Browsing Tag

Aurinkorannikko

Andalusia Costa del Sol Espanja Ikääntyminen Ravintolat ulkomailla Ruoka ja viini

Juhlahumua Malagassa. Syntymäpäiväjuhlat ulkomailla – uhka vai mahdollisuus?

sunnuntai, 27 marraskuun, 2022
Pikku hiljaa alkavat jalat taas tavoittaa maaperää. Sen verran juhlahumussa olen viime päivät leijunut.

Kaikki alkoi vuosi sitten, kun Malagan katuja haahuillessa päätin, että tässä kaupungissa haluan ottaa vastaan uuden ikävuosikymmenen. Aiemmat pyöreiden vuosien juhlat olen viettänyt kahdestaan miehen kanssa jossain päin maailmaa. Nyt ajattelin, että olisihan se mukava, jos saisin mukaan muutaman ystävänkin ja voisin kerrankin pitää ihka oikeat synttärikekkerit. Maksoi mitä maksoi.

Ikääntymisessä ei minusta näillä vuosikymmenillä ole oikeastaan mitään juhlittavaa. On väistämätöntä, että tästä eteenpäin fysiikka ja keho vain rapistuvat, naama lahoaa ja toiminnot hidastuvat. Luonnollista, mutta vaikeaa hyväksyä etenkin, kun pää käy omiaan ihan eri vuosikymmenellä.

Sen sijaan elämä itsessään on suuren juhlan aihe ja sitä, jos mitä, kannattaa juhlia. Kun espanjalaisia seuraa, aina tuntuu olevan syytä fiestaan, pienempään tai isompaan. Ja aina on syytä vähän laulaa, tanssia ja taputtaa. Tätä alegríaa, elämäniloa, halusin päästä myös itse kokemaan ja nimenomaan Andalusian sydämessä Malagassa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Vanheneminen panee miettimään. Fiilisteltiin ennen juhlapäivää AC Malaga Palacio -hotellin katolla.

Hyvän juhlapaikan löytäminen vieraassa kaupungissa ja vielä ulkomailla sisältää aina suuren määrän riskejä etenkin, kun kyse on tuntemattomasta ravintolasta, josta itsellä ei ole mitään kokemusta. Olisiko ruoka varmasti hyvää? Toimiikohan tarjoilu ja onko miljöö sittenkään sopiva juhlaan? Entä olisiko paikka espanjalaiseen tapaan liian meluinen tai ehkä niin fiini, että homma menee liikaa jäykistelyn puolelle? Entä aiheuttaisiko kielimuuri väärinymmärryksiä?

Aloitin valmistelut hyvissä ajoin ja pyysin Facebookissa suosituksia Malagan hyvistä juhlatilaisuuteen sopivista ravintoloista. Sainkin useita varteenotettavia ehdotuksia paikoista, joihin otin sähköpostilla yhteyttä. Kerroin minkälaisesta juhlasta on kyse, minkä suuruinen ryhmä olisi tulossa ja minkälaista menua toivoisin.

Ainoastaan kaksi ravintolaa vastasi tarjouspyyntööni. Toinen niistä lähetti ravintolan normaalin ruokalistan ja toinen ravintola tuntui muuten vaan tylsältä. Lähdin lopulta itse etsimään netistä erilaisilla haulla sopivaa juhlapaikkaa.

Sitten se löytyi. Keskeltä Malagan vanhaa kaupunkia ravintola, joka tuntui kaikin puolin sopivalta. Ihastuin Restaurante Balausta -ravintolaan, joka sijaitsee 1800-luvun entisessä kaupunkipalatsissa. Ihastelin paikan kauniita kuvia ja olin jo lähes varma, että tässä on juuri sellainen ravintola, mitä hain.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Vielä kun ravintolan keittiömestari José Carlos Garcia pyörittää Malagassa toista, Michelin tähdellä palkittua ravintolaa, tiesin, että tämä voisi olla täysosuma. Ravintola toimii tasokkaan boutique-hotellin, Palacio Solecion, yhteydessä.

Päivänsankari valmiina biletykseen.Juhlijat nuorimmasta ja vanhimmasta päästä.

Seuraavana päivänä sain Balaustasta englanninkielisen vastauksen ja tasting menu -ehdotuksen. Mukana oli tarkka hinta ja tarjoukseen oli selkeästi yksilöity, mitä hintaan sisältyi. Tosin menu oli heillä piakkoin vaihtumassa, joten se luvattiin tarkentaa, kun uusi menu olisi valmis.

Luin tarkasti Tripadvisorista kaikki ravintolasta tehdyt arvostelut. Pientä huolen poikasta aiheuttivat arvostelut, jotka tuntuivat olevan laidasta laitaan. Toisten mielestä ravintola oli tarjonnut loistavaa ruokaa, toisten mielestä hinta ja laatu eivät oikein kohdanneet tai jonkun mielestä tarjoilu oli ollut sekavaa.

Parempaakaan vaihtoehtoa en keksinyt, joten tartuin tarjoukseen ja tein varauksen. Ravintola itse ehdotti meille ravintolasalin siipeä, joka oli vähän erillään muusta salista, mutta kuitenkin sopivasta osana kaunista ravintolasalia. Tuo tila tuntui juuri sopivalta ja vahvistin varauksen maksamalla varausmaksun.

Kaikki oli tähän saakka hyvin, kunnes sain lopullisen menun. Kuusi ruokalajia oli vaihtunut viideksi, mistä olin vähän pahoillani. Kun kyselin asiaa, minulle ilmoitettiin, että raaka-aineet olivat vaihtuneet paremmiksi. Näin varmaan olikin, joten tähän mennessä kaikki hyvin. Ainakin viestintä ravintolan kanssa toimi hyvin. Minulle oli nimetty oma luottohenkilö, joka kertoi olevansa käytössä kaikkiin toiveisiimme.

Huolestuttavin käänne tuli paria viikkoa ennen h-hetkeä. Ravintola ilmoitti, että heille olisi tulossa 40 hengen ryhmä, joten voisivatko he siirtää pienen ryhmämme erilliseen kabinettiin. Olin varannut ravintolan juuri tuon kauniin tilan vuoksi ja siksi erillinen tila ravintolasalin ulkopuolella tuntui huonolta idealta. Kerroin, että en voi suostua tilan vaihtoon ja olin siinä vaiheessa jopa aikeissa vaihtaa ravintolaa. Sovimme, että tulen neuvottelemaan asiasta, kun saavun Malagaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Loppujen lopuksi asiassa kävikin enemmän kuin hyvin. Ravintola ei normaalisti ota ryhmiä keskelle intiimin oloista ravintolasalia, mutta nyt he suostuivat tekemään poikkeuksen. Meille katettaisiin kaunis pöytä ravintolasalin reunalle ja viereen saisimme myös kitaristin soittamaan tunnelmamusiikkia. Olin tässä kohtaa enemmän kuin mielissäni.

Viimeiset silaukset teimme vielä sähköpostitse sopimalla alkoholittomista juomavaihtoehdoista, vahvistamalla viinit ja erikoisruokavaliotoiveet sekä tervetuliaismaljojen tarjoilun. Kaikesta pidettiin erinomaista huolta ja toiveet toteutuivat illan aikana juuri niin kuin olimme sopineet.

Restaurante Balausta virittää jo miljööllään juhlatunnelmaan.

Olen Espanjassa rakastunut flamencon tunteikkaaseen musiikkiin ja intohimoiseen tanssiin. Siksi halusin viedä vieraani ensimmäiseksi seuraamaan flamencoesitystä. Tablao Flamenco Alegría on ehkä turhankin turistipainotteinen flamencopaikka, mutta heidän aikataulunsa sopi mainiosti meidän aikatauluumme ennen illallista, joten flamencolla nyt virittäydyttäisiin juhlatunnelmaan.

Varasin ryhmällemme liput ja istumapaikat etukäteen. En paljoa flamencosta ymmärrä, mutta tunnin mittainen esitys oli ainakin minusta erinomainen. Selvästi oli kyseessä ammattimainen porukka: kaksi tanssijaa, kitaristi ja kaksi laulajaa takasivat kuuman ja intohimoisen flamencokokemuksen.

Tanssi täynnä intohimoa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Ennen flamencoa päivänsankari vietti hetken omaa aikaa kampaajalla ja meikkaajalla. Tukka ei ihan onnistunut toivotulla tavalla, sillä espanjalainen kampaaja ei tajunnut skandinaavisen hennon hiuksen erikoisvaateita. Kiharat olivat kauniit kampaajalta lähtiessä, mutta ikävä kyllä suoristuivat saman tien.

Meikki sen sijaan onnistui. Espanjassa naiset meikkaavat voimakkailla väreillä ja vetävät omaan makuuni aika tavalla jopa överiksi. Vähän pelkäsin, että minkähänlaiset spanish eyesit tulisin saamaan. Lopputulos oli minusta kuitenkin ihan onnistunut, vaikka tosi vaalealle iholleni ei löytynytkään tarpeeksi vaaleaa meikkivoidetta.

Balaustassa meitä jo odotettiin, kun saavuimme paikalle. Ja odottihan siellä meitä myös kauniisti katettu juhlapöytä. Henkilökunta kävi vuoron perään onnittelemassa ja varmistamassa, missä kohtaa halusimme minkäkin tarjoiluosan toteutuvan.

Ensin vähän juhlapuheita…… ja sitten nauttimaan juhlamenusta.

Juhlapuheiden ja maljankohotusten jälkeen aloitettiin ruokatarjoilu. Ennakkohuoleni ruuan tasosta osoittautuivat aivan turhiksi. Menu oli huippuhyvä. Yksikään osa ei pettänyt ja ruokiin paritetut viinit täydensivät hienoa kokonaisuutta. En muista milloin olisin viimeksi syönyt noin täydellistä pihviä. Enkä usko, että kukaan olisi jaksanut enää syödä sitä kuudetta ruokalajia. Kaikkiaan kolmisen tuntia nautiskelimme onnistuneesta illallisesta.

Itse nautin täysin sydämin täydellisyyttä hipovasta palvelusta, kauniista miljööstä ja sopivalla tavalla hienostuneesta ilmapiiristä. Ihanat läheiset ja ystävät ympärillä sekä loistava ravintolaelämys tekivät päivästäni kerrassaan ikimuistoisen.

Voin suositella Balaustaa lämpimästi juhlatilaisuuksiin. Ja onhan se upea paikka vaikka romanttiselle illalliselle, jos Malagassa sellaiselle olisi tarvetta. Ja miksei olisi, tämä kaupunki on täynnä rakkautta.

Onnellinen birthdaygirl Malagan yössä. Täytinköhän mä sittenkin 30?

Lähdimme porukalla ottamaan vielä yhdet lähiterassille. Kotimatkalla poikkesimme miehen kanssa ihastelemassa kerrankin hiljaista jouluvaloin koristeltua Larios-katua. Ja pitihän siellä napata illan viimeiset valokuvat. Mukana oli terassilta mukaan napattu illan viimeinen cavapullo. Brutaalisti nyt pullonsuusta. Kuusikymppisellä on tähän täysi oikeus. Salud!

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Costa del Solin ihanat kaupungit – näitä paikkoja ei kannata jättää käymättä

sunnuntai, 24 tammikuun, 2021

Koronasta ei tiedä. Rokotuksista ei tiedä. Mutta yhdestä asiasta tiedän. Ensi syksynä, jos vain mitenkään on mahdollista, minä herään uuteen aamuun Espanjan Aurinkorannikolla, Costa del Solilla.

Koska nyt alkaa näyttää pahasti siltä, ettei tulevana keväänä ja ehkei myöskään kesällä matkailla muualla kuin kotimaassa, suuntasin suunnitelmani ensi syksyyn ja aloin haaveilemaan jälleen rakkaastani, Etelä-Espanjasta. Palasin vanhoihin blogijuttuihini ja mietiskelin, mikä olisi meille paras etappi seuraavalle matkalle.

On kohde sitten mikä tahansa, koko eteläinen rannikko (jos sitten koko Andalusia), on monipuolinen rypäs viehättäviä kaupunkeja ja kyliä, joissa on paljon nähtävää ja koettavaa. Suosittelen lämpimästi suuntaamaan myös oman lomakohteen tai asuinpaikan ulkopuolelle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Matkustaminen Costa del Solin alueella on helppoa ja halpaa. Paikallisjunat ja bussit kulkevat tiuhaan ja välimatkat ovat lyhyitä. Jo pelkästään päiväretkellä ehtii paljon.

Aurinkorannikolla on neljä kaupunkia, joista on tullut omia matkasuosikkeja.

Estepona

Läntisen Costa del Solin tuntemattomampi kaupunki, josta jokainen kävijä muistaa varmasti kukat. Vanhan kaupungin kapeat kadut ja talojen seinät on koristeltu sadoilla värikkäillä kukkapoteilla, jotka luovat paikkaan kivan kylämäisen tunnelman.

Piipahda kauniilla appelsiinipuiden reunustamalla aukiolla Plaza de las Floresilla, nauti grillatut sardiinit jossain rannan kalaravintoloista tai kierrä ihmettelemässä Esteponan valtaisia muraaleja, seinämaalauksia, joiden ympärille on rakennettu kokonainen taidereitti.

Kukkafriikkiä voisi kiinnostaa kaupungin kasvitieteellinen puutarha ja sen yli 1300 erilaista orkideaa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Lisää Esteponasta: Aurinkorannikon Estepona – suloinen lomakaupunki, jota moni ei tunne

Marbella

Marbella leimataan helposti jet setin temmellyskentäksi, jossa Ferrarit ja kalliit merkkiliikkeet kuuluvat katukuvaan. Jos metsästät tällaista Marbellaa, suuntaa Puerto Banuksen kaupunginosaan. Jos taas olet kiinnostunut aidommasta Marbellasta, matkaa kaupungin vanhaan keskustaan.

Marbellan vanha kaupunki on pieni, mutta viehättävä. Vaikka kaikessa on ehkä pienoista päälleliimattua turismimeininkiä, siltikin hyvin hoidettu ja visuaalisesti huoliteltu alue on kaunista katseltavaa. Vanhoilla kujilla ja aukioilla on miellyttävää kierrellä.

Lisää luettavaa Marbellasta täältä: Ihana rantareitti Puerto Banuksesta Marbellan keskustaan

Torremolinos

Luulenpa, etten ole ainut, jolle Torremolinos tuo mieleen 70-luvun seuramatkat ja kosteat possujuhlat. Täytyy myöntää, että pientä ennakkoluuloa oli taustalla, kun ensimmäistä kertaa menin ”Torreen” reilut pari vuotta sitten.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Vaan hyvä, että tuli mentyä. Sen jälkeen kaupungissa on tullutkin käytyä useampi kerta. Tykästyin jollain lailla kaupungin aitouteen. Jos Marbella on vähän ”teennäisen kaunis”, Torremolinos on teeskentelemättä sellainen kuin on. Vähän rosoinen ja sopivan kaupunkimainen. Torrea voisi luonnehtia Aurinkorannikon retrokaupungiksi.

Parasta Torremolinoksessa on eläväinen ranta-alue ja kivasti toteutetut keskustan kävelykadut lukuisine kauppoineen. Kaupunki onkin minusta yksi Costa del Solin parhaita shoppailupaikkoja.

Jos Torremolinos kiinnostaa, lisää käyntivinkkejä täällä: Torremolinos – rantakaupunki, joka yllätti

Nerja

Costa del Solin itäosan pieni Nerja on soma lomakaupunki ja erinomainen kohde kiireettömään nautiskeluun. Ihana kaupunki vierailla erityisesti silloin, kun aurinko paistaa ja Välimeri kimmeltää. Ranta-alue pienine poukamineen ja kalliorantoineen sekä keskusta lukuisine ravintoloineen luovat puitteet mukavaan lomatunnelmaan.

Nerjan merkittävin nähtävyys ovat tippukiviluolat, joissa kannattaa ehdottomasti käydä. Maan alla aukeaa ihan toisenlainen maailma.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Kokemuksia viimeisimmästä visiitistäni Nerjaan on luettavissa täällä: Täydellinen lomamoodi – rantalomanen Nerjassa

Malaga

Vaikka kuinka paljon kävisin Malagassa, tästä kaupungista en varmaan koskaan saa tarpeeksi. Malaga vaan on niin monipuolinen ja niin innostava.

Malagassa on rannikon parhaat museot, parhaat ravintolat, parhaat kulttuurielämykset ja paras kaupunkitunnelma. Ja ehdottomasti Costa del Solin kiinnostavin vanha kaupunki. Unohtamatta tietenkään hienosti rakennettua rantapromenadia.

Taiteen ystävän kannattaa katsastaa Picasso-museo. Viherpeukalo ilahtuu varmasti kasvitieteellisestä puutarhasta. Museoiden ystävälle Malagan automuseo on hyvä valinta ja ruokaorientoituneen kannattaa tehdä kierros vanhan kaupungin tapasravintoloissa.

Tässä muutama hyväksi havaittu vinkki Malagaan: Malaga on kaupunki, josta kehkeytyi suosikkini – vinkit mukavaan Malaga-päivään

Ai, että missäkö on listalta Fuengirola, joku saattaa kysyä. Fuengirola on ollut meille kahden talven ajan se paras kaupunki asua. Fugessa on paras kattaus vuokra-asuntoja, erinomainen palvelutarjonta, hyvät harrastusmahdollisuudet jopa omalla äidinkielellä, mukava rantareitti lenkkeilyyn ja sopivasti sosiaalista elämää. Eli täydellinen paikka perustaa talvikoti ja viettää tavallista arkea.

Näillä mittareilla Fuengirola on helmi, mutta en nostaisi sitä siltikään Aurinkorannikon kauneimpien tai kiinnostavimpien kaupunkien joukkoon. Keskeisen sijaintinsa ansiosta Fugesta on kätevää liikkua joka puolelle rannikkoa sekä koko Andalusiaa. Helppoa lähteä seikkailemaan ympäristöön ja palata halutessa illaksi kotiin.

Minkälaisia omakohtaisia kokemuksia sinulla on Costa del Solin kaupungeista? Minkä sinä nostaisit helmien listalle?

Andalusia Costa del Sol Espanja

Malagaa monella tapaa

sunnuntai, 8 maaliskuun, 2020

En meinaa millään aina muistaa, että asumme vain noin 40 minuutin junamatkan päässä vajaan 600 000 asukkaan Malagasta. Junia kulkee 20 minuutin välein ja siksi onkin lähes käsittämätöntä, miten helposti kaikki suurkaupungin herkut ovat saavutettavissa.

Suurkaupungin ihanuudet aivan vieressä

Meillä on välillä tapana lähteä Malagaan ihan vain höntsäilemään, niin kuin mies sanoo. Hypätään Fuengirolan Torreblancan asemalta aamupäivän junaan, jäädään pois Malagan keskustassa ja kuljeskellaan pitkin kaupungin katuja ilman päämäärää.

Malaga on mielenkiintoinen. Vanha ja vähän rosoinen, mutta ei missään nimessä mitenkään elähtänyt. Pikemminkin vireä, eloisa ja luonteikas. Toisella puolen kaupunki rajoittuu mereen, toisella puolen vuoristoon. Siinä välissä on ihastuttava kaupunki, josta voi poimia sellaisen setin kuin parhaimmalta tuntuu. Tarjolla on antia rantalomasta kaupunkielämään.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Malaga on kaupunki, joka on kuin pelikumppani, jonka luulit tuntevasi. Jokaisella pelikerralla se pystyy kuitenkin nostamaan yllättävät kortit tiskiin ja tekemään pelistä täysin ennalta arvaamattoman.

Kurkkaat avoimesta ovesta sisään ja hetken päästä nautitkin Malaga-viiniä paikassa, joka näyttää olleen siinä iät ajat. Tai löydät maailman kauneimman apteekin tai kauneimman viinimyymälän. Tai herkkukaupan, joka on valmistanut kaupunkilaisille suussa sulavaa samassa paikassa jo vuodesta 1890.

Luulit jo tuntevasi tietyn kaupunginosan tai tietyt kulmat. Sitten huomaatkin kadulta, mitä olet kävellyt jo ties kuinka monta kertaa, taas jotain aivan uutta ja mielenkiintoista. Malagassa käynti onkin minulle aina sellainen piristävä kaupunkiseikkailu.

Malaga, kerrankin hiljainen

Normaalisti Malaga on aina ruuhkainen ja äänekäs, oli viikonpäivä sitten mikä tahansa. Jos satut vanhan kaupungin kaduille iltapäivän lounasaikaan, yleensä ravintolat ja niiden terassit ovat täynnään asiakkaita, niin että vapaata pöytää joutuu jopa vähän haeskelemaan. Myös kapeimmille ja varjoisimmille kujille tuntuu aina riittävän niin paikallista kuin turistien loputonta virtaa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Paitsi tämän viikon torstaina. En muista koskaan nähneeni Malagan vanhaa kaupunkia näin rauhallisena. Vilkkaimpana lounasaikana terasseilla oli reilusti tilaa, ravintoloiden henkilökunnalla oli aikaa seisoskella ovilla asiakkaita odottamassa eikä vilkkaimmallakaan pääostoskadulla Calle Larioksella ollut minkäänlaista väentunkua.

En keksi muuta selitystä tähän apatiaan kuin koronaviruksen ja sen myötä vähentyneen turismin. Liekö myös paikalliset alkaneet vältellä tilanteita, joissa ollaan tiiviissä kosketuksessa kanssakulkijoihin? Ensimmäistä kertaa aloin itsekin miettimään, että pitäisikö tässä olla jotenkin huolissaan.

Normisäpinä puuttui.Fuusiotapaksia yhdessä lempiravintoloistamme KGB:ssä.Löysin uudelleen jo unohtuneen viinibaarin, ravintolan ja viinikaupan Los Patios de Beatasin.Ihan vähän piti myös tällä käynnillä ihastella näitä ihanuuksia.

Toisaalta olipa kiva kierrellä vanhan kaupungin sokkeloisia kujia näin rauhallisena päivänä. Poiketa välillä tapaksille, viinilasilliselle tai kahville, bongailla kiinnostavia ravintoloita seuraavaa käyntiä varten ja ihastella sieltä täältä pulpahtelevia rakennuskaunokaisia.

Malaga on aina käynnin arvoinen. Tai kymmenen. Tai kahdenkymmenen. Sellainen kaupunki, josta ei myöskään koskaan saa tarpeeksi. Jos vaan joku osaa vihjata Malagasta asuntoa vuokralle vuoden lopulle tai ensi vuoden alkupuoliskolle, minulle voi laittaa mieluusti viestiä. Olisi kiva kokeilla malagalaiselämää kuukausi tai kaksi ihan paikan päällä.

Tällä reissulla huomasin kauppahallin kauniin takaseinän.Ja muutaman ihastuttavan rakennuksen.Ja sen, miten katedraali tupsahtelee näkyviin vähän joka puolelta.

Malagan uusi shoppailukeidas

Kävimme viikolla tutustumassa myös Malagan uusimpaan yleisömagneettiin, pari viikkoa sitten avattuun McArthurGlen Designer Outlet shoppailualueeseen. Aiemman Plaza Mayor ostoskylän viereen rakennetun outlet centerin piti aueta jo ennen joulua, mutta matkaan tuli joitain mutkia viranomaisten kanssa ja niin avajaiset siirtyivät näin pitkälle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Kaikin puolin viihtyisä ja hienosti toteutettu alue olikin kyseessä, vaikka itse en mitenkään merkkien perään olekaan. Silmiin pisti mm. erinomainen valikoima kenkäkauppoja sekä vähän erilaiset tuotebrändit espanjalaista ja ranskalaista muotia.

Guessin liikkeessä huomasin selvästi edullisimmat näkemäni laukkujen hinnat. Tosin mies kysyi, että miten ne eroavat rantakaupustelijoiden versioista. Apua, toinen on aito ja toinen feikki, mutta huomaako kukaan eroa?

Ensin Plaza Mayorin alue toivottaa tervetulleeksi. Ja heti perään uusi Designer Outlet .Alueella on kivaa taidetta ja kauniita viheralueita.

Huono shoppailija minusta vaan on tullut. Jotenkin nykyisin harkitsen entistä enemmän kaikkia hankintojani ja toisaalta tällä kertaa ei myöskään mitään ihmeitä tarpeitakaan ollut. Huomasin, että kauppoja enemmän minua kiinnosti alueen mielenkiintoinen taide ja alueen taakse hienosti toteutetut viheralueet.

Käymisen arvoinen paikka joka tapauksessa. Perille pääsee näppärimmin paikallisjunalla. Jää pois Plaza Mayorin asemalla ja oletkin melkein sisäänkäynnin kohdalla.

Mukavastihan tuollakin sai päivän kulumaan. Ja voi näitä kesäisiä kelejä. Lämpöä ja aurinkoa on tarjoiltu päivä toisensa jälkeen. Ihana, ihana Aurinkorannikon kevät! Tuppaa niin väkisin hymyilyttämään. Joka ikinen päivä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Hyvää arkea Aurinkorannikolla

maanantai, 2 maaliskuun, 2020

Hyppäsin Malagan lentokentältä paikallisjunaan kohti Fuengirolaa. Takana rankka työrupeama Suomessa, mutta työtäkin enemmän energiaani ovat vieneet viikon ikävät ja yllättävät tapahtumat. Olin väsynyt, murheellinen ja hämmentynyt. Luottamukseni ihmisiin on kokenut kovan kolahduksen.

Junassa istahdin pienen pojan viereen, joka katsoa napitti minua uteliaana, hymyili sitten leveästi ja tokaisi iloisesti ”HOLA!” Tuo iloinen tervehdys nostatti hymyn kasvoilleni ja vastasin takaisin: ”Hola, que tal?” – Moi, mitä kuuluu?”

Hyväntahtoisen pienen espanjalaispojan ele tuntui jostain syystä minusta käsittämättömän hyvältä. Tuli niin hyvä mieli, että lähes silmäkulma kostui. Miten mukavaa olikaan taas palata Aurinkorannikolle viettämään pätkä aivan erilaista arkea.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Kevät on tullut Andalusiaan ryöpsäyksellä. Viime päivien lämpöaalto on herättänyt kasvit kukkimaan ja linnut konsertoimaan. Talvikauden kiinni olleet ravintolat ovat alkaneet availla oviaan ja muutenkin lomailijoiden määrä näyttää lisääntyneen. Elämää on tullut katukuvaan selvästi lisää. Kaupunkia koristellaan kesäkukkasin.

Ja tuo siunattu aurinko on tarjoillut niin kesäisiä lämpötiloja, että jopa minä olen uskaltanut luopua toppatakistani.

Keltaiset mimosat värittävät teidenvarsia. Kukkia kaikkialla, ihanaa!

Pari viikkoa Suomessa meni taas lähinnä tietokoneen ääressä istuen ilman minkäänlaista liikuntaa. Niskat ovat jumissa ja paikat puuduksissa. Päätin, että täällä oloaikana pitää jälleen yrittää liikkua niin paljon kuin mahdollista. Ja mikäpä on liikkuessa. Aurinko iholla tässä kohtaa vuotta tuntuu balsamilta ja merenranta maailman parhaimmalta lenkkeilymaastolta.

Sunnuntaina päätettiin miehen kanssa kävellä Benalmadenasta Fuengirolaan. Viime keväänä teimme saman matkan ”bileperjantain” hengessä ja pysähtelimme matkan varrelle lasillisille muutamassa rantabaarissa. Kokemuksia tuolta taipaleelta löydät täältä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Vaan nyt tavoitteena oli taivaltaa reitti ihan liikunnan näkökulmasta. Hypättiin ensin junaan ja ajettiin Benalmadenaan. Asemalta kuljettiin merenrantaan ja sieltä lähdettiin kulkemaan kohti Fuengirolaa.

Jos jaksat kulkea reilun kymmenen kilometrin matkan, tämä reitti on oikein mukava. Jos et halua ihan rantavesissä kahlailla ja könytä pitkin rantakallioita, rantareitiltä joutuu muutamia kertoja nousemaan ylös tavalliselle tieosuudelle, mutta pääosin matkan voi kulkea rannan tuntumassa.

Myös nudistiranta katsottiin parhaimmaksi ohittaa yläkautta, sillä täysissä pukeissa kulkeminen pitkin rantalinjaa olisi tuossa kohden tuntunut lähinnä tirkistelyltä.

Matkan varrelle jäi pieniä, rauhallisia rantapoukamia. Jos en olisi näin arka kylmälle vedelle, olisin voinut välillä pulahtaa virkistävään mereen. Tähän aikaan kevättä ikävä kyllä vielä liian kylmää minulle.

Rannoilla ja aurinkotuoleilla olisi nyt väljää. Kyllä tällä matkalla hien sai pintaan.

Jossain Torrequebradan ja Torremuellen välissä huomiomme kiinnittyi eriskummalliseen puurakennukseen, jota itse asiassa ihmettelimme jo rakennusvaiheessa viime keväänä. Uteliaisuuteni ajoi meidät sisälle kurkkimaan, mikä paikka tämä oikein onkaan.

Hetken päästä istuimme tämän uuden karhean ravintolan viihtyisällä terassilla. Kyse on Trocadero ravintolaketjun uusimmasta tulokkaasta. Ketjulla näyttää olevan kolme ravintolaa Marbellassa ja yksi Esteponassa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Rantatörmäällä oleva puurakennus on lähes huomaamaton, mutta sisätilat kauniit, elleivät peräti hulppeat. Trocaderon sisustuksessa on haettu siirtomaahenkeä. Vaikuttava baaritiski ja baarin valkoiset nahkasohvat houkuttelisivat jo sellaisenaan uumeniinsa, mutta koska keli oli mitä parhain, nautimme oluet mieluimmin viehättävällä puuterassilla.

Trocadero on myös kalliin puoleinen ruokaravintola. Hintataso näytti olevan lähes kaksinkertainen normitasoon, mutta onhan paikka aika ainutlaatuinen. Selvästi isolla rahalla rakennettu ravintolakonsepti. Tämä on sinulle, joka kaipaat paikkaa romanttiselle illalliselle.

Kannattaa ehdottomasti käydä. Jäin kuolaamaan paikan näyttäviä drinkkejä.

Päivän saldo 12,2 kilometriä, 18038 askelta ja 23 kerrosta. Paita oli kyllä aika märkä, kun päästiin kotiin asti.

Trocadero – pysähdyksen arvoinen

Aurinkorannikon päivät ovat aina kaikkea muuta kuin ennalta-arvattavia ja etukäteen käsikirjoitettuja. Vaikka kuinka aamulla suunnittelemme tekevämme jotain, sitten saattaa tekemisiimme tulla hetken mielijohteita ja yllättäviä käänteitä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Kuten viime lauantaina, kun olimme menossa ihan tavallisille viikonloppuostoksille Mercadonaan. En nyt enää muista, miten siinä niin pääsi käymään, mutta jostain syystä kauppaan menon sijaan päädyimmekin syömään paikalliseen kalaravintola El Chocoon.

Ympärillä oli iloinen paikallistunnelma, mikä käytännössä tarkoittaa korviin käyvää meteliä, sillä paikallisten tapa keskustella ei ole mitään kevyttä puheensorinaa. Kiva ravintola, suosittelen. Kohtuuhintainen, ruoka ihan hyvää ja palvelu ystävällistä. Ei me muuten sinne Mercadonaan, sitten tällä reissulla koskaan päädyttykään.

Parhaat pimientos de padrónit ikinä. Että mä rakastan näitä kärtsättyjä pikkupaprikoita.

Olen aina ollut vähän huono hoidattamaan itseäni. Sitä normiarjessa yleensä vaan pakerran sen, mitä pitää ja lähes laiminlyön oman itseni. Täällä Aurinkorannikolla olen päättänyt tehdä tähän asiaan korjauksen. Satsaan itseeni ja käytän niin kauneudenhoito- kuin hyvinvointipalveluita, joita Fuengirolasta löytyy melkoisesti, paljon myös suomalaisten yrittäjien toimesta.

Lähes luksukselta tuntui aloittaa viikko hierojalla. Kireä niska-hartiaseutu sai käsittelyn, joka sai koko kropan tuntumaan keveämmältä ja liikkuvammalta. Tätä ehdottomasti lisää.

Viime kerralla kokeilin muuten Fuengirolan hammaslääkäripalveluita. Olin etukäteen varautunut opettelemalla tarvittavaa sanastoa niin englanniksi kuin espanjaksi, mikä olikin ihan turhaa. Hammaslääkärin vastaanotolla selvisi suomalaisten vastaanottovirkailijoiden avustuksella ihan omalla äidinkielellään, vaikka paikallinen hammaslääkäriasema olikin.

Tarkastuskäynti, joka sisälsi röntgenkuvat, hammaskiven poiston ja hammaslääkärin tarkastuksen maksoi 40 euroa. Aika kohtuullista sanoisin. Aurinkorannikon edullisia palveluita kannattaa totta vie käyttää.

Valosta ja auringosta ammennan valtavasti hyvää oloa.

Pikku hiljaa alan saada taas pääni mukaan tähän rentoon elämänmenoon. Viime viikolla silmiini osui sosiaalisessa mediassa lainaus Eevi Minkkisen esikoisteoksesta ”Ole itsellesi armollinen”. Minusta tuntui kuin Eevi olisi kirjoittanut viisaat sanansa suoraan minulle:

”Sen sijaan, että vaadit itseltäsi liikaa, harjoittele armollisuutta.
Sen sijaan, että väheksyt itseäsi, harjoittele tuntemaan oma arvosi.

Sen sijaan, että etsit kaikkien hyväksyntää, harjoittele arvostamaan heidän rakkautta, jotka ovat oikeasti läheisiäsi.
Sen sijaan, että sinun pitäisi heti osata, salli itsesi harjoitella ja kompuroida.

Sen sijaan, että koittaisit pitää itsesi väkisin kasassa, anna sinun murtua.
Sen sijaan, että selittelisit muille, miksi olet sellainen kuin olet, ole vaan mitä olet.

Sen sijaan, että piilotat sitä, että koskee, anna kipusi tuntua.
Sen sijaan, että pyrit täydellisyyteen, pyri inhimillisyyteen.
Sen sijaan, että koitat pärjätä itse, uskalla pyytää tukea.

Sen sijaan, että koitat pysyä mielen vaatimuksissa, harjoittele joustavuutta.
Sen sijaan, että tekisit vielä vähän lisää, ota sittenkin tauko.

Sen sijaan, että suunnittelet liikaa, kysy, mikä toisi nyt sinua lähemmäs itseäsi.
Sen sijaan, että tilaat salaatin, jos haluat jäätelöä, tilaa kerrankin jäätelöä.

Sen sijaan, että yrität puskea väkisin, anna vaan olla. Ihan oikeasti. Anna vaan olla.”

Taidan tästä lähteä ostamaan jäätelöä. Mukavaa viikkoa teille kaikille, niin ystäville kuin vihollisille.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

 

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Pieniä juttuja ja kaupunkiretkiä

sunnuntai, 16 helmikuun, 2020

Onpa aurinko hellinyt viime viikkoina Aurinkorannikkoa. Päivisin lämpötila on kohonnut sen verran kesälukemiin, että välillä on pitänyt laittaa jäitä hattuun. Siis tarkoitan noin niin kuin kuvaannollisesti.

Aamut ja illat muistuttavat yhä siitä, että talvikautta elellään, eikä passaa ihan kesähepenissä vielä keikistellä, vaikka mieli jo tekisi. Viime vuoden flunssakaudet ovat vieläkin hyvässä muistissa.

Sen sijaan huippuihanaa on näillä keleillä heittäytyä aurinkokylpyihin ja kuljeskella pitkin merenrantoja. Koska Fuengirolan rantapaseo on käynyt jo joltisenkin tutuksi, olemme vaihteeksi hakeutuneet ihan mielenkiinnosta uusille kulmille ja uusille rantareiteille.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

El Pinillosta puiston kautta rantaan.

Torremolinos ja La Carihuela

Viimeisimpänä mielenkiintonamme on ollut Torremolinoksen La Carihuelan ranta-alue. Vanhaa kalastajakylämeininkiä täältä ei enää löydy, mutta rakennukset ovat kuitenkin selkeästi Fuengirolaa matalampia. Jonkin verran arkkitehtuurissa on havaittavissa myös iäkkäämpää rakennuskantaa, niin kuin Torremolinoksessa ylipäätään.

Huolimatta siitä, että rannan palvelut ovat pääosin turismille pyhitettyjä, siltikin alue on oikein viihdyttävä. Kivoja ja viihtyisiä kahviloita, rantabaareja ja muita ravintoloita. Paljon kauppoja ja siistejä hyvinhoidettuja rantoja. Verkkaisesti kuljeskelevia iloisia ihmisiä, palmupuita ja aurinkoa. Kaikki tämä aivan hiekkabiitsin tuntumassa. Täydellistä kesämeininkiä siis tarjolla.

Ja jos kurkistat seuraavalle saman suuntaiselle kadulle sisämaahan päin, lisää kävelykadun ravintoloita ja kauppoja olisi täällä tarjolla.

Carihuelan rannat ovat oikein viehättäviä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mukavan pituisen kävelyreitin, arviolta noin viisi kilometriä, saa, kun kävelee Carihuelan alueen päästä päähän. Alue alkaa Torremolinoksen rannan kallioniemekkeeltä ja päättyy Benalmadenan satamaan. Jää junasta pois Torremolinoksen asemalla, kävele siitä alas rantaan ja jatka oikealle aina Benalmadenan satamaan saakka. Tai sitten toisin päin.

Mikäli haluat lyhyemmän reitin, jää junasta pois El Pinillon asemalla. Suuntaa siitä lyhyehkö matka rantaan ja lähde kulkemaan rantakatua vasemmalle Torremolinoksen keskustan suuntaan. Rantakallioiden ja suuren Melia-hotellin jälkeen lähde nousemaan ylöspäin, niin tulet kaupungin keskustaan kohden juna-asema-aukiota.

Kauniina päivänä Carihuelan ranta-alue on minusta oikein viehättävä kaupunkiretkeilyyn tai ihan vaan kiireettömään chillailuun. Ainakin lomatunnelma on taattu.

Rantapaseon taidetta.Rantakadulla on vehreää.Mukavia kauppoja…ja ylemmällä kävelykadulla lisää. Rantapaseolla paistattelee yllättävän paljon kissoja. Että niin kuin PerSeet olalle?

Yllättävä poikkeaminen urbanisaatioon

Uteliaisuus on yksi luonteenpiirteistäni, jolla on taipumusta johtaa minua joskus tuiki tuntemattomiin paikkoihin. Niin kuin nytkin.

Oltiin itse asiassa tulossa miehen kanssa normilenkiltä, kun huomasin yhtäkkiä asuntomme lähellä kyltin: Las Islas, boutiquehotelli ja ravintola. Mitä ihmettä? Missä täällä on tuollainen hotelli ja ravintola, joista en tiedä yhtään mitään?

Asiastahan oli ihan pakko ottaa selvää ja lähteä kyltin osoittamaan suuntaan katsomaan, mitä sieltä löytyisikään. Suuntasimme siis ylöspäin kohti rinteiden paikallisasutusta. Hetken päästä kapealla kiemurtavalla tiellä tuli seuraava kyltti vastaan, mikä laittoi meidät kipuamaan yhä ylemmäs. Ja sitten taas seuraava ja sitten seuraava kyltti ja jossain vaiheessa huomasimme kavunneemme jo melko korkealle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mukavaa oli samalla tutkailla rinteiden kauniita taloja ja väliin jopa hulppeita huviloita. Nähdä kaikkialla kukkivia kasveja, vihreitä puutarhoja, kuunnella lintujen laulua ja nauttia urbanisaation rauhallisesta meiningistä. Ihan liian harvoin tulee kuljettua rinteitä ylös paikallisasutuksen keskelle.

Ja löytyihän se hotellikin lopulta. Tiukasti aidattu alue, jonka portilla oli kyltti: hotelli ja ravintola avautuvat 15.3. Sen verran kurkin suljetun portin raoista, että hotellin ”salainen” puutarha jäi kutkuttamaan. Tuonne ravintolaan on ihan pakko myöhemmin suunnistaa.

Rinteiden kerroksellista asutusta.Kylttien perässä yhä ylemmäs.Kukkia kaikkialla.

Ihania ihmisiä

Kaupunkivaeltelujen lisäksi viikolla on vietetty myös sosiaalisia hetkiä. Erityisen iloinen olen tutustumisesta mahtaviin tyyppeihin ja uusiin ystäviin. On hienoa, kun ihan tuosta vaan kohtaa kiinnostavia ihmisiä ja sitten lähdetään yhdessä syömään. Ei ainakaan meille ihan jokapäiväistä kauraa. Aurinkorannikolla asiat vaan ovat usein paljon yksinkertaisempia ja mutkattomampia.

Sen viimeisen viinipullon olisi kyllä voinut jättää väliin, mutta ehkä se kertoo siitä, miten mukaviin tyyppeihin olemme törmänneet. Iltaa teki mieli vain jatkaa. Kun on yhdessä hauskaa, sitä harvoin edes muistaa seuraavaa aamua… Vaikka pitäisi, mutta elämä nyt vaan on.

Minua odottaa taas kausi töitä Suomessa. Sitä varten päätin viimeisenä päivänä ennen lähtöä ottaa rantatuolini ja lähteä tavoistani poiketen istuskelemaan rannalle kirjani kanssa aaltojen humua kuuntelemaan. Päivä oli mitä kaunein. Sininen taivas ja silkkaa auringonpaistetta.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Yleensä huolehdin hyvin ihoni suojaamisesta aurinkorasvoilla, mutta nyt jostain syystä kertoimet unohtuivat. Vaan kuinkas siinä sitten kävikään?

Miksi olet noin kauhean punainen, kysyi naapurini kotona? Illan puna oli myös aamun puna. Ja myös seuraavan aamun. Ja sitä seuraavan. Jatkossa en sitten enää haluakaan väriä naamaan. Punainen ei selvästikään pue minua.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Viikon kuulumiset Fuengirolasta

torstai, 5 joulukuun, 2019

Aurinkorannikon sää on menneellä viikolla ollut talvisen oikukas. On saatu aurinkoa ja lämpöä, jos sitten sadetta ja kylmää viimaa. Pukeutuminen täällä talvikautena on aina yhtä vaikeaa: saman vuorokauden aikana voi olla tarvetta shortseille ja toppatakille. Mies köhii flunssaansa ja minä kuljen pääosin uskollisesti toppatakissani satoi tai paistoi.

Taivas on täyttynyt toisinaan tummaan pilvirintamaan, meri nostanut huimia maininkeja ja väliin aurinko on antanut lämpimiä viestejä siitä, mitä loppuvuosi voi sään puolesta parhaimmillaan olla.

Välillä tuntuu siltä, että vaikka ei mitään erityistä tekisi, päivät vain humahtavat. Tosin mies sanoo, että olen kyllä koko ajan menossa pää kolmentena jalkana johonkin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Espanjan opiskeluni ei ole edennyt vakaista aikomuksistani huolimatta mihinkään. Oppikirjat tuijottavat syyttävästi olohuoneen sivupöydällä omistajaansa. Tässä kohdin en voi olla kovin tyytyväinen itseeni. Turha toivo, että kielitaito tarttuisi jostain ilmaiseksi ilman työtä ja vaivannäköä.

Saman viikon aikana on ollut tällaista…… ja tällaista. Toppatakille on ollut käyttöä. Miehen mielestä olen vähän tallainen. Saattaa siinä olla vähän totuuden siementä.

Viikon sisällä on tullut pariinkiin otteeseen käytyä Malagassa. En ehkä haluaisi asua noin ruuhkaisessa ja äänekkäässä kaupungissa, mutta mukavaa siellä on aina pistäytyä. Black Fridayna käytiin katsastamassa uusittu Larioksen ostoskeskus lähellä Maria Zampranon juna-asemaa. Ostari ostareiden joukossa, kaikki ketjuliikkeet hyvin edustettuina, ei siinä sen kummempaa.

Marraskuun lopussa Costa del Solin kaupungeissa on sytytetty jouluvaloja. Malaga on alueen kaupungeista panostanut valoihinsa eniten. Luin jostain, että peräti kaksi miljoonaa lamppua valaisee keskustan kävelykatu Calle Lariosta. Kadun kuuluisat jouluvalot kävi sytyttämässä itse Antonio Banderas.

Malagan tämän vuotisten valojen teemana on Satumetsä, jonka valospektaakkeli on nähtävissä kolmesti joka ilta. Tarkempia tietoja aikatauluista löydät täältä. Kävinpä itsekin ystävieni kanssa katsomassa kyseistä showta, joka oli mielestäni, no ehkä enempi överi kuin koskettava. Ihan näkemisen ja kokemisen arvoinen joka tapauksessa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Paikalle oli tullut jokunen muukin seuraamaan tapahtumaa ja tungos kadulla oli sen verran sakeaa, että se tuntui jo lähes epämiellyttävältä.

Malagassa on aina kiva pistäytyä. Tänäkään vuonna Malagan  jouluvaloissa ei ole pihistelty.

Ehkä jopa Malagan valoja enemmän minua viehättävät Fuengirolan vaatimattomammat, mutta kauniit jouluvalot kaupungintalon edustalla ja Plaza de la Constitución aukiolla. Jälkimmäisessä on avattu myös joulumarkkinat ja kaupungin virallinen belen eli jouluseimirakennelma. Nuo belenit ovat jotenkin ihastuttavan liikuttavia kaikkine pienine yksityiskohtineen. Vähän niin kuin aikuisten nukkekotirakennelmia, joihin suhtaudutaan ilmiselvästi vakavasti.

Valojen lisäksi kaupunkia on muutenkin puettu jouluasuun tuhansien joulukukkien muodossa. Kaupungin työntekijöitä tuntuu olevan vähän kaikkialla joulutähti-istutusten kimpussa. Jopa oman asuntomme lähin liikenneympyrä on saanut joulukukkakoristelun. Ihastuttavaa minusta, että tällaisiin visuaalisiin asioihin satsataan.

Joulu näkyy Fuengirolan kaduilla.

On ollut jälleen iloinen asia saada ystäviä kylään Fuengirolaan. Jaksan vieläkin olla niin innoissani tästä kaupungista ja kaikesta siitä kivasta, mitä olen alueelta löytänyt. On suorastaan vaikeaa päättää, mitä kulmaa muutaman päivän aikana haluaisin uudesta kotikaupungistani kullekin nostaa esille.

Mukavaa oli myös kuulla, että Fuengirola yllätti täällä ensi kertaa olleet ystäväni positiivisesti. Fuengirolalla on taakkana oma negatiivinen suomalaisviritteinen turistirysämaineensa, josta joutaisi jo luopumaan. Juu, onhan täällä suomalaisia ja muutama suomikauppa ja -ravintola, mutta on täällä muutakin. Esimerkiksi oikea ja eläväinen vajaan 80 000 asukkaan aito espanjalainen kaupunki.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Tässä kaupungissa on pääosin läpi vuoden miellyttävä ilmasto, seitsemän kilometriä hiekkarantaa, lukuisa määrä hyviä ruokapaikkoja ja erinomaiset ostosmahdollisuudet sekä laaja palvelutarjonta. Jokainen voi olla mitä mieltä haluaa, mutta itse olen entistä vakuuttuneempi siitä, että täällä on ihmisen mukavaa elää tavallista ja sujuvaa arkea. Fuengirola ei ole Espanjan kaunein kaupunki, mutta tämä on miellyttävä kaupunki, jossa meidän on hyvä olla.

Eräs ilta ennen auringonlaskua valo oli ihmeellinen.

Miehen kanssa ollaan kävelty lähes päivittäin melkoisia matkoja. Tietoisesti on yritetty etsiä keskustasta sellaisia katuja, joita pitkin emme ole ennen kulkeneet ja joilta löytyisi kenties sellaisia kauppoja, ravintoloita tai kauniita rakennuksia, joita emme ole aiemmin huomanneet. Lähes jokaisella kävelyllä löytyykin aina jotain uutta ja mielenkiintoista.

Sosiaalinen elämä on noussut täällä ollessamme Suomea vilkkaammalle tasolle. Sen lisäksi, että meillä on käynyt ystäviä Suomesta kylässä, olemme solmineet täällä ihan uusia tuttavuuksia. Olen myös tapaillut Fuengirolassa asuvia tai käymässä olleita muita bloggaajia, joiden kanssa on ollut mukavia tapaamisia ja uusia on suunnitelmissa.

Kävelylenkeillä löytyy usein jotain uutta ja kaunista.

Laitamme paljon ruokaa kotona, mutta käymme myös jonkin verran ulkona syömässä. Tietyistä paikoista on tullut suosikkejamme, sellaisia luottomestoja, mutta mukavaa on aina myös kurkistella ihan uusien mestojen tarjontaan. Joskus onnistaa, joskus ei.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Haluaisin nostaa esille yhden vakiopaikoistamme, jossa on aina mukava poiketa, oli sitten kyse vain kupillisesta kahvia tai syötävästä, pienestä tai isommasta. Oletteko huomanneet bussikadulla La Lonja del Juncal -nimistä ravintolaa? Oikealla puolella katua Los Bolichesista tultaessa. Edullisia ja hyviä ruoka-annoksia, ystävällistä palvelua ja kaupungin paras café cortado. Suosittelen lämpimästi.

Tänään käytiin paikallisesta ruokamarketista Mercadonassa hakemassa vähän herkkuja huomista itsenäisyyspäivää varten. Jos sää sallii, katetaan parvekkeelle tapasvalikoima, avataan pullo hyvää cavaa ja nostetaan maljat kotimaalle Espanjasta käsin. Jos on Suomi mansikka, ei tämä mustikkakaan huono ole 🙂

Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille!

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola Ruoka ja viini

Mitä meillä Fuengirolan kodissa kokataan?

keskiviikko, 27 marraskuun, 2019

Fuengirolan keittiössämme tuoksuu valkosipulille ja mereneläville.

Haluaisitteko kurkistaa meidän välimerelliseen keittiöön? Vaikka itse sanonkin, täällä Aurinkorannikolla tulee syötyä kerrassaan terveellisesti. Välimerellinen ruokavalio sopii meille mainiosti ja uskon siihen, että yksi syy hyvinvointiimme ja kevyempään oloon tulee terveellisestä ruuasta.

Mitä meillä sitten kokataan? Laitamme paljon ruokaa kotona ja kokeilemme aika ennakkoluulottomasti erilaisia meille entuudestaan tuntemattomia raaka-aineita. Tai no, ollakseni ihan rehellinen, mies meillä kokkaa ja herkullisesti kokkaakin. Oma osani on olla lähinnä ruokamuusa, joka hyvästä ruuasta inspiroituneena etsii uusia reseptejä ja kaikkiruokaisena nautiskelee miehen luomuksista. Lucky me!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Joskus aiemmin Fuengirolan blogijutuissani olen maininnut siitä, miten paikallisessa ruokakaupassa käynti on meistä hauskaa. Lähinnä tuntuu luksukselta tutkia runsaita kala- ja äyriäistiskejä, joiden hintataso saa hymyilemään.

Sanat mustekala, simpukka ja katkarapu ovat saaneet ihan uudet ulottuvuudet. Lajeja on sen verran paljon, etten edes tiedä onko kaikille calamareille, pulpoille, jibioille, chipironeksille, langusteille, gambaksille, camaróneille, almejóneille, mejilloneille ym. mereneläville olemassa edes mitään suomenkielistä vastinetta. Ja näiden lisäksi tarjolla on laaja kirjo tuoretta kalamaailmaa.

Mariscos, muy bien.

Pääosin ruokamme koostuu kaloista, merenelävistä ja vihanneksista. Tiistaisin suuntaamme yleensä Fuengirolan feria-alueen markkinoille, jossa on oma alueensa vihanneksille ja hedelmille.

Iso reppumme täyttyy mm. edullisista tomaateista, paprikoista, parsoista, avokadoista, valkosipuleista, mangoista, granaattiomenoista, mandariineista, sitruunoista, reilun kokoisista yrttinipuista… mitä milloinkin. Ihanaa saada maukkaita tuotteita, jotka ovat kaukana pohjoisen talvikauden keinovalolla kypsytetyistä vihanneksista. Ja aina vaan jaksaa ihmetyttää, kuinka paljon tavaraa muutamalla eurolla saakaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Fuengirolassa ollessamme olemme unohtaneet lähes kokonaan voin ja kerman käytön. Ruuanlaiton perustaksi on tullut paikalliseen tapaan oliiviöljy, jossa lähes kaikki ruoka kypsennetään. Seuraamme usein telkkarista mielenkiinnolla paikallista tv-kokki Enriqueta, joka ei muistaakseni ole koskaan laittanut yhtäkään ruokaa ilman oliiviöljyä. Liekö tässä syy espanjalaisten maailman korkeimpaan eliniän ennusteeseen?

Kaloista suosikiksemme on noussut paikallinen taimen, trucha, joka on hyvää fileinä pannulla paistettuna. Olemme myös keksineet, että paikallisia pikkukaloja boqueróniksia voi laittaa aivan samoin kuin kotoisia paistettuja muikkuja eli pyöräyttämällä jauhosekoituksessa, jossa on osa marina de fritos jauhoja ja osa korppujauhoja ja paistamalla öljyssä. Erehdyttävästi kyllä muistuttavat maullisesti toisiaan.

Muita suositeltavia kaloja ovat mm. dorada (kulta-ahven), makrilli ja merluza (kummeliturska). Kalatiskeillä kalat saa halutessaan fileoituina, tosin paikalliseen tapaan vähän roisisti. Myyjät tunnistavat kyllä sanan filé. Tuotteet punnitaan kokonaisina ja pakettiin pakataan mukaan myös roippeet, jos niin haluaa.

Salaattien lisäksi meillä lisukkeena on usein keitettyä parsariisiä. Olemme ihastuneet pehmeään ja täyteläiseen risottoriisiin, joka saa usein seurakseen ohutta parsaa. Salaateissa kannattaa kokeilla avokadon, mangon ja vuohenjuuston yhdistelmää, mikä toimii todella hyvin. Terveelliset granaattiomenan siemenet antavat sopivasti makeutta salaatteihin.

Tykkäämme syödä myös pieniä uusia perunoita, jotka paahdetaan uunissa rosmariinilla maustettuna.

Värikästä ja yksinkertaista kotiruokaa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Omaksi lemppariaamiaiseksi on noussut paikallisten suosima tomaattileipä, pan con tomate. Paahdetulle sämpylälle lirutellaan oliiviöljyä, siihen soseutettua tomaattia ja päälle ripaus suolaa. Yritimme tehdä sauvasekoittimella itse tuota ”tomate ralladoa”, mutta siitä tuli liian juoksevaa. Siksi parhaaksi on tässä kohtaa osoittautunut valmis purkkitavara.

Täällä tulee usein myös ostettua aitoa appelsiineista puristettua tuoremehua. Olen itse asiassa ihan koukussa Mercadonan appelsiinien mehuautomaattiin. Litran pullon vastapuristettua mehua saa noin 3,5 eurolla.

Kokoamme usein myös erilaisia tapaslautasia. Oliiveja, ilmakuivattua kinkkua jamónia, lampaanmaidosta tehtyä manchego-juustoa, hedelmiä ja tuoretta leipää. Täydellistä välipalaa.

Toisinaan ostamme purkillisen artisokan sydämiä, jotka paistetaan oliiviöljyssä. Päälle vielä öljyssä tiristettyjä kinkkukuutioita. Kokeilkaapa. Tämä yhdistelmä toimii niin loistavasti.

Yksi suosikkitapaksiamme on tyypillinen tapas ”pimientos de padrón”, joka tarkoittaa pieniä vihreitä paprikoita, jotka paistetaan kuumalla pannulla öljyssä niin, että pinnat vähän kärtsähtävät. Kuumille paprikoille ripotellaan lopuksi karkeaa suolaa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Kaiken tämän ruokaihanuuden keskellä nähtäväksi jää, mitä meillä syödään jouluna. Vaihtuukohan harmaasuolattu kinkku serranoon vai viekö joulupöydän pääroolin osterit?

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Costa del Sol Espanja Fuengirola

Mitä tehdä Fuengirolassa, kun sataa vettä?

torstai, 21 marraskuun, 2019

Kyllä se ottaa päähän. Olit varautunut etelän aurinkoon ja lomakohteessa vain sataa.

Meille täällä Aurinkorannikolla pidempään asuville muutama sadepäivä silloin tällöin antaa vain hyvän syyn viettää kotoilupäiviä. Ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että ulkona helottaa aurinko ja itse vain nysvää sisätiloissa.

Silloin kun on kyse lyhyestä lomasta, ymmärrän hyvin tunteen, kun lomakohteen sadekeli koettelee v-kerrointa. Ottaa päähän ja paljon. Ensimmäiseksi tulee mieleen linnoittautua lähimpään baariin hukuttamaan mieliharmia halpaan viiniin. Ei tee mieli lähteä mihinkään, kun sää on kolea, taivas vihmoo vettä ja kadut tulvivat niin, että jalat ovat heti litimärät.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Epävakaisina talvikuukausina Aurinkorannikko, Costa del Sol, voi välillä tuntua enemmän Costa del Aqualta. Vaikka sää ei suosisikaan lomaasi, älä siltikään jää nurkkiin murehtimaan. Sateella kannattaa miettiä vaihtoehtoista tekemistä.

Fuengirolalla ja sen lähiympäristöllä on paljon muutakin tarjottavaa kuin leppoisa rantaelämä tai alueen kaupungeissa tai kylissä kiertely. Tässä muutama vinkki sadepäivien ratoksi.

Shoppaile

Vanha hyvä keino viettää sadepäiviä matkoilla on hakeutua ostoskeskuksen tai tavaratalon katon suojaan ja viettää päivää kaupoissa kierrellen. Vaikka ei mitään ostaisikaan, minusta ainakin on oma mielenkiintonsa tutkailla vieraan maan erilaista tavaratarjontaa.

Itse suuntaan sadepäivinä usein Fuengirolan Miramar-ostoskeskukseen lähelle Sohailin linnaa. Miramaren eteen pääsee paikallisbusseilla L1, L4 ja L5 esimerkiksi junakadun (Avenida Jesus Cautivo) Hipercor-kaupan edessä olevalta pysäkiltä (vastapäätä Los Bolichesin kauppahallia). Bussit L1 ja L5 lähtevät Los Pacosista. Bussi L4 tulee Carvajalista Torreblancan kautta. Busseissa lukee edessä Miramar.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Miramaressa on muuten suuri Carrefourin tavaratalo, missä on erinomainen ruoka- ja viiniosasto. Hyvä paikka hankkia vaikkapa ruoka- ja juomatuliaisia. Jostain syystä me saamme siellä aikaa kulumaan aina melkoisesti.

Espanjassa matkanneet ovat varsin törmänneet maan suurimpaan tavarataloketjuun El Corte Inglesiin. Fuengirolan Los Bolichesin kaupunginosassa on pieni El Corte Inglesin tavaratalo, mutta suurempi ja valikoimiltaan laajempi löytyy Mijaksen kaupunginosasta.

Mijaksen El Corte Ingles tavarataloon pääsee keskustasta busseilla LM129, LM120, LM127 ja LM113, pysäkki El Corte Ingles. Itse olen hypännyt Torreblancasta bussiin, jossa lukee Boquetillo ja ajannut sillä päätepysäkille. Pysäkiltä ei ole pitkä matka kävellä tavarataloon.

Ja jos vettä tulee kaatamalla, aina voi hypätä taksin kyytiin. Taksimatka Fuengirolan keskusta-alueella maksaa noin 6-8 euroa. Taksi on helppo ottaa lennosta. Vapaan auton tunnistat katolla palavasta vihreästä valosta.

Miramaressa riittää kierrettävää.

Mene museoon

Matkojen sadepäivät kuluvat myös hyvin tutustumalla paikallisten museoiden antiin. Fuengirolasta en ikävä kyllä ole onnistunut löytämään mitään mielenkiintoista museoiden saralta, mutta jos hyppäät paikallisjunaan ja surautat Malagaan, jopas on museoiden osalta varaa mistä valita.

Taiteesta kiinnostuneiden kannattaa katsastaa Malagan vanhan kaupungin Picasso-museo, andalusialaiseen taiteeseen keskittynyt Carmen Thyssen museo sekä ranta-alueella oleva värikäs kuutio, Pompidou Centre, joka on Pariisin Pompidou-keskuksen tytärmuseo. Malagan taidemuseoista löydät blogijuttuni täältä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Museoista vahvan suosituksen voin antaa myös Malagan automuseolle. Vaikka vanhat ajoneuvot eivät olisikaan ykkösjuttusi, tässä museossa on paljon kaikkea muutakin mm. vaatteita ja huonekaluja. Aiemman juttuni Malagan automuseosta löydät täältä.

Malagan Pompidou Centre

Mene syömään pitkän kaavan mukaan

Kun ulkona ropisee vettä, etsi kiva ravintola, jossa on miellyttävää nautiskella ruuasta hitaasti ja hartaasti. Mukava paikka tähän on vaikkapa Fuengirolan vanhan kaupungin Palangreros. Pieni ravintola, jossa on mukavan intiimi tunnelma.

Pöytävaraus tänne on melkein pakollinen, sillä ravintola on tosi suosittu ja pienuudestaan johtuen täyttyy hetkessä. Pöytävaraus onnistuu kätevimmin netissä täällä. Kolmen ruokalajin menu ilman juomia maksaa noin 20 euroa.

Monissa Fuengirolan ravintoloissa on elävää musiikkia tiettyinä iltoina. Silloin, kun vesisade ottaa päähän, musiikilla on kumma taipumus nostaa mielialaa. Kokeile vaikka.

Palangreros Viileään päivään tarvitaan kuumaa ruokaa.Herkuttele. Hyvä ruoka, parempi mieli.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Tutustu paikalliseen ohjelmatarjontaan

Fuengirolassa tapahtuu kaikkina päivinä ja paljon myös suomen kielellä. Tarjolla on viikottain erilaista ohjelmaa ja tapahtumia kuten ohjattua liikuntaa, luentoja, karaokea, konsertteja sekä teatteri- ja tanssiesityksiä.

Tuoreimmat tapahtumatiedot löydät esimerkiksi ilmaisesta suomenkielisestä Fuengirola.fi -lehdestä, jota on jaossa mm. Los Bolichesin Sofia-opiston edessä. Netissä voit lukea lehden täällä.

Fuengirolan ja lähialueen paikallisista ja kansainvälisistä tapahtumista löydät tietoa täältä.

Järjestä viinitasting

Fuengirolassa on hyviä viinibaareja, joista saa laseittain kohtuuhintaisia espanjalaisia viinejä. Osta useampi viini, pyydä pienemmät annokset ja järjestä itsellesi tai matkaseurueellesi oma viinitasting. Los Bolichesin kaupunginosassa kivoja viinibaareja ovat  mm. Distinto Vinos ja El Callejon, vanhan kaupungin puolella Charolais.

Käy kirjastossa

Fuengirolan suomalainen seurakuntakeskus pyörittää Los Bolichesin kaupunginosassa pientä kirjastoa, josta kuka tahansa voi lainata suomenkielistä kirjallisuutta.

Valitset vain hyllyistä sopivaa luettavaa, merkkaat nimesi, lainaamasi kirjat ja lainauspäivän vihkoon. Kun palautat kirjat, merkitset samaan kohtaan palautuspäivän.

Uhmaa säätä

Entäpä, jos et annakaan sään haitata menoasi? Jospa sateesta huolimatta lähdetkin rannalle lenkille ja päätät olla välittämättä siitä, että sataa? Raikasta on joka tapauksessa ja ulkoilusta tulee aina pirteä ja reipas mieli.

Muista vaan jälkeenpäin vaihtaa kuivaa päälle ja pitää itsesi lämpimänä. Lenkin jälkeen tuntuu hyvältä nauttia vaikka paikallisia juustoja tuhdin punaviinin kera.

Hola! Maija Poppanen tässä.

Viimeinen vinkkini onkin sitten ihan pähkähullu. Tuli vaan mieleen, että jos kerran kastuu, entäpä jos kastuukin sitten ihan kunnolla?

Onko majapaikassasi uima-allasta? Oletko ollut sitä mieltä, että uima-altaan vesi on liian kylmää uimiseen? Käypä kokeilemassa uima-altaan vettä sateella. Tuntuu muuten aika lämpimältä. Mitäpä jos kerrankin tekisit jotain ihan kreisiä ja menisit sateella uimaan?

Säälle ei mitään voi, mutta omalle asenteelle kylläkin. Älä turhia murehdi. Sateesta huolimatta kaikkea kivaa voi silti tehdä, Aurinkorannikollakin. Muista vaan pukeutua lämpimästi.

Fuengirolaan on tällä hetkellä luvassa pari päivää reipasta sadetta. Arvatkaa, mitä aion itse tehdä? Meinaan pitää itselleni kahden päivän espanjan intensiivikurssin. Así es la vida!

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista