuten ymmärtämään vähän ruokalistaa, tilaamaan juomansa tai pyytämään laskun. Niillä selviää jo aika pitkälle.

Pärjääkö pidemmän aikaa ilman omaa autoa?

Hyvin pärjää silloin, jos majapaikkasi sijaitsee liikenneyhteyksien lähettyvillä. Fuengirolasta pääsee niin junilla kuin busseilla edullisesti ja kätevästi liikkumaan lähialueille, Malagasta vielä kauemmaksi.

Sen sijaan, jos majapaikkasi sijaitsee jossain ylempänä vuorilla, kulku ja tavaroiden kantaminen saattaa käydä voimille jyrkkiä rinteitä kavutessa.

Jos autoa tarvitsee väliaikaisesti, auton vuokraaminen on edullista.

Mikä oli parasta Fuengirolassa, entä mikä ärsyttävintä?

Parasta oli ehdottomasti se, että sai olla pois Suomen pimeästä ja kylmästä talvesta. Olen aina inhonnut Suomen talvea, jossa puolisen vuotta joutuu linnoittautumaan seinien sisälle.

Oli ihanaa herätä aurinkoisiin aamuihin. Sää houkutteli ulos ja ulkona tuli oltuakin tosi paljon. Koko talven sai istuskella terasseilla ja kuljeskella pitkin meren rantoja ilman kylmässä hytisemistä. Meri oli muutenkin minulle tosi tärkeä ja rakas.

Entä sitten ne inhokit? Kylmimpinä aikoina kaipasimme suomalaista lämmintä asuntoa, jossa on koko ajan tasainen lämpö. Marmorilattia oli jääkylmä. Ilmalämpöpumpulla sai lämpöä, mutta siitä tuli sisälle jotenkin tunkkainen ilma. Heti kun pumppu laitettiin pois, asunto jäähtyi aika nopeasti. Kosteus oli myös suuri. Kylppärissä eivät pyyhkeet tahtoneet kuivua.

Myös espanjalaisten asuntojen paperiseinät ärsyttivät. Yläkerran täti kopsutteli korkkareissaan, joka kuulosti siltä kuin joku olisi takonut vasaralla kattoa. Naapurista äänet kuuluivat muutenkin aika selvästi etenkin, kun espanjalaiset eivät ole sitä kaikkein hiljaisinta porukkaa. Onneksi suurimman osan ajasta naapurihuoneistot olivat tyhjillään.

Eli aika pienillä ärsytyksillä päästiin. Olimme etukäteen keskustelleet asiasta ja varautuneet siihen, että jos vastoinkäymisiä tulee eteen, ei hermostuta ylenmäärin, vaan pyritään sopeutumaan parhaan kykymme mukaan. Itseasiassa kaikki menikin paremmin kuin osasimme odottaa.

Tuleeko sinulle mieleen vielä jotain muuta, mitä haluaisit tietää?

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

 

 

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Haikeana, mutta hyvillä mielin

torstai, 2 toukokuun, 2019

Se on loppu nyt. Nimittäin meidän puolen vuoden arki Espanjan auringon alla.

Niin kliseiseltä kuin kuulostaakin, puoli vuotta aurinkorannikkoelämää meni nopeasti, ihan liian nopeasti. Etukäteen hehkuttelin kaikesta siitä, mitä haluan tehdä lisääntyneellä vapaa-ajalla ja kaikista kiinnostavista paikoista, minne haluan matkustaa.

Paljonhan me tehtiin ja paljon matkustettiin, mutta niin monta asiaa jäi siltikin tekemättä. Espanjan opiskelu jäi vähän vaiheeseen, Sevillassa ja Cadizissa käymättä, niin monta mielenkiintoista ravintolaa testaamatta ja suunnitellulle padelkurssillekin menemättä. Jäi myös laihtumatta.

Lähtöhaikeuden ohella päällimmäisenä tunteena on kiitollisuus. Kiitollisuus siitä, että minulla on ollut mahdollista tehdä tällainen irtiotto ja kokea yksi elämäni parhaista ajanjaksoista. Jos emme olisi elämässämme tehneet tätä keikausta, olisin jäänyt paljosta hyvästä paitsi ja olisin monta mukavaa kokemusta köyhempi.

Mielenkiintoista on ollut huomata, kuinka kotiin palattuamme minua on alkanut ahdistaa kotimme tavarapaljous. Puoli vuotta on sujunut hyvin ilman kaikkea meitä ympäröivää materiaa, ilman että juuri mitään olisin ihmeemmin kaivannut. Monet ennen tärkeäksi koetut asiat ovat menettäneet merkityksensä. Päinvastoin olen alkanut ihmetellä, että mihin me loppujen lopuksi tarvitsemme tätä kaikkea tavaraa?

Rahapussi on nyt entistä köykäisempi, mutta kevyempi on myös mieli. En ole varmaan koskaan opiskelujen jälkeen aikuisiässä tehnyt näin vähän töitä, mikä on käytännössä tarkoittanut useaa palkatonta kuukautta. Olenpahan samalla oppinut myös kuluttamaan vähemmän, kieltäytymään monesta sellaisesta asiasta, jonka olisin aiemmin hankkinut sen kummemmin miettimättä.

Fuengirola kaupunkina jakaa mielipiteitä, eikä ihme. Muistan itsekin vallan hyvin loppuvuoden 2015, kun tulin Fuengirolaan ensimmäistä kertaa kahden kuukauden Espanjan turneelta. Paksulla ennakkoluulokerroksella kuorrutettuna näin vain rantakadun 70-lukuiset rumat kerrostalokolossit ja halvan näköiset muovikelmukuppilat. Kuulin joka puolella puhuttavan ”häiritsevästi” suomea ja silmät etsiytyivät kaljamukiensa ääressä viihtyviin punaneniin. Tuolloin en tuntenut kaupunkia lainkaan.

Nyt puolen vuoden kokemuksella tunnen kaupungin jo ihan toisella tapaa. Tiedän miten erilainen Fuengirola löytyy, kun suunnistan Los Bolichesista Fuengirolan vanhaan keskustaan. Tosin ei minulla mitään suomikaupunginosana tunnettua aluettakaan vastaan ole. Ennemminkin koen arjessa rikkautena, että omalla äidinkielellään voi vaihtaa muutaman sanasen tuiki tuntemattomien maamiestensä kanssa.

Eniten jään kaipaamaan merta ja pitkiä lenkkejä pitkin rantareittejä. Ja reissupäiviä, milloin mietittiin ihan vakavasti, että mennäänkö Granadaan vai Cordobaan, vai piipahdetaanko vain pikaisesti Malagassa. Tai ehkä sittenkin lounaalle Torremolinokseen?

Ja jumalaista merenelävien antia. Nyt ymmärrän, että mustekala ja simpukat ovat vain yleisnimityksiä äyriäisille, joita on kymmenittäin erilaisia.

Kaipaamaan jään myös edullista hintatasoa. Olemme syöneet ulkona ja notkuneet kahviloissa ihan eri malliin kuin Suomessa ikinä raaskisimme. Ruokakaupassa viisikymppiä on ollut iso raha.

Valoa, aurinkoa, lämpöä, elämää, kahviloita, kukkia, värejä, vihreyttä, puutarhoja, palmuja, valkoisia kyliä, viinejä, cavalasillisia, tapaksia, parvekelounaita, iloisuutta, laulua, tanssia, flamencokitaraa, padelia, pöytiintarjoilua, Mercadonaa, vihreitä papukaijoja, chirinquitoja… Kaikkea tätä minun tulee ikävä.

Andalusia on ravinnut meitä ilolla ja hyvällä ololla. Toivottavasti jotain tästä on välittynyt jutuissani, sillä meillä on ollut arjessa aika mukavaa.

Onnellisia päiviä ja elämän sietämätöntä keveyttä. Salud sille!

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

3 x mukava rantareitti lähellä Fuengirolaa

keskiviikko, 24 huhtikuun, 2019

Rannoilla makoilu ei ole minun juttuni, mutta rantamaisemissa kävely sitäkin enemmän. Olen maailman huonoin rantaihminen, enkä oikein innostu rantatuoleista. En yksinkertaisesti jaksa maata kuumuudessa paikoillani.

Sen sijaan pitkät kävelyt pitkin meren rantoja ovat lähes parasta tekemistä täällä Aurinkorannikolla, mitä tiedän. Kävellen näkee uusia paikkoja ja maisemat vaihtuvat mukavasti. Samalla saa myös sopivasti liikuntaa.

Kävelijälle ja pyöräilijälle Costa del Solin alue on ihanteellinen. Kaikilla tietämilläni rantakaupungeilla on oma rantabulevardinsa, Paseo Maritimo, jota pitkin pääsee kulkemaan kilometreittäin meren rantaa. Esimerkiksi Fuengirolan rantakadulla on pituutta peräti seitsemän kilometriä. Matkaa rantamaisemissa pystyy jatkamaan vielä molempiin suuntiin naapurikaupunkeihin.

Kun lähitienoon rantareitti on käynyt meille jo joltisenkin tutuksi, teemme silloin tällöin päiväretkiä lähikaupunkeihin. Jottei kävelymatkoista tulisi liian pitkiä, olemme käyttäneet joukkoliikennettä apunamme ja matkanneet Fuengirolasta pienen siivun naapurikaupunkeihin joko junalla tai bussilla.

Tässä kolme reittivinkkiä sinulle, joka tykkäät kävellä merenrantamaisemissa.

Fuengirolan rantakatu Paseo Maritimo on käynyt jo kovin tutuksi.

Benalmádenan satama-alueen rantareitti

Eräs nautinnollisen lämmin sunnuntaipäivä suuntasimme junalla Fuengirolasta naapurikaupunkiimme Benalmádenaan. Vaikka Benalmádena kaupunkina ei kuulu Costa del Solin suosikkeihini, siltikin siellä on kiva ranta-alue, joka tarjoaa satamineen vähän erilaisen rantareitin.

Benalmádenan juna-asema sijaitsee reilun kilometrin päässä rannasta. Matkan varrelle jää yksi Aurinkorannikon lempipuistoistani, Parque de la Paloma. Pakkohan siellä oli piipahtaa tälläkin kertaa. Tykkään tästä kauniista puistosta, jossa kanat, kukot ja kanit juoksentelevat vapaina.

Ihastelin kukkivia puita, moikkasin sympaattista aasia ja seurailin emokanoja, jotka paimensivat pieniä tipusiaan. Pysähdyimme myös kostuttamaan kuumuuden kuivaamia kurkkujamme puiston kahvilaan palmujen varjoon.

Näillä tipusilla ikää ei liene vielä paljoa. Parque de la Palomassa on myös kiva kaktuspuisto.

Paloma-puistosta on enää pieni matka rantaan ja siitä suunnistimme vasemmalle kohti Benalmádenan satama-aluetta. Jos joskus kuljet tästä, kiinnitäpä huomiota rantareitin taidokkaisiin kivetyksiin. Ne ovat kertakaikkiaan upeita taideteoksia mosaiikkeineen ja luonnonkivistä rakennettuine kuvioineen.

Olin kävellyt satama-alueella viimeksi keskitalven hiljaisina kuukausina, kun alueelta puuttui elämä lähes täysin. Toisin oli nyt keväisenä sunnuntaipäivänä, kun ihmisiä oli liikenteessä melkoisesti. Veneet pörräsivät satama-altaassa, ravintoloiden terassit olivat täynnä päivää paistattelevaa kansaa ja asiakkaita näytti riittävän rantalinjan moniin kauppoihin, myös niille lukuisille senegalilaisille katukauppiaille.

Benalmádenan satama-alueen veden päälle rakennetut talot jaksavat minua aina hieman ihmetyttää. Rakennuspaikan lisäksi nämä pyöreälinjaiset talot ovat jotenkin hieman erikoisia. Rakennustyyliä on mahdoton määrittää: maurilaista jäljitelmää vai mitä ihmettä? Siitä voi toki olla montaa mieltä, ovatko ne alueelle sopivia vai eivät. Erilaisia joka tapauksessa.

Kävelimme satama-altaan poikki toiselle puolelle ja sieltä takaisin. Huomasin muuten sataman päässä paikallisen varustamon ilmoituksen laivayhteydestä Benalmádenasta Fuengirolaan. Tuollaisena täyden auringon päivänä olisi ollut kiva tehdä kotimatka laivalla, mutta ikävä kyllä tuona päivänä laivavuoroja ei ollut.

Lampsimme samaa reittiä takaisin juna-asemalle. Kävelymatkaa tuli kaiken kaikkiaan noin kahdeksan kilometriä. Mukava rantareitti keväällä ja kesäisin, jos haluat kuljeskella keskellä vilkasta elämää. Talvikauden hiljaisimpina kuukausina tunnelma on ihan toinen.

Fuengirolasta kävellen Benalmádenaan

Kotoamme Fuengirolan Torreblancasta Benalmádenan keskustaan tulee matkaa vajaat kymmenen kilometriä. Suurimman osan matkasta pystyy kulkemaan aivan rannan tuntumassa. Joissain kohdin joutuu nousemaan portaita ylös kävelytielle, mutta ennen pitkää pääsee taas laskeutumaan alas rantapolulle. Kauaksi merenrannasta ei kuitenkaan tarvitse kertaakaan poistua.

Siinä kohtaa, kun Paseo Maritimo loppuu Carvajalin liikenneympyrään, jatka vaan rantalinjaa lankkuja pitkin ohi uimarantojen, rantatalojen ja -kuppiloiden. Hieman ennen punaruskeaa Hotel World -aluetta joutuu nousemaan portaita ylös katutasoon ellei tahdo kulkea hiekkarantaa pitkin ja osittain kahlailla rantavedessä.

Viime reissulla bongasimme rannalta rantaravintolan, Chirinquito La Perlan, joka oli avannut talven jäljiltä. Tämä paikka tulee vastaan pian tuon elefanttiliikenneympyrän jälkeen. Yksinkertaisen, jo parhaat päivänsä nähneen ravintolan paras puoli on terassi, joka on aivan meren äärellä. Mukava paikka nauttia virkistävää juomaa aaltojen hyväillessä rantaa vieressä.

Torrequebradan kohdilla pääsee jälleen kulkemaan pidemmän siivun rantareittiä pitkin. Viimeksi ihmettelin yhtäkkiä eteen tullutta kuvauskieltokylttiä. Syy selvisi nopeasti vilkaisemalla alapuolelle. Nudistirantahan se siellä oli.

Benalmádenassa rannalla olevan häkkyrätaideteosviritelmän kohdilta käännyimme vasemmalle ja suuntasimme sisämaahan kohti juna-asemaa. Paluumatkan teimme junalla, sillä ainakin minulle näissä kilometreissä oli jo ihan tarpeeksi.

La Cala de Mijaksesta Calahondaan

Olin joskus aiemmin käynyt pyörähtämässä Mijaksen ranta-alueella lähinnä katselemassa sen sopivuutta pidemmälle asumiselle. Tuosta käynnistä jäi mieleen La Cala de Mijaksen sievä alue.

Olisiko siellä rantalinjalla mitä muuta mielenkiintoista? Siitä päätimme lähteä ottamaan selvää päivänä, jolloin aurinko taasen helli täysillä Costa del Solin rantoja.

Kävelimme kotoamme noin kolmen kilometrin matkan Fuengirolan bussiasemalle. Paikallisbusseja Aurinkorannikolla kannattaa todella käyttää. Noin puolen tunnin matka La Cala de Mijakseen maksoi ainoastaan 1,55 euroa. Lippu ostetaan etukäteen bussiaseman lippuluukulta.

Perillä suunnistimme suoraan merenrantaan, josta lähdimme kulkemaan oikealle kohden Calahondaa. Yllätyin reitin helppoudesta. Kulkemamme koko kuuden kilometrin matkan Calahondaan saattoi kulkea rakennettua tasaista lankkusiltaa pitkin. Reitti sopii kuljettavaksi myös pyörällä ja pyörätuolilla.

Harmittelin sitä, ettei tullut uimapukua mukaan, sillä mikäpä olisi ollut pulahtaessa mereen jollakin lukuisista rannoista, joita ohitimme. Ja hiekkarantaahan täällä riitti koko matkan. Ranta toisensa jälkeen tuli vastaamme. Siitä olin hyvilläni, että olin tajunnut ottaa hatun mukaan. Vaikka eletään vasta kevättä, aurinko osaa pilvettömänä päivänä olla jo melkoisen armoton.

Rantojen lisäksi reitin varrella oli tasaisin välein rantaravintoloita, Chirinquitoja, jotka ovat erikoistuneet erityisesti kalaruokiin. Pysähdyimme yhdelle näistä syömään simpukoita ja friteerattuja bogueroneksia, jotka muistuttavat lähinnä meidän muikkuja. Hintataso tuntui olevan täällä kovempi kuin Fuengirolan vastaavissa Chirinquitoissa.

Rantareitillä oli pienin välimatkoin opastauluja, joihin oli merkitty lähimmät bussipysäkit ylemmällä bussien liikennöimällä kadulla. Pysäkkejä on tosi tiheään, joten bussin kyytiin voi hypätä oikeastaan missä kohtaa tahansa.

Nappasimme yhdessä rantakuppilassa vielä pienet oluet eli cañat ennen bussiin menoa. Kiva ja kerrassaan aurinkoinen kävelyreitti tämäkin. Voiko näistä enää lenkkimaastot parantua?

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja

Täydellinen lomamoodi – rantalomanen Nerjassa

lauantai, 13 huhtikuun, 2019

Hola pitkästä aikaa. Päivät kuluvat sellaista haipakkaa, etten edes blogia ole viimeiseen viikkoon ennättänyt päivittämään. Aika vaan soljuu sulavasti ihan tavallisen arjen merkeissä. Kaupassa käyntiä, kotiaskareita, merenrantalenkkejä, kampaajalla käyntiä, muutama päivä vieraiden houstaamista ja jossain välissä vähän shoppailuakin.

Vaihtelevien ja melko viileiden päivien jälkeen sää on vaihtunut lähes helteisiin keleihin. Huomasin, että omasta garderoobistani uupuu kevyitä kesävaatteita ja siksi on pitänyt kierrellä vähän vaatekauppoja kesämekkoa ja -puseroita metsästäen.

Fuengirola on minusta oiva ostoskaupunki. Jos et ole merkkivaatteiden perään, mukavan hintaista kesäretonkia täältä saa kohtuuhinnalla. Erityisen ihastuksissa olen edullisiin pellavavaatteisiin, joista Suomessa saa maksaa usein moninkertaisen hinnan.

Se, mistä itse asiassa piti kertoa, on meidän viikonlopun rantalomanen. Lähdimme ihan ex tempore pikku matkalle inspiroituneena säätiedotuksesta, joka  lupasi viikonlopulle mahtavan lämmintä ja aurinkoista. Mielessä siinsi turkoosinvärinen meri ja pieni rantakaupunki.

Kun ulkomailla asustelee pidemmän aikaa, tuntuu ihan siltä kuin maan sisällä matkatessa tekisi uusia ulkomaanmatkoja. Ainut ero on siinä, ettei tarvitse lentää mihinkään, eikä matkustaa tuntitolkulla. Eikä myöskään maksaa paljoa, niin kuin ei nytkään.

Kissanpäiviä

Löysin meille erittäin kohtuuhintaisen majoituksen Nerjasta, reilun 20 000 asukkaan rantakaupungista 50 kilometrin päästä Malagasta itään.

Tuumasta toimeen, parin yön hotellivaraus sisään ja seuraavana aamupäivänä matkasimme paikallisjunalla kotipysäkiltä ensin Malagan Maria Zampranon rautatieasemalle ja sieltä viereiseltä bussiasemalta Nerjaan. Reilun tunnin mittainen bussimatka kustantaa ainoastaan noin viisi euroa/suunta.

Vähän naureskelimme matkalla, että lähdimme kotoa Fuengirolasta parin päivän rantalomalle. Olen käynyt Nerjassa muutama vuosi takaperin ja siitä jäi ihan positiivinen kuva. Edellisen matkani pääsyy oli Nerjan merkittävin nähtävyys tippukiviluolat.

Tällä kertaa halusin käydä Nerjasta muutaman kilometrin päässä sijaitsevassa Frigilianassa. Tätä piskuista vuoristokylää pidetään yhtenä Andalusian kauneimmista valkoisista kylistä ja ihastuttavahan se olikin. Frigilianasta tulossa juttua vähän myöhemmin.

Parasta Nerjassa ovat kauniit rannat ja näköalat. Ja onhan Nerjassa toki muutakin kauneutta.

Jänskäsin vähän valittua majapaikkaamme. Ydinkeskustassa sijaitseva Mena Plaza hotelli oli saanut booking.comissa loistavat arvostelut, eikä 54 euron vuorokausihinta parvekkeellisesta huoneesta aamiaisella päätä huimannut. Se mikä vähän arvelutti oli hotellin vain kahden tähden luokitus.

Ennakkoluulot olivat turhaa. Oikeastaan en tajua, miksi hotelli on luokiteltu noin alas, sillä kolme tähteä sille olisi kuulunut mennen tullen. Mena Plaza on siisti ja melko uusi hotelli. Sijainti ydinkeskustassa on loistava lähellä linja-autoasemaa, rantaa sekä ravintola- ja ostoskatuja. Sängyt olivat hyvät ja buffetaamiainen parempi kuin monissa neljän tähden hotelleissa. Plussaa myös huoneen tyhjästä jääkaapista, jonne sai mukavasti cavan ja vesipullot kylmään. Ainut miinus oli, ettei missään mainittu, että hotellin katolla oleva uima-allas oli remontissa.

Nerja on viehättävä lomakaupunki. Ehkä liian pieni pidempään asumiseen, mutta mataline taloineen ja viehättävine katuineen täydellinen lomakohde erityisesti, jos pidät auringosta ja rannoista.

Kauniit kallioiden reunustamat hiekkapoukamat, upeat näköalat ja lukuisat kiinnostavan näköiset ravintolat saivat ainakin meidät viihtymään. Ja pilvettömältä taivaalta hehkuva aurinko käänsi parhaimman lomamoodin päälle.

Mena Plaza hotelli Nerjassa on yli 300 ravintolaa, mistä valita. Lomatunnelmissa.

En tiedä tekeekö Nerjaan enää kukaan suomalaisista seuramatkajärjestäjistä matkoja, sillä suomen kieltä ei juurikaan kaduilla kuulunut. Kaupunki näytti olevan englantilaisten, saksalaisten ja ruotsalaisten suosiossa ainakin kaduilla kuultujen kielten perusteella.

Nerjan kaupunki mainostaa itseään Euroopan parhaalla ilmastolla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Nerjan sijainti on muita Costa del Solin kaupunkeja lämpimämpi ja kosteampi. Tästä syystä ympäristö on täynnä hedelmä- ja vihannesviljelmiä, mm. avokado- ja mangopuita näytti olevan vähän kaikkialla.

Vieraassa kaupungissa ruokapaikan löytäminen on aina tuuripeliä. Tällä kertaa meillä kävi mäihä. Bongasin keskustasta pelkistetysti sisustetun Pápalo -nimisen ravintolan. Seinään kiinnitetty aasialaisvivahteinen ruokalista herätti kiinnostusta, sillä tässä kohtaa meitä on alkanut perinteinen andalusialainen keittiö tapaksineen jo vähän kyllästyttää.

Perfecto, tekisi Pápalosta mieli sanoa. Kauniita annoksia, jotka tarjoiltiin kauniilta astioilta, makumaailmaltaan vivahteikasta hieman erilaista fuusiokeittiötä, ystävällistä palvelua eikä mitään kohtuuttoman hintaista. Ravintola on avannut ovensa viime joulukuussa.

Seuraavana iltana päätimme vähän säästää ja mennä edullisesti pizza/salaattilinjalla. Nyt ei mennyt ihan putkeen, mutta niinhän se on, että sitä saa mitä tilaa. Aina ei onnistu syömään halvalla hyvin, ei edes Espanjassa.

Pápalo oli meille mieleen.

Nerjan keskustassa, meren äärellä, on upeista näköaloistaan tunnettu Balcón de Europa, Euroopan parveke, josta tosiaan avautuu ihastuttava näkymä alas merelle. Minun teki viimeisenä iltanamme mieli mennä istuskelemaan jonnekin rannan yläpuolella sijaitsevista ravintoloista, joista avautuu hienot näkymät merelle.

Yleensä näissä näköalapaikoissa saa maksaa ”näköalalisää”, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että juomien hinnat ovat roimasti kalliimpia kuin missään muualla. Balcón de Europan vasemmalla puolella on pieni kahvila/baari Calabella. Sisustus on jäänyt menneille vuosikymmenille, eikä paljoa houkuttele poikkeamaan sisään. Mutta mene kuitenkin.

Kahvilan perällä ulkoterassilla ei ole kuin muutama pöytä, mutta ne sijaitsevat parhaimmalla mahdollisella näköalapaikalla. Ja mikä parasta, tässä paikassa ei rokotettu hinnoilla. Neljän euron mojitossa jäämurska oli nuijittu käsin, mutta maku oli aito. Enpä keksi äkkiseltään parempaa paikkaa siemailla drinksua pimenevässä etelän illassa.

Balcón de Europa Täydellinen mojitohetki.

Nerjasta kannattaa käydä. Kaupunki on pieni, joten huippusesonkina se on varsin aika täysi ja tukkoinen. Jos voit, mene syksyllä tai näin keväällä ja mieluiten aurinkoisella säällä. Nerja on idylli aurinkoisesta rantakaupungista. Turkoosin värinen kirkas meri houkuttelee, vaikka ei niin rantaihminen olisikaan. Lomatunnelma on taattu.

Aiemmasta Nerjan reissusta voit lukea täältä.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista