Browsing Category

Museot

Tampere on makupala, joka aiheuttaa sydämentykytyksiä

Miksi matkustaa kesällä ulkomaille, kun voi mennä Tampereelle? Tampereella kohtasin niin monta inspiroivaa asiaa, että keskusteltuani itseni kanssa, valitsin Tampereen yksimielisesti Suomen parhaimmaksi kesäkaupungiksi.

Minulla on menossa tässä semmoinen ”löydä kotimaan kiinnostavat kaupungit” -kesä. Tampere aiheutti pienoisia sydämentykytyksiä viime syksyn reissulla ja nyt piti lähteä ottamaan selvää oliko tässä ihastuksessa mitään perää.

Olihan siinä. Tampere kätkee sisäänsä melkoisia mansikkapaikkoja. Rakastettavia herkkuja löytyi niin majoituksen, kulttuurin, arkkitehtuurin, retkeilyn kuin ruuankin puolelta. Itse asiassa Tampere tarjosi monia sellaisia asioita, joita etsin ulkomaan kaupunkikohteista. Lääpällään olin mm. seuraavista syistä:

Vesistö on läsnä Tampereella lähes kaikkialla. Tammerkoski halkoo kaupungin keskustaa.On Tampereella osattu rakentaa muustakin kuin punatiilestä.Sydämentykytys 1: Hotelli

Vanhat legendaariset hotellit ovat ihastuttavia. Seinien sisälle kätkeytyy tarinoita ja vanha glamourin leima leijuu ilmapiirissä. Juuri tällainen hotelli on 1929 rakennettu Hotelli Tammer.

Nykyisin Radisson Blu -ketjuun kuuluva hotelli oli kuin suoraan vanhasta suomifilmistä. Odotin vain näkeväni hotellin kattokruunujen loisteessa Ansa Ikosen tai Tauno Palon.

Tammer on hienosti remontoitu vanhaa kunnioittaen. Kauniita huonekaluja, hienostunutta värimaailmaa ja tyylikkäitä yksityiskohtia. Tällaisessa hotellissa viettää mieluusti aikaansa.

www.radissonblu.com/fi/hotel-tampere

Herkku keskellä kaupunkia.Sydämentykytys 2: Museot

Tampereen museotarjonta aiheuttaa runsaudellaan ähkyä. Oman museon ovat saaneet niin Lenin, Lauri Viita, poliisit kuin muumit.

Vaikka et olisikaan mikään museofriikki, käy ainakin museokeskus Vapriikissa. 12 euron hintaiselle lipulle saa täällä paljon vastinetta. Yllätyin itse, miten kivan kierroksen koinkaan saman katon alla.

Vanhoihin Tampellan tehdassaleihin perustettu museokokonaisuus käsittää vaihtuvien näyttelyiden lisäksi luonnontieteellisen museon, mediamuseon, postimuseon, kivimuseon, pelimuseon, nukkemuseon, jääkiekkomuseon sekä erilaisia sotahistoriaan liittyviä näyttelyitä.

Suurin osa museoiden aihepiireistä ei tuntunut itselleni juurikaan kolahtavan, mutta näyttelyiden hieno toteutus toi niihin paljon enemmän mielenkiintoa kuin osasin etukäteen odottaa. Nostalgiset esineet, kivasti rakennetut kokonaisuudet, äänet ja muut efektit veivät ajassa taaksepäin ja saivat näyttelyt elämään.

Pienenä detaljina huvitti luonnontieteellisen museon vaaka, joka kertoi mikä eläin olisit oman painosi perusteella. Sain tuloksen nuori norppa. Onneksi sentään nuori, vaikka dieetille olisi ilmeisemmin tarvetta 🙂

Lokakuulle asti museossa on muuten Kielletty kaupunki -näyttely, joka vie Kiinan keisareiden hovielämään.

vapriikki.fi/

Seitsemän museota ja yli kymmenen vaihtuvaa näyttelyä saman katon alla.Hienosti rakennetut osastot toivat Vapriikin museoihin autenttisen tunnelman.Nukkemuseo oli yksi suosikeistani. Tunnistatko nämä hahmot?

Toinen mielenkiintoinen vaihtuva näyttely löytyi Museo Milavidasta. Lokakuun puoleen väliin avoinna oleva Fantastica!-näyttely esittelee aitoja Valentinon pukuja. Vaikka näyttely oli melkoisen suppea, antoi se siltikin kiinnostavan katsauksen heute couture -maailmaan.

Itse Milavida on Tampereella vaikuttaneen aristokraattisen teollisuussuvun Nottbeckien rakennuttama kartanokaunokainen. Museo on eräänlainen kotimuseo, joka kertoo tämän ylhäisösuvun vaiheista.

museomilavida.fi/

Kauniin kodin Nottbeckit aikoinaan rakensivat. Tosin vanhemmat kuolivat ja taloon jäi asumaan neljä orpolasta palvelijoineen.Valentinon punaista.Jos ylipäätään olet kiinnostunut historiasta ja Tampereeseen liittyvistä asioista, Tampereen matkailu järjestää kesäaikaan erilaisia teemoitettuja kävelykierroksia. Näiden opastettujen kierrosten aiheina ovat mm. Tampereen tehtaat, Anni Polva, Pispala, Nottbeckien suku, Hatanpää ja Juice. Lisätietoa täältä.

Sydämentykytys 3: Kesäteatteri

Kun minulta kysyttiin halukkuutta mennä katsomaan Pyynikin kesäteatteriin Niskavuoren nuori emäntä -musikaalia, olin vähän kahden vaiheilla viitsinkö lähteä. Rehellisesti sanottuna tekohauska koheltaminen on käsitykseni monen suomalaisen kesäteatterin tasosta.

Kaiken lisäksi näytelmänä oli iänikuinen Niskavuori-näytelmä, jonka laitoin kastiin ”eikö tää oo jo niin moneen kertaan nähty.”

Pyynikin kesäteatteri nyt kuitenkin on käsite, joten ajattelin, että mennään sitten. Voisinhan aina lähteä väliajalla pois, jos esitys ei kiinnostaisi.

Enpä lähtenyt kesken pois. Ensi hetkistä alkaen musikaali imaisi syvälle draamaa tihkuvaan tarinaan. Reiluun parituntiseen sisältyi voimakkaita tunteita, intohimoa, rakkautta, menettämisen tuskaa, pettymystä, valtataistelua, tanssia ja laulua.

Tunnelma vaihtui riehakkaista joukkokohtauksista raastavaan petetyn naisen syvään suruun. Tarina sai nauramaan ilosta ja herkisti välillä kyyneleet silmiin. Elämän raadollisuus tuli kovin lähelle.

Pyynikin kesäteatterin pyörivä katsomo antoi esitykseen lisäulottuvuutta. Maisemat ja lavasteet vaihtuivat siinä missä tunnelmat ilosta suruun. Ja olihan Niskavuoren nuorta isäntää esittävä Mikko Nousiainen niin komea.

Käsitykseni suomalaisesta kesäteatterista nousi ihan uudelle tasolle. Menkää hyvät ihmiset katsomaan tämä musikaali. Voiko tästä kukaan olla pitämättä?

www.pyynikinkesateatteri.fi/

Pyörivä näyttämö on yksi Pyynikin kesäteatterin hienouksista.

Sydämentykytys 4: Luonto

Jos kaipaa lomalla luontoa ja liikuntaa, Tampereella pystyy kulkemaan pitkät pätkät Tammerkosken ja Pyhäjärven rantoja pitkin. Pyynikin luonnonsuojelualueelta löytyy reppailijalle hienot ulkoilureitit harjumaastossa.

Mukava retkikohde on myös Viikinsaari, jonne pääsee laivalla Laukontorin kupeesta 20 minuutissa. Harmittelin itse, että uikkarit jäivät pois matkasta. Alueella on nimittäin suojaisia hiekkapoukamia pulahtamista varten. Viikinsaarella on lisäksi sievä kartanoravintola, pieni kappeli ja kesäteatteri. Saaren ympäri kulkee noin 1 1/2 kilometrin mittainen luontopolku.

Kesäaikaan laiva kulkee kerran tunnissa.

https://visittampere.fi/article/viikinsaari-kesakeidas-kaupungin-keskella

Rantoja pystyy kulkemaan kilometrikaupalla.Pyynikinharjulla on loistavat ulkoilumaastot.Viikinsaareen pääsee Hopealinjojen aluksella.Viikinsaaressa on myös katettu kesäteatteri.Sydämentykytys 5: Kirkko

Laittaisin Tampereen Tuomiokirkon vahvaksi ehdokkaaksi sarjassa maailman kaunein kirkko. Kun astuu kirkkoon sisään, tulee ennemmin tunne kuin tulisi jugendlinnaan. En voinut olla vertaamatta tuomiokirkkoa Imatran Valtionhotelliin.

Pitkin kirkkosalia kiertää Hugo Simbergin kuuluisa Köynnöksenkantajat. Myös kirkon seinissä ja katossa olevat koristemaalaukset ihastuttivat.

Jugendlinnako? Ei vaan Tampereen tuomiokirkko.Sydämentykytys 6: Ruoka

Huh. Niin paljon hyviä ruokakokemuksia sain parin päivän Tampere-visiitillä, että lempiaiheestani on kyllä kirjoitettava ihan erikseen.

Ykköslounaspaikaksi valikoitui kauppahallin ranskalaistyyppinen 4 vuodenaikaa -ravintola. Kiinnostavia ruokia hyvistä raaka-aineista.

Varteenotettava vaihtoehto on myös Tammerkosken rannalla sijaitseva uudehko ravintola Tampella. Kiva miljöö, jossa sopivassa suhteessa uutta ja vanhaa.

Mutkatonta, mutta herkullista jalostettua pubiruokaa söin Gastropub Tuulensuussa. Ravintola on muuten melkoinen oluenystävän mekka, etenkin jos satut pitämään belgialaisista oluista.

Ja sitten se kruunu. Vieläkin olen vähän täpinöissä Ravinteli Berthan kuuden ruokalajin menusta. Innovatiivista gourmetruokaa selvästi rakkaudella valmistettuna.

Mutta näistä lisää myöhemmin.

Ravinteli Berthan menu oli tämän reissun kunkku.Gastropub Tuulensuu on mutkaton olut- ja viiniravintola, mutta myös hyvä ruokapaikka.Ravintola Tampella – rustiikkiseinien sisällä trendikäs ravintola.Tampere on rakastettava kaupunki. Sellainen sopivan suuruinen ja lämminhenkinen kaupunki, josta löytyy niin paljon mahdollisuuksia. Jos lomasuunnitelmasi ovat vielä tekemättä, Tampere on monipuolisuudellaan vahva vaihtoehto.

Äläkä unohda maistaa Minetti jäätelöä. Siinä yksi syy lisää saada sydämentykytyksiä.

Tampereen komeat miehet aiheuttivat myös sydämentykytyksiä.Tampere with love.

Aiemmista Tampere-kokemuksistani voit lukea täältä.

www.visittampere.fi

Yhteistyössä: Visit Tampere

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Erarta – tuntematon Pietarin taidemuseo, josta tuli suosikkini

Mitä! Nykytaiteen museo neuvostohenkisessä stalinismin ajan rakennuksessa? Pietarin nykytaiteen museo Erarta ensin hämmensi, sitten ihastutti.

Noustessani venäläisen nykytaiteenmuseo Erartan graniittiportaita olin kieltämättä hieman epäluuloinen. Millainen nykytaiteen museo voi valita toimitiloikseen tällaisen rakennuskummajaisen? Eikö nykytaiteen museon pitäisi olla modernissa, arkkitehtuuriltaan selkeälinjaisessa rakennuksessa?

”On kuin tulisi viiden tähden turkkilaisen hotellin aulaan”, kirjoitti kuulema eräs pietarilaistoimittaja 2010 avautuneen taidemuseon avajaisten yhteydessä. Museo sai muutenkin kriitikoilta melkoista arvostelua kokoelmiensa kirjavuudesta, taiteen tasosta ja linjattomuudesta.

erarta

Vaan yleisö tykkäsi. Sanoista Era (aika) ja Arta (taide) koostuvan Erartan visio on tuoda venäläinen nykytaide lähelle ihmisiä, tarjota jokaiselle jotakin ja siinä se on ilmiselvästi onnistunut. Tripadvisor on nostanut Erartan Pietarin 10 mielenkiintoisimman museon joukkoon. Hieno saavutus ottaen huomioon kuinka paljon Pietarissa on taidemuseotarjontaa.

Erarta on helppo, yleisöystävällinen museo, vaikket olisikaan mikään vannoutunut nykytaiteen ystävä. 2300 työtä yli 250 venäläiseltä taiteilijalta tarjoavat melkoisen kirjon eri tyylisuuntia ja taidemuotoja.

IMG_0624IMG_0623IMG_0645 (1)erarta8IMG_0640IMG_1739

Jo omistuspohjaltaan Erarta on kummajainen Venäjän museomaailmassa. Maan suurimmat taidemuseot ovat pääosin valtio-omisteisia, mutta Erarta on puhtaasti yksityisomistuksessa.

Museota hallinnoivan säätiön takaa löytyy liikenainen ja intohimoinen taiteenkerääjä Marina Varvarina. Hän alkoi jo 90-luvulla kerätä taidetta miehensä Dmitri Varvarinin kanssa, joka oli maassa vaikutusvaltainen poliitikko ja liikemies. 2010 hänet kuitenkin murhattiin kotinsa edustalla ilman, että murhaajaa saatiin koskaan kiinni. Marina Varvarina asuu tätä nykyä Lontoossa ja hoitaa sieltä käsin silmäteräänsä Erartaa.

Erartassa on taidetta viidessä kerroksessa, 10 000 m2:n alueella. Toisessa siivessä ovat museon pysyvät näyttelyt ja toisessa vaihtuvat näyttelyt, joita käyntihetkellämme olikin yllättävän monta. Museoesitteen mukaan Erartassa on aina kahdeksan erilaista ulkopuolista näyttelyä, jotka vaihtuvat kolmen kuukauden välein.

Minusta mielenkiintoisin vaihtuvista näyttelyistä oli ”Glorious World of Fellini” -näyttely, jossa oli esillä puvustuksia ja rekvisiittaa Fellinin merkittävimmistä elokuvista La dolce vitasta Casanovaan (12.2.2017 saakka).

IMG_0558

Toinen vaikutuksen tehneistä näyttelyistä oli ”The Light of Tibet”, Alexander Dymnikovin mustavalkoisten valokuvien näyttely (3.4.2017 saakka). Herkkiä ja puhuttelevia kuvia luonnosta ja vuoristokansan ankarasta elämästä äärioloissa. Valokuvissa oli hyvin intensiivinen ote. Tuli tunne, että ne imaisevat katsojan sisään kuvan maailmaan.

erartaphoto

Vaikka Erartan osalta puhutaankin nykytaiteesta, jonkinlainen hienoinen konservatismi töitä leimaa. Hurjimmat kokeilut puuttuivat. Ehkä juuri siksi tykkäsinkin tästä museosta niin paljon, sillä muiden nykytaiteenmuseoiden tapaan minulle ei tullut kertaakaan mieleen, että mukana on ”taidetta taiteen vuoksi” töitä. Sen verran juntti taidemuseokävijä olen, etten oikein aina ymmärrä sitä, että taiteeksi voidaan kutsua ihan mitä skeidaa vaan.

Erartassa kiinnittyi huomio ennemminkin venäläisten taiteilijoiden tekniseen taitavuuteen. Teoksissa oli voimakkaasti aistittavissa historian vaikeiden aikojen vaikutus. Ilmaisu oli paikoin syvää, tunnepitoista ja puhuttelevaa, jopa terapeuttista.

Jos nyt jotain arvostelisi, niin ihan en ymmärtänyt moniin tauluihin mielestäni sopimattomia kultakehyksiä. Ehkä tässä tuli esille jollain tasolla venäläinen mieltymys ja makumaailma.

erarta7erarta3erarta4erarta2

Oman mielenkiintonsa taiteilijoiden töihin tuo neuvostoaika. 50 vuoden ajan maan taide-elämän on pitänyt palvella vain yhteiskunnallisia pyrkimyksiä ja valtiollista propagandakoneistoa. Tuon ajan taide kokoelmasta puuttuu, mutta sitäkin enemmän mukana on yhteiskuntakriittisiä, kantaaottavia ja symbolisia teoksia.

IMG_0586IMG_0588erarta5

Jos vierailet Erartassa, älä ohita pohjakerroksen ravintolaa, joka ilmiselvästi tekee taidetta ruuallaan. Annokset olivat kauniita ja herkullisia, eivätkä edes mitenkään pahan hintaisia.

IMG_1741IMG_0446IMG_0447IMG_1743

Museon kolmannessa kerroksessa on myös kivasti sisustettu kahvila, jonka leivostiskiä kävimme vähän kuolaamassa. Suosittelen käymään myös alakerran taidemyymälässä, josta löytyi kaikkea kivaa kotiin viemiseksi, esim. koruja, keramiikkaa ja pieniä taide-esineitä. Hinnat olivat muuten erittäin kohtuullisia.

IMG_0578IMG_1737

Erarta järjestää tiloissaan viikottain myös erilaisia konsertteja, joten museon webbisivuilta kannattaa tarkastaa onko ohjelmassa mitään kiinnostavaa.

Museossa vierähti helposti muutama tunti kaikkea kiinnostavaa tutkaillessa. Erarta nousi ehdottomasti suosikkimuseoideni joukkoon. Näyttelyt olivat mielenkiintoisia ja löysin annista paljon visuaalista viehättävyyttä ja tunnepitoista ilmaisua. Tulee mentyä varmasti toistamiseen. Ensi kerralla pitää ehdottomasti käydä kokemassa myös U-teemahuoneet, joissa sukelletaan nykytekniikan avulla hetkeksi eri maailmoihin.

Erartan taidemuseo sijaitsee Pietarin Vasilinsaarella, kävelymatkan päässä esimerkiksi Solo Sokos Hotel Vasilievskystä.

https://www.erarta.com/en/

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Mielenkiintoinen julistenäyttely Malagassa

Kukapa ei olisi nähnyt ikonista Tournée du Chat Noir -julistetta. Tämä ja paljon muita mielenkiintoisia kuuluisien taiteilijoiden suunnittelemia julisteita on koottu Malagassa sijaitsevan Carmen Thyssen taidemuseon näyttelyyn. Vanhimmat julisteet, kuten yllä oleva Théophile-Alexandre Steinlenin suunnittelema juliste, ovat 1800-luvun loppupuolelta, jolloin kaupallisen julistetaiteen katsotaan alkaneen. Taiteilijat alkoivat kiinnostua graafisesta taiteesta, mainonta alkoi yleistyä ja kirjapainotekniikka kehittyä.

Alphonse Mucha: Benedictine 1899. Aikansa ikoni tämäkin.Benedictine1900-luvun alkupuolen julisteet heijastivat avant-garde -aikakauden tyyliä. Haluttiin luoda uudentyylistä taidetta, joka ilmensi muuttunutta yhteiskunnallista ajan henkeä. Vuosisadan puolivälissä kaupallisten julisteiden lisäksi julisteissa alettiin nostaa esille yhteiskunnallisia ja kantaaottavia aiheita, kuten sodan- tai rotusorron vastaisia sanomia. Julistemainonta liittyi tuolloin pääosin tapahtumamainontaan kuten ooppera- ja teatteriesityksiin sekä matkailuun.

Näyttelyssä oli mielenkiintoista huomata kuinka voimakkaasti monet julisteet ilmensivätkään omaa aikakauttaan. Hauskaa oli myös huomata, miten vanhat tyylisuunnat ovat palanneet tämän päivän graafiseen suunnitteluun.

Marie Vassilieff: 2me Bal Aide Amicall aux Artistes 1924. Kuvittelisin tätä julistetta 30-40 vuotta nuoremmaksi.Juliste 20-luvultaNéstor de la Torre: Patronato Nacional del Turismo. Tenerife 1929. Tyyliä, jota matkitaan tänäkin päivänä.Juliste TurismoJoan Miró: Aidez L’Espagne 1937. Espanjan sisällissodan vastainen juliste.Juliste AidezHenri Matisse: Nice. Travail & Joie 1947. Tyylilleen uskollinen, vaan kylläpä sopii aiheeseen. Ihastuttava matkailumainos.Juliste travail1900-luvun jälkipuoliskolla julisteet keskittyivät tuotemainonnan lisäksi suuryritysten brändimainontaan. Näyttelyssä on esillä mm. Camparin, Air Francen, Perrierin ja Metropolitan Operan brändijulisteita.

Marc Chagall: Metropolitan Opera 1966. Tyylilleen uskollinen taiteilija tässäkin.Julsite ChagallRaul Martinez: Cuba 1968. Taattua 60-luvun propagandaa.Juliste CubaOskar Kokoschka: Olympische Spiele München 1972. Voisitko uskoa, että tämä juliste on 70-luvulta? Aika edistyksellinen.Juliste MunchenMarino Marini: La Traviata, Metropolitan Opera 1978. Näkemättä taiteilijaa olisin voinut kuvitella tätä Picasson tekemäksi.Juliste La TraviataItseäni ihmetytti myös kuinka uudenaikaisilta ja aikaansa edellä olevilta monet julisteet näyttivät. Näyttelyssä on mukana mm. Mirón, Dalin, Matissen, Chagallin ja Picasson tekemiä julisteita. Kiinnostava ja ainutlaatuinen näyttely, jossa kannattaa käydä, jos Malagaan tiesi vie lähiaikoina. Näyttely on Carmen Thyssen museossa 21.2.2016 saakka.

Andy Warhol: La Grande Passion 1984Juliste passionKeith Haring: Free South Africa 1985. Apartheid-vastainen juliste 80-luvun tyylillä. Selkeää, pelkistettyä sanomaa.Free africaMiquel Barceló: Festival d’Automne, Paris 1992. Tämä juliste huvitti, eikö enempi voisi olla kyse kevätfestivaalista?Juliste FestivalGeorge Rodrique: Absolut Vodka 1993. Aika sympaattinen tyyli myydä viinaa.Juliste Absolut vodka

 

Dalin absurdi taidemuseo Figueresissa

Salvador Dali museo (The Dali Theatre Museum) Figueres, Katalonia, Espanja

Varoituksen sana: tämä museo ei ole tosikoille. Aluksi ajattelin itsekin, ettei tässä ole mitään järkeä. Oikeassa olin, ei olekaan.

Katalonian Figueresissa sijaitseva Dali museo on taiteilijansa näköinen: kummallinen, hullu ja shokeeraava. Täynnä outoja yksityiskohtia, hulvatonta mielikuvituksen räiskettä, kummallisuuksien sekamelskaa. Museossa liikutaan Dalin maailmassa, jossain hulluuden ja nerouden rajapinnassa, maailmassa mitä ei voi ymmärtää, eikä ole tarviskaan.

Dali museoDali teatterimuseo

Paras siis heittää taidemuseo-moodi pois päältä ja astua suosiolla absurdiin Dali-maailmaan. Oman mielenkiintonsa museoon tuo se, että Dali todellakin suunnitteli museon ja sen jokaisen yksityiskohdan itse viimeisimpinä elinvuosinaan. Hän halusi luoda maailman suurimman surrealismin pyhätön omaan kotikaupunkiinsa.

Rakennus tehtiin Espanjan sisällissodassa tuhoutuneen Figueresin kaupungin teatterin raunioille. Dali suunnitteli uransa aikana useita teatteri- ja balettilavastuksia, mikä näkyy hyvin myös museossa tilojen lavastuksellisuutena ja dalimaisena teatraalisuutena. Kuollessaan 85-vuotiaana Dali haudattiin museon yhteyteen tehtyyn kryptaan.

DalimuseoDalimuseo5Dalin taidetta2Dali

Jo heti museoon astuttaessa kävijää tervehtii Cadillacin keulassa seisova rehevä venus roomalaisen sotilaan päähineessä. Ympärillä amfiteatterimaisessa rakennelmassa seisoo kultaisia naisfiguureja käsiä ojennellen. Hetken päästä Mae Westin huoneessa kohtaa Dalin installaation Mae Westin kasvoista. Kasvon osat: silmät nenä ja suu muodostuvat huonekaluista, huulina tuo kuuluisa ikoniksi muodostunut ”Mae West Lips sofa”.

Dalimuseo1Dalimuseo3Dali museo3Dali ja Mae West

Dali oli kiistämättä taitava ja lahjakas taidemaalari, joka hallitsi useita tyylisuuntia aina impressionismista kubismiin. Etenkin hänen uransa alkuvaiheen taulut ovat ”ymmärrettävämpää” taidetta, josta itse pidän. Vähän harmitti, että kaiken pläjäyttelyn keskellä varsinaiset tauluhelmet peittyivät ympäristön hälinään ja jäivät vaille ansaitsemaansa huomiota.

Tämän museon tunnuslauseena voisi olla: more is more, sillä sen verran materiaaliähkyä tuppasi tulemaan. Museoon pitäisi tehdäkin kaksi käyntiä: toinen, jossa voi äimistellä museon mielikuvituksellista hulvattomuutta, toinen jossa voisi keskittyä maalauksiin ja grafiikkaan.

Dalimuseo6Dalimuseo8Dalin taidettaDali muistolaatta

Ehdottomasti kannattaa käydä, sen verran kummallisesta ja omalaatuisesta museosta on kyse. Barcelonasta pääsee Figueresiin suoralla junayhteydellä.

www.salvador-dali.org

Taidekeskus Salmela on viehko kesäretkikohde

Taidekeskus Salmelan pihalla kirmaavat metalliset orivarsat. Tallissa hirnuu joukko rouheisia samettiturpia lisää. Näyttelytalon lattialla vilistää rusakko korvat luimussa, ilves lymyilee nurkassa ja pieni koira kaipaa huomiota. Postitalossa sinua tarkkailee intensiivisesti joukko kissapetoja. Mäntyharjulla sijaitsevan Taidekeskus Salmelan kesä on täynnä kiinnostavia eläinhahmoja.

taidekeskus salmela

Päiväretki Taidekeskus Salmelaan oli iloinen yllätys. Täytyy myöntää, että olin hieman skeptinen paikkaa kohtaan. Mielessä oli vieläkin toissakesäinen Hesarin kulttuuritoimittajan murskaava arvostelu, jossa näyttelyä haukuttiin populistiseksi ja luokattoman heikkotasoiseksi.

Salmela on ehdottomasti käymisen arvoinen kesäretkikohde, jossa saa helposti vierähtämään usean tunnin. Pyhäveden rannalla sijaitseva alue on jo itsessään hyvin viehko ja tarjoaa pitsistä kesäidylliä parhaimmillaan. Lukuisten huvimajojen ja syreenipuskien katveessa odotti näkevänsä nuoren Sibeliuksen tai Venny Soldanin päivänvarjoineen.

Tämän vuotinen näyttely oli monipuolinen. Mukana on grafiikkaa, maalauksia, veistoksia ja tekstiilitaidetta. Taiteilijakaarti koostuu Salmelalle tyypilliseen tapaan nuorista, lupaavista taiteilijoista, mutta mukana on myös vanhoja konkareita kuten Marjatta Tapiola. Tapiolan suurikokoiset Minotauros-maalaukset olivat minusta näyttelyn ehdotonta huippua. Harmi vaan, ettei satu olemaan ylimääräistä 14.800 euroa. Kaksi minotaurosta -maalaukselle löytyisi heti paikka kodissamme.

Näyttely yllätti myös laajuudellaan. 12 euron hintaiseen pääsylippuun sisältyi Salmelan päätalon ja piha-alueen näyttelyn lisäksi viereisen Domanderin alueen näyttelyt sympaattisessa apteekkitalossa, postitalossa, palvelijan asunnossa ja aitoissa.

Näyttely on avoinna 9.8. saakka.

SYÖ: ravintola Kesäheinän päivän keitto oli herkullinen

SHOPPAILE: Mäntyharjun torin vierestä löytyi mielenkiintoinen vaateputiikki Tarjan MuotiPuoti

www.taidekeskussalmela.fi

IMG_6817