Browsing Category

Fuengirola

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Viikon kuulumiset Fuengirolasta

torstai, joulukuu 5, 2019

Aurinkorannikon sää on menneellä viikolla ollut talvisen oikukas. On saatu aurinkoa ja lämpöä, jos sitten sadetta ja kylmää viimaa. Pukeutuminen täällä talvikautena on aina yhtä vaikeaa: saman vuorokauden aikana voi olla tarvetta shortseille ja toppatakille. Mies köhii flunssaansa ja minä kuljen pääosin uskollisesti toppatakissani satoi tai paistoi.

Taivas on täyttynyt toisinaan tummaan pilvirintamaan, meri nostanut huimia maininkeja ja väliin aurinko on antanut lämpimiä viestejä siitä, mitä loppuvuosi voi sään puolesta parhaimmillaan olla.

Välillä tuntuu siltä, että vaikka ei mitään erityistä tekisi, päivät vain humahtavat. Tosin mies sanoo, että olen kyllä koko ajan menossa pää kolmentena jalkana johonkin.

Espanjan opiskeluni ei ole edennyt vakaista aikomuksistani huolimatta mihinkään. Oppikirjat tuijottavat syyttävästi olohuoneen sivupöydällä omistajaansa. Tässä kohdin en voi olla kovin tyytyväinen itseeni. Turha toivo, että kielitaito tarttuisi jostain ilmaiseksi ilman työtä ja vaivannäköä.

Saman viikon aikana on ollut tällaista…… ja tällaista. Toppatakille on ollut käyttöä. Miehen mielestä olen vähän tallainen. Saattaa siinä olla vähän totuuden siementä.

Viikon sisällä on tullut pariinkiin otteeseen käytyä Malagassa. En ehkä haluaisi asua noin ruuhkaisessa ja äänekkäässä kaupungissa, mutta mukavaa siellä on aina pistäytyä. Black Fridayna käytiin katsastamassa uusittu Larioksen ostoskeskus lähellä Maria Zampranon juna-asemaa. Ostari ostareiden joukossa, kaikki ketjuliikkeet hyvin edustettuina, ei siinä sen kummempaa.

Marraskuun lopussa Costa del Solin kaupungeissa on sytytetty jouluvaloja. Malaga on alueen kaupungeista panostanut valoihinsa eniten. Luin jostain, että peräti kaksi miljoonaa lamppua valaisee keskustan kävelykatu Calle Lariosta. Kadun kuuluisat jouluvalot kävi sytyttämässä itse Antonio Banderas.

Malagan tämän vuotisten valojen teemana on Satumetsä, jonka valospektaakkeli on nähtävissä kolmesti joka ilta. Tarkempia tietoja aikatauluista löydät täältä. Kävinpä itsekin ystävieni kanssa katsomassa kyseistä showta, joka oli mielestäni, no ehkä enempi överi kuin koskettava. Ihan näkemisen ja kokemisen arvoinen joka tapauksessa.

Paikalle oli tullut jokunen muukin seuraamaan tapahtumaa ja tungos kadulla oli sen verran sakeaa, että se tuntui jo lähes epämiellyttävältä.

Malagassa on aina kiva pistäytyä. Tänäkään vuonna Malagan  jouluvaloissa ei ole pihistelty.

Ehkä jopa Malagan valoja enemmän minua viehättävät Fuengirolan vaatimattomammat, mutta kauniit jouluvalot kaupungintalon edustalla ja Plaza de la Constitución aukiolla. Jälkimmäisessä on avattu myös joulumarkkinat ja kaupungin virallinen belen eli jouluseimirakennelma. Nuo belenit ovat jotenkin ihastuttavan liikuttavia kaikkine pienine yksityiskohtineen. Vähän niin kuin aikuisten nukkekotirakennelmia, joihin suhtaudutaan ilmiselvästi vakavasti.

Valojen lisäksi kaupunkia on muutenkin puettu jouluasuun tuhansien joulukukkien muodossa. Kaupungin työntekijöitä tuntuu olevan vähän kaikkialla joulutähti-istutusten kimpussa. Jopa oman asuntomme lähin liikenneympyrä on saanut joulukukkakoristelun. Ihastuttavaa minusta, että tällaisiin visuaalisiin asioihin satsataan.

Joulu näkyy Fuengirolan kaduilla.

On ollut jälleen iloinen asia saada ystäviä kylään Fuengirolaan. Jaksan vieläkin olla niin innoissani tästä kaupungista ja kaikesta siitä kivasta, mitä olen alueelta löytänyt. On suorastaan vaikeaa päättää, mitä kulmaa muutaman päivän aikana haluaisin uudesta kotikaupungistani kullekin nostaa esille.

Mukavaa oli myös kuulla, että Fuengirola yllätti täällä ensi kertaa olleet ystäväni positiivisesti. Fuengirolalla on taakkana oma negatiivinen suomalaisviritteinen turistirysämaineensa, josta joutaisi jo luopumaan. Juu, onhan täällä suomalaisia ja muutama suomikauppa ja -ravintola, mutta on täällä muutakin. Esimerkiksi oikea ja eläväinen vajaan 80 000 asukkaan aito espanjalainen kaupunki.

Tässä kaupungissa on pääosin läpi vuoden miellyttävä ilmasto, seitsemän kilometriä hiekkarantaa, lukuisa määrä hyviä ruokapaikkoja ja erinomaiset ostosmahdollisuudet sekä laaja palvelutarjonta. Jokainen voi olla mitä mieltä haluaa, mutta itse olen entistä vakuuttuneempi siitä, että täällä on ihmisen mukavaa elää tavallista ja sujuvaa arkea. Fuengirola ei ole Espanjan kaunein kaupunki, mutta tämä on miellyttävä kaupunki, jossa meidän on hyvä olla.

Eräs ilta ennen auringonlaskua valo oli ihmeellinen.

Miehen kanssa ollaan kävelty lähes päivittäin melkoisia matkoja. Tietoisesti on yritetty etsiä keskustasta sellaisia katuja, joita pitkin emme ole ennen kulkeneet ja joilta löytyisi kenties sellaisia kauppoja, ravintoloita tai kauniita rakennuksia, joita emme ole aiemmin huomanneet. Lähes jokaisella kävelyllä löytyykin aina jotain uutta ja mielenkiintoista.

Sosiaalinen elämä on noussut täällä ollessamme Suomea vilkkaammalle tasolle. Sen lisäksi, että meillä on käynyt ystäviä Suomesta kylässä, olemme solmineet täällä ihan uusia tuttavuuksia. Olen myös tapaillut Fuengirolassa asuvia tai käymässä olleita muita bloggaajia, joiden kanssa on ollut mukavia tapaamisia ja uusia on suunnitelmissa.

Kävelylenkeillä löytyy usein jotain uutta ja kaunista.

Laitamme paljon ruokaa kotona, mutta käymme myös jonkin verran ulkona syömässä. Tietyistä paikoista on tullut suosikkejamme, sellaisia luottomestoja, mutta mukavaa on aina myös kurkistella ihan uusien mestojen tarjontaan. Joskus onnistaa, joskus ei.

Haluaisin nostaa esille yhden vakiopaikoistamme, jossa on aina mukava poiketa, oli sitten kyse vain kupillisesta kahvia tai syötävästä, pienestä tai isommasta. Oletteko huomanneet bussikadulla La Lonja del Juncal -nimistä ravintolaa? Oikealla puolella katua Los Bolichesista tultaessa. Edullisia ja hyviä ruoka-annoksia, ystävällistä palvelua ja kaupungin paras café cortado. Suosittelen lämpimästi.

Tänään käytiin paikallisesta ruokamarketista Mercadonassa hakemassa vähän herkkuja huomista itsenäisyyspäivää varten. Jos sää sallii, katetaan parvekkeelle tapasvalikoima, avataan pullo hyvää cavaa ja nostetaan maljat kotimaalle Espanjasta käsin. Jos on Suomi mansikka, ei tämä mustikkakaan huono ole 🙂

Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille!

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola Ruoka ja viini

Mitä meillä Fuengirolan kodissa kokataan?

keskiviikko, marraskuu 27, 2019

Fuengirolan keittiössämme tuoksuu valkosipulille ja mereneläville.

Haluaisitteko kurkistaa meidän välimerelliseen keittiöön? Vaikka itse sanonkin, täällä Aurinkorannikolla tulee syötyä kerrassaan terveellisesti. Välimerellinen ruokavalio sopii meille mainiosti ja uskon siihen, että yksi syy hyvinvointiimme ja kevyempään oloon tulee terveellisestä ruuasta.

Mitä meillä sitten kokataan? Laitamme paljon ruokaa kotona ja kokeilemme aika ennakkoluulottomasti erilaisia meille entuudestaan tuntemattomia raaka-aineita. Tai no, ollakseni ihan rehellinen, mies meillä kokkaa ja herkullisesti kokkaakin. Oma osani on olla lähinnä ruokamuusa, joka hyvästä ruuasta inspiroituneena etsii uusia reseptejä ja kaikkiruokaisena nautiskelee miehen luomuksista. Lucky me!

Joskus aiemmin Fuengirolan blogijutuissani olen maininnut siitä, miten paikallisessa ruokakaupassa käynti on meistä hauskaa. Lähinnä tuntuu luksukselta tutkia runsaita kala- ja äyriäistiskejä, joiden hintataso saa hymyilemään.

Sanat mustekala, simpukka ja katkarapu ovat saaneet ihan uudet ulottuvuudet. Lajeja on sen verran paljon, etten edes tiedä onko kaikille calamareille, pulpoille, jibioille, chipironeksille, langusteille, gambaksille, camaróneille, almejóneille, mejilloneille ym. mereneläville olemassa edes mitään suomenkielistä vastinetta. Ja näiden lisäksi tarjolla on laaja kirjo tuoretta kalamaailmaa.

Mariscos, muy bien.

Pääosin ruokamme koostuu kaloista, merenelävistä ja vihanneksista. Tiistaisin suuntaamme yleensä Fuengirolan feria-alueen markkinoille, jossa on oma alueensa vihanneksille ja hedelmille.

Iso reppumme täyttyy mm. edullisista tomaateista, paprikoista, parsoista, avokadoista, valkosipuleista, mangoista, granaattiomenoista, mandariineista, sitruunoista, reilun kokoisista yrttinipuista… mitä milloinkin. Ihanaa saada maukkaita tuotteita, jotka ovat kaukana pohjoisen talvikauden keinovalolla kypsytetyistä vihanneksista. Ja aina vaan jaksaa ihmetyttää, kuinka paljon tavaraa muutamalla eurolla saakaan.

Fuengirolassa ollessamme olemme unohtaneet lähes kokonaan voin ja kerman käytön. Ruuanlaiton perustaksi on tullut paikalliseen tapaan oliiviöljy, jossa lähes kaikki ruoka kypsennetään. Seuraamme usein telkkarista mielenkiinnolla paikallista tv-kokki Enriqueta, joka ei muistaakseni ole koskaan laittanut yhtäkään ruokaa ilman oliiviöljyä. Liekö tässä syy espanjalaisten maailman korkeimpaan eliniän ennusteeseen?

Kaloista suosikiksemme on noussut paikallinen taimen, trucha, joka on hyvää fileinä pannulla paistettuna. Olemme myös keksineet, että paikallisia pikkukaloja boqueróniksia voi laittaa aivan samoin kuin kotoisia paistettuja muikkuja eli pyöräyttämällä jauhosekoituksessa, jossa on osa marina de fritos jauhoja ja osa korppujauhoja ja paistamalla öljyssä. Erehdyttävästi kyllä muistuttavat maullisesti toisiaan.

Muita suositeltavia kaloja ovat mm. dorada (kulta-ahven), makrilli ja merluza (kummeliturska). Kalatiskeillä kalat saa halutessaan fileoituina, tosin paikalliseen tapaan vähän roisisti. Myyjät tunnistavat kyllä sanan filé. Tuotteet punnitaan kokonaisina ja pakettiin pakataan mukaan myös roippeet, jos niin haluaa.

Salaattien lisäksi meillä lisukkeena on usein keitettyä parsariisiä. Olemme ihastuneet pehmeään ja täyteläiseen risottoriisiin, joka saa usein seurakseen ohutta parsaa. Salaateissa kannattaa kokeilla avokadon, mangon ja vuohenjuuston yhdistelmää, mikä toimii todella hyvin. Terveelliset granaattiomenan siemenet antavat sopivasti makeutta salaatteihin.

Tykkäämme syödä myös pieniä uusia perunoita, jotka paahdetaan uunissa rosmariinilla maustettuna.

Värikästä ja yksinkertaista kotiruokaa.

Omaksi lemppariaamiaiseksi on noussut paikallisten suosima tomaattileipä, pan con tomate. Paahdetulle sämpylälle lirutellaan oliiviöljyä, siihen soseutettua tomaattia ja päälle ripaus suolaa. Yritimme tehdä sauvasekoittimella itse tuota ”tomate ralladoa”, mutta siitä tuli liian juoksevaa. Siksi parhaaksi on tässä kohtaa osoittautunut valmis purkkitavara.

Täällä tulee usein myös ostettua aitoa appelsiineista puristettua tuoremehua. Olen itse asiassa ihan koukussa Mercadonan appelsiinien mehuautomaattiin. Litran pullon vastapuristettua mehua saa noin 3,5 eurolla.

Kokoamme usein myös erilaisia tapaslautasia. Oliiveja, ilmakuivattua kinkkua jamónia, lampaanmaidosta tehtyä manchego-juustoa, hedelmiä ja tuoretta leipää. Täydellistä välipalaa.

Toisinaan ostamme purkillisen artisokan sydämiä, jotka paistetaan oliiviöljyssä. Päälle vielä öljyssä tiristettyjä kinkkukuutioita. Kokeilkaapa. Tämä yhdistelmä toimii niin loistavasti.

Yksi suosikkitapaksiamme on tyypillinen tapas ”pimientos de padrón”, joka tarkoittaa pieniä vihreitä paprikoita, jotka paistetaan kuumalla pannulla öljyssä niin, että pinnat vähän kärtsähtävät. Kuumille paprikoille ripotellaan lopuksi karkeaa suolaa.

Kaiken tämän ruokaihanuuden keskellä nähtäväksi jää, mitä meillä syödään jouluna. Vaihtuukohan harmaasuolattu kinkku serranoon vai viekö joulupöydän pääroolin osterit?

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Costa del Sol Espanja Fuengirola

Mitä tehdä Fuengirolassa, kun sataa vettä?

torstai, marraskuu 21, 2019

Kyllä se ottaa päähän. Olit varautunut etelän aurinkoon ja lomakohteessa vain sataa.

Meille täällä Aurinkorannikolla pidempään asuville muutama sadepäivä silloin tällöin antaa vain hyvän syyn viettää kotoilupäiviä. Ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että ulkona helottaa aurinko ja itse vain nysvää sisätiloissa.

Silloin kun on kyse lyhyestä lomasta, ymmärrän hyvin tunteen, kun lomakohteen sadekeli koettelee v-kerrointa. Ottaa päähän ja paljon. Ensimmäiseksi tulee mieleen linnoittautua lähimpään baariin hukuttamaan mieliharmia halpaan viiniin. Ei tee mieli lähteä mihinkään, kun sää on kolea, taivas vihmoo vettä ja kadut tulvivat niin, että jalat ovat heti litimärät.

Epävakaisina talvikuukausina Aurinkorannikko, Costa del Sol, voi välillä tuntua enemmän Costa del Aqualta. Vaikka sää ei suosisikaan lomaasi, älä siltikään jää nurkkiin murehtimaan. Sateella kannattaa miettiä vaihtoehtoista tekemistä.

Fuengirolalla ja sen lähiympäristöllä on paljon muutakin tarjottavaa kuin leppoisa rantaelämä tai alueen kaupungeissa tai kylissä kiertely. Tässä muutama vinkki sadepäivien ratoksi.

Shoppaile

Vanha hyvä keino viettää sadepäiviä matkoilla on hakeutua ostoskeskuksen tai tavaratalon katon suojaan ja viettää päivää kaupoissa kierrellen. Vaikka ei mitään ostaisikaan, minusta ainakin on oma mielenkiintonsa tutkailla vieraan maan erilaista tavaratarjontaa.

Itse suuntaan sadepäivinä usein Fuengirolan Miramar-ostoskeskukseen lähelle Sohailin linnaa. Miramaren eteen pääsee paikallisbusseilla L1, L4 ja L5 esimerkiksi junakadun (Avenida Jesus Cautivo) Hipercor-kaupan edessä olevalta pysäkiltä (vastapäätä Los Bolichesin kauppahallia). Bussit L1 ja L5 lähtevät Los Pacosista. Bussi L4 tulee Carvajalista Torreblancan kautta. Busseissa lukee edessä Miramar.

Miramaressa on muuten suuri Carrefourin tavaratalo, missä on erinomainen ruoka- ja viiniosasto. Hyvä paikka hankkia vaikkapa ruoka- ja juomatuliaisia. Jostain syystä me saamme siellä aikaa kulumaan aina melkoisesti.

Espanjassa matkanneet ovat varsin törmänneet maan suurimpaan tavarataloketjuun El Corte Inglesiin. Fuengirolan Los Bolichesin kaupunginosassa on pieni El Corte Inglesin tavaratalo, mutta suurempi ja valikoimiltaan laajempi löytyy Mijaksen kaupunginosasta.

Mijaksen El Corte Ingles tavarataloon pääsee keskustasta busseilla LM129, LM120, LM127 ja LM113, pysäkki El Corte Ingles. Itse olen hypännyt Torreblancasta bussiin, jossa lukee Boquetillo ja ajannut sillä päätepysäkille. Pysäkiltä ei ole pitkä matka kävellä tavarataloon.

Ja jos vettä tulee kaatamalla, aina voi hypätä taksin kyytiin. Taksimatka Fuengirolan keskusta-alueella maksaa noin 6-8 euroa. Taksi on helppo ottaa lennosta. Vapaan auton tunnistat katolla palavasta vihreästä valosta.

Miramaressa riittää kierrettävää.

Mene museoon

Matkojen sadepäivät kuluvat myös hyvin tutustumalla paikallisten museoiden antiin. Fuengirolasta en ikävä kyllä ole onnistunut löytämään mitään mielenkiintoista museoiden saralta, mutta jos hyppäät paikallisjunaan ja surautat Malagaan, jopas on museoiden osalta varaa mistä valita.

Taiteesta kiinnostuneiden kannattaa katsastaa Malagan vanhan kaupungin Picasso-museo, andalusialaiseen taiteeseen keskittynyt Carmen Thyssen museo sekä ranta-alueella oleva värikäs kuutio, Pompidou Centre, joka on Pariisin Pompidou-keskuksen tytärmuseo. Malagan taidemuseoista löydät blogijuttuni täältä.

Museoista vahvan suosituksen voin antaa myös Malagan automuseolle. Vaikka vanhat ajoneuvot eivät olisikaan ykkösjuttusi, tässä museossa on paljon kaikkea muutakin mm. vaatteita ja huonekaluja. Aiemman juttuni Malagan automuseosta löydät täältä.

Malagan Pompidou Centre

Mene syömään pitkän kaavan mukaan

Kun ulkona ropisee vettä, etsi kiva ravintola, jossa on miellyttävää nautiskella ruuasta hitaasti ja hartaasti. Mukava paikka tähän on vaikkapa Fuengirolan vanhan kaupungin Palangreros. Pieni ravintola, jossa on mukavan intiimi tunnelma.

Pöytävaraus tänne on melkein pakollinen, sillä ravintola on tosi suosittu ja pienuudestaan johtuen täyttyy hetkessä. Pöytävaraus onnistuu kätevimmin netissä täällä. Kolmen ruokalajin menu ilman juomia maksaa noin 20 euroa.

Monissa Fuengirolan ravintoloissa on elävää musiikkia tiettyinä iltoina. Silloin, kun vesisade ottaa päähän, musiikilla on kumma taipumus nostaa mielialaa. Kokeile vaikka.

Palangreros Viileään päivään tarvitaan kuumaa ruokaa.Herkuttele. Hyvä ruoka, parempi mieli.

Tutustu paikalliseen ohjelmatarjontaan

Fuengirolassa tapahtuu kaikkina päivinä ja paljon myös suomen kielellä. Tarjolla on viikottain erilaista ohjelmaa ja tapahtumia kuten ohjattua liikuntaa, luentoja, karaokea, konsertteja sekä teatteri- ja tanssiesityksiä.

Tuoreimmat tapahtumatiedot löydät esimerkiksi ilmaisesta suomenkielisestä Fuengirola.fi -lehdestä, jota on jaossa mm. Los Bolichesin Sofia-opiston edessä. Netissä voit lukea lehden täällä.

Fuengirolan ja lähialueen paikallisista ja kansainvälisistä tapahtumista löydät tietoa täältä.

Järjestä viinitasting

Fuengirolassa on hyviä viinibaareja, joista saa laseittain kohtuuhintaisia espanjalaisia viinejä. Osta useampi viini, pyydä pienemmät annokset ja järjestä itsellesi tai matkaseurueellesi oma viinitasting. Los Bolichesin kaupunginosassa kivoja viinibaareja ovat  mm. Distinto Vinos ja El Callejon, vanhan kaupungin puolella Charolais.

Käy kirjastossa

Fuengirolan suomalainen seurakuntakeskus pyörittää Los Bolichesin kaupunginosassa pientä kirjastoa, josta kuka tahansa voi lainata suomenkielistä kirjallisuutta.

Valitset vain hyllyistä sopivaa luettavaa, merkkaat nimesi, lainaamasi kirjat ja lainauspäivän vihkoon. Kun palautat kirjat, merkitset samaan kohtaan palautuspäivän.

Uhmaa säätä

Entäpä, jos et annakaan sään haitata menoasi? Jospa sateesta huolimatta lähdetkin rannalle lenkille ja päätät olla välittämättä siitä, että sataa? Raikasta on joka tapauksessa ja ulkoilusta tulee aina pirteä ja reipas mieli.

Muista vaan jälkeenpäin vaihtaa kuivaa päälle ja pitää itsesi lämpimänä. Lenkin jälkeen tuntuu hyvältä nauttia vaikka paikallisia juustoja tuhdin punaviinin kera.

Hola! Maija Poppanen tässä.

Viimeinen vinkkini onkin sitten ihan pähkähullu. Tuli vaan mieleen, että jos kerran kastuu, entäpä jos kastuukin sitten ihan kunnolla?

Onko majapaikassasi uima-allasta? Oletko ollut sitä mieltä, että uima-altaan vesi on liian kylmää uimiseen? Käypä kokeilemassa uima-altaan vettä sateella. Tuntuu muuten aika lämpimältä. Mitäpä jos kerrankin tekisit jotain ihan kreisiä ja menisit sateella uimaan?

Säälle ei mitään voi, mutta omalle asenteelle kylläkin. Älä turhia murehdi. Sateesta huolimatta kaikkea kivaa voi silti tehdä, Aurinkorannikollakin. Muista vaan pukeutua lämpimästi.

Fuengirolaan on tällä hetkellä luvassa pari päivää reipasta sadetta. Arvatkaa, mitä aion itse tehdä? Meinaan pitää itselleni kahden päivän espanjan intensiivikurssin. Así es la vida!

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Ensimmäisen viikon huumaa

sunnuntai, marraskuu 17, 2019

Tapaksia, ystäviä, viiniä, liikuntaa ja hyvää mieltä. Siinä ehkä muutamaan sanaan kiteytettynä meidän Fuengirola-viikkomme.

Tiedättekö sen tunteen, kun viikon tai kahden lomalla mieltä kalvaa ikävä tunne siitä, että ihanuus on kohta ohi ja paluu arkeen pian koittaa? Ainakin itse kärsin lomareissuillani tästä haittaavasta taustalla vaanivasta mielentilasta. Aurinkoiselle taivaalle saapuu kuin uhkaavia pilviä tunnelmaa viilentämään.

Vaikka ensimmäisen Fuengirola-viikkoni aikana taivas on kirjaimellisesti välillä peittynyt pilvirintamaan, eipä ole kuulkaa yhtään haitannut. Tietoisuus siitä, että tätä ihanuutta ei kukaan ota hetkeen pois, tuntuu niin tuhottoman hyvältä. Pystyn nauttimaan täysillä ja antamaan rauhassa aikaa myös levolle. Huonoa omaatuntoa ei tarvitse potea siitä, että välillä pidän ”tänään en tee mitään” -päivän.

Huolimatta siitä, että elämä täällä on joltisenkin tuttua jo viime talvelta, jonkin asteinen alkuhuuma vaan tässä kaikessa on edelleenkin läsnä. Tuntuu niin hyvältä ja syvällä.

Tuttu kotiranta. Olemmekohan kohta kuin nuo rantakiven simpukat, tiukasti kiinnittyneet?

Mitäkö sitten olemme tämän ensimmäisen yhteisen viikon aikana täällä tehneet? Viettäneet tavallista hyvää arkea potenssiin kaksi.

Jopa tavalliseen ruokakaupassa käyntiin sisältyy oma mielenkiintonsa. On hauskaa tutkia Mercadonan kala- ja äyriäistiskiä, viinihyllyjä ja uudenlaista tavaravalikoimaa.

Olemme kokanneet kotona ja käyneet ulkona syömässä. Kävelleet pitkiä lenkkejä ja pelanneet kotipihalla padelia ja pingistä. Käyneet paikallisen seurakunnan ylläpitämässä kirjastossa ja tiistaimarkkinoilla ostamassa huippuhalpoja vihanneksia ja hedelmiä. Istuskelleet kahviloissa ja viettäneet harvinaisen sosiaalisen viikon.

Tuttuun tapaan olemme istuskelleet kahviloissa, käyneet ostoksilla Mercadonassa,syöneet terveellisiä ja värikkäitä aamiaisia,ja nauttineet siitä, että marraskuussa voi syödä lounasta parvekkeella.

Sen lisäksi, että olemme tavanneet täällä asuvia ystäviämme, tapasin viikolla myös kolmea täällä talvea viettävää rautaista naista. Hassua sinänsä, miten meitä bloggaajia näyttää näille kulmille aina kertyvän. Matkakuume blogin Gian ja Sopusointuja blogin Maaritin olen tavannut aiemmin ja uutena tuttavuutena tutustuin taiteen parissa työskentelevään Riikaan.

Ilo on ollut myös saada hyvät ystävämme tänne lomareissulle ja viettää heidän kanssaan yhteistä riemastuttavaa aikaa. Sosiaalinen elämä näyttää nousseen täällä ihan eri levelille, tosin paljolti myös sen takia, että täällä on aikaa tavata ihmisiä eri tavoin kuin kotona konsanaan.

Fuengirola Wine Ladys Distinto Vinos -viinibaarissaIhania naisia ja uusia ystäviä.Bodega Charolais on meidän lemppariravintola Fuengirolassa.

Hyvältä tuntuu marraskuussa nauttia lounasta kotiparvekkeella, mutta mukavaa myös suunnistaa välillä ulos syömään. Fuengirolan vanhan keskustan Bodega Charolais pitää edelleen paikkaansa meidän suosikkiravintolana ja erityisesti ravintolan mutkaton tapas-puoli. Tämä ravintola on myös erinomainen viinibaari. Kohtuuhintaisia, hyviä viinejä ja mikä omaa mieltäni erityisesti lämmittää on Lanson samppanjan 30 euron pullohinta (saa myös lasettain 5 euroa/lasi).

Ollaan ehditty myös piipahtamaan Torremolinoksessa, joka on muuten erinomainen shoppailukaupunki. Pienellä alueella keskustan kävelykaduilla on paljon kauppoja.

Käytiin kaupungissa lounaalla syömässä menu del día, päivän menu, kivassa pikkuravintolassa El Laurelissa.  Kauniisti sisustettu ravintola sijaitsee aivan Torremolinoksen poliisilaitosta vastapäätä. Kympin hintainen menu oli enemmän kuin hintansa väärti, vaikka aika ylläriksi menikin. Tarjoilija ei puhunut sanaakaan englantia ja tämä meidän espanjankielentaito on hmmm… vähän vaiheessa.

Joka tapauksessa kolme ruokalajia saatiin eteemme, jotka kaikki olivat aivan buenos. Jos käyt tässä ravintolassa, kiinnitäpä huomiota paikan kauniisiin lautasiin.

El Laurelin jälkkäri.Fuengirolassa on tällä viikolla vietetty Ruta de la Tapa -tapahtumaa. Tällaisia tapaksia tuli vastaan Taberna Conchossa.

Sää on vaihtunut täällä loppuviikosta selvästi kylmemmäksi. Viileä tuuli puhaltelee ja toppatakille on viime päivinä ollut käyttöä. Erityisesti illat ovat olleet yllättävän kalseita. Asuntoamme on pitänyt jo muutamaan otteeseen lämmittää ilmalämpöpumpulla. Vielä muutama päivä sitten nukuttiin makuuhuoneen ikkuna raollaan, joten lämpötiloissa on tapahtunut melkoinen käänne.

Talvi se on tullut tännekin. Jotkut turistit vain sinnikkäästi ottavat rannalla aurinkoa, jos ei muuten niin rantatuoleissa tuulta stoppaavien kangasseinämien ympäröiminä. Paikalliset sen sijaan ovat kaivaneet esiin villamyssyt ja kaulahuivit.

Vaan ei ole minusta oikein auringonpalvojaksi. Muutamaan otteeseen olen yrittänyt istua suojaisalla parvekkeellamme naama kohti aurinkoa, mutta kyllästynyt jo varttitunnissa.

Että mä nautin marraskuussa kukista ja vehreydestä.

Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, viileämmän viikon jälkeen tulee taas lämpimämpi viikko. Seuraavia terassikelejä odotellessa.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Paluu Fuengirolaan – ihan kuin olisi kotiinsa tullut

keskiviikko, marraskuu 13, 2019

Sama maa, sama kaupunki, sama asunto. Tyhmää tylsyyttä vai tuttuuden tuomaa helppoutta?

Täytyy myöntää, että pieni epäilys kävi mielessä. Olimme vuokranneet Fuengirolasta saman asunnon uudelleen seuraavaa talvikautta varten. Oliko meistä tullut näin vanhoja? Matkustaa nyt samaan paikkaan ja kaiken lisäsi vielä samaan asuntoon toistamiseen. Eikö tämä ole ihan eläkeläishommaa? Olikohan tämä sittenkään hyvä ajatus?

Kieltämättä tuntui vähän hassulta lampsia juna-asemalta tutuksi tullutta reittiä kohti Fuengirolan talvikotia ja saapua tuttuun pihapiiriin. Vielä kummallisemmalta tuntui avata tuttu ovi ja tupsahtaa asuntoon, josta oli viime talvena muokkautunut jonkin asteinen kakkoskoti.

Ei tarvinnut kuin purkaa matkalaukut, ripustaa vaatteet hengareihin, laittaa muut henkilökohtaiset tavarat paikoilleen ja asettautua taloksi. Ihan kuin olisi kotiinsa tullut. Fuge-elämä saattoi alkaa.

Tänä vuonna tiedän myös, mitä tulevalta talvelta odottaa. Odotan jälleen innolla värikylläistä ja auringon täyttämää talvikautta. Koko vuoden kukkia, maukkaita vihanneksia, terassikelejä, rantalenkkejä ja kivoja matkoja Andalusian eri kolkkiin.

Jotenkin oli seuraavana aamuna kotoista todeta, että sama musta kissa juoksenteli edelleen pihapiirissä. Vihreät papukaijat kävivät syömässä pihan palmun taateleita ja sama siivooja luuttusi allasaluetta. Ja yläkerran asukas kopistelee edelleen korkkareissaan ennen aamukahdeksaa.

Tuttuudessa on jotain miellyttävää vakautta ja turvaa, joka asettaa arjen raameihin, olit sitten Suomessa tai Espanjassa. Arkielo Euroopan toisella laidalla asettautui vaivattomasti paikoilleen ilman ihmettelyä tai alun säätöä.

Tiesin, mistä mihin aurinko paistoi parvekkeellemme. Tiesin, mihin kauppaan suunnistaa ostamaan pävittäistarvikkeita. Valmiina oli lempikahvila, lempiravintola, lempikampaaja, lempiviinikauppa ja lempikonditoria. Jopa ”salainen” penkkimme, missä istuskelimme lukuisat kerrat tuijottelemassa merenulapalle, odotti samassa paikassa. Valmiina oli kaikki, mitä tarvitsimme sujuvaan arkeen.

Tuttua olivat myös monet fiilikset ja tuntemukset. Iho muisti vielä marraskuisen auringonpaisteen ihanan lämmön, jos sitten tuulen mukanaan tuomat viileät viestit saapuvasta talvikaudesta. Yhtä iloiseksi teki ikkunasta tulviva aamun valo. Yhtä mukavaa oli kuljeskelu pitkin merenrantaa ja kävely rantapaseolla kuin vuosi takaperin.

Valmiina olivat myös tutut ystävät.

Tästä se taas lähtee, Fuengirola-elämä osa 2. Tuttu miljöö, mutta uudet kokemukset. Minua hymyilyttää.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Costa del Sol Espanja Fuengirola

Seitsemän mokaa, joita en enää tee Fuengirolassa

lauantai, marraskuu 9, 2019

Miten se vanha sanonta menikään, että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis? Tänä vuonna päätin, että näihin mokiin en enää syyllisty viime vuoden tapaan.

Viime vuoden talvikuukaudet Fuengirolassa olivat minulle paras talvi ikinä. Vielä parempi se olisi voinut olla, jos olisin ymmärtänyt välttää muutamia omia mokia, joiden seurauksena koko kroppa todellakin kärsi kirjaimellisesti. Mitä sitten tekisin toisin?

1. Etelässäkin pitää pukeutua lämpimästi

Kun matka suuntautuu Espanjan Aurinkorannikolle, sitä jotenkin tuudittautuu ajatukseen ainaisesta kesästä. Pohjoisen ihminen unohtaa helposti, ettei Manner-Espanjassa elellä missään tropiikissa, vaan talviaika se on täälläkin. Vaikka pakkasesta ei tarvitse välittää, keli voi talvikuukausina olla toisinaan kalsea ja kostea.

Muistan, kun viime vuoden marraskuussa naureskelimme paikallisia ihmisiä, jotka kulkevat uskollisesti toppatakeissaan, vaikka auringossa lämpömittari näytti päälle 20 astetta. Turistin erotti helposti katukuvasta shortseista, topeista ja varvassandaaleista. Niin meidätkin, mutta vain aluksi. Alkoi nimittäin piinaava flunssakierre.

Aurinkorannikon keli on talvikuukausina varsin katala. Näennäisesti auringossa on lämmintä, mutta varjossa saattaa olla yllättävän koleaa. Alkuaikoina huomasin usein, miten väärin olin pukeutunut. Kotoa oli lähdetty kesähepenissä ja jossain kohdin varjoisilla kujilla tuli vilu ja alkoi kaipaamaan pitkähihaista.

Pahin mokani oli se, että lähdin kesävaatteissa, sandaaleissa, ohuissa kesähousuissa ja t-paidassa, bussimatkalle Granadaan. Fuengirolassa nimittäin oli sinä päivänä hyvin lämmintä.

Vetoisassa bussissa palelin koko matkan, sillä takki oli jäänyt matkalaukkuun, joka oli bussin tavaratilassa. Perillä katselin ihmeissäni ihmisiä, joilla oli toppatakit, paksut kaulahuivit ja jopa villapipot.

Hih hei, täältä tulee pohjoisen tyttö, joka ei muistanut, että Granada sijaitsee Sierra Nevadan kupeessa ja lämpötilat vuoristoseudulla ovat talvikuukausina Aurinkorannikkoa alemmat. Kiitin itseäni, että olin heittänyt laukkuun edes kevyttoppiksen, jolla totisesti oli käyttöä tuon reissun aikana.

Oppirahat tästä kaikesta joutui maksamaan, sillä ensimmäisinä Fuge-viikkoina meitä piinasi ärsyttävä flunssakierre. Luulin jo jossain vaiheessa, että asunnossamme on hometta, kun röhäköhä palasi aina vaan takaisin.

Vaan asia korjaantui, kun ymmärsin pukeutua lämpimämmin. En yksinkertaisesti enää lähtenyt kaupungille ilman, että roikotin mukanani pitkähihaista. Kaiken varalta. Ja iltaisin vetäisin päälleni usein kevyttoppiksen, sillä päivä- ja yölämpötilojen erot talvikuukausina ovat suuret. Ei ole harvinaista, että yölämpötila sukeltaa kymmenen asteen alapuolelle.

2. Kengillä on väliä

Sain viime vuoden joulukuussa Fuengirolassa aivan järkyttävän selkäkivun. Siis sellaisen, ettei voinut kuin huutaa tuskissaan sängyn pohjalla. Omituisinta tässä oli se, ettei minulla juuri koskaan aiemmin ole ollut selän kanssa ongelmia.

Onneksi parilla pistoksella ja hyvällä lääkityksellä selkä saatiin muutamassa päivässä kuntoon. Kiitos vaan vieläkin sille suomalaiselle lääkärille, joka tuli kotiin.

Kun ihmettelin blogissani tätä yllättävää selkäsärkyä, eräs lukijani kysyi, että olenko mahdollisesti kulkenut epämukavilla kengillä pitkiä matkoja.

Bingo! Olin eräs päivä laittanut jalkaani ohutpohjaiset puoli numeroa liian pienet ballerinakengät. Tarkoituksemme ei ollut kulkea mitenkään pitkää matkaa, mutta kuten Aurinkorannikolla olleet tietävät, lyhyistä kävelymatkoista tulee niin helposti pitkiä kävelymatkoja. Päivän aikana tuli mittariin reilut kymmenen kilometriä asfalttikävelyä epämukavissa jalkineissa.

Tiedä sitten varmuudella oliko syy tässä, mutta yksi asia on varmaa. Hiiteen hienostelu. Hyvät pehmustetut jalkineet tulevat olemaan minun matkakumppanini.

3. Suojakertoimia muuallekin kuin rannalle

Tuossa äsken vähän viittasin auringon petollisuuteen etelän mailla. Sanomattakin on selvää, että silloin kun helteistä puhutaan ja aurinko porottaa armotta, ei tulisi mieleenkään lähteä ulkoilemaan ilman riittäviä suojakertoimia.

Mutta miten helposti ne unohtuvat silloin, kun ei tunnu niin kovin kuumalta tai ei ole aikomusta parkkeerata pidemmäksi aikaa rantaelämää viettämään. Sama etelän aurinko se siellä taivaalla kuitenkin porottaa.

Kun muutaman kerran kärtsäytin rintani, nenäni, päänahkani ja olkapääni, aloin muistaa, että talvesta huolimatta aurinkorasvaa tarvitaan.

4. Pyhäpäivän shoppailut voi unohtaa

Turha sitten Espanjassa suunnitella sunnuntaille shoppailupäivää. Ainakin, jos mielit suurempiin kauppoihin. Kiinni ovat ainakin Costa del Solilla niin Mercadona-myymälät, El Corte Ingles tavaratalot, Miramar ostoskeskus kuin Plaza Mayor. Ollaan katolisessa maassa, ei voi minkään.

Kun muutaman kerran kävimme kiertelemässä pyhinä tyhjiä kauppakeskuksia, muistanhan nyt tämänkin. Poikkeuksen tekevät muutama sunnuntai joulun alla, jolloin kaupat ovat poikkeuksellisesti auki. Kannattaa tarkistaa tilanne liikekohtaisesti.

Myös espanjalaisten arkipyhinä kaupat pitävät ovensa kiinni. Ja niitähän kalenterissa riittää.

5. Fuengirolasta saa kaikkea

Tätä on vähän noloa tunnustaa. Tykkään suomalaistyyppisestä pehmeästä suodatinkahvista, enkä ole koskaan onnistunut löytämään Espanjasta makuuni sopivaa suodatinkahvia. Niinpä kahvinautinnon takaamiseksi pakkasin matkalaukkuun kotoa muutaman kilon tuttua ja turvallista Juhla Mokkaa.

Hmmm, yllätys oli suuri, kun meidän Fuengirolan lähikaupan hyllyllä Juhla Mokka -paketit suorastaan naureskelivat meille ilkikurisesti. Ei siis kannata tuoda Suomesta mitään. Mitä todennäköisemmin kyseistä tuotetta saa Fuengirolasta.

Sama koskee myös matkagarderoobia. Veikkaan, että shortsit tai kesämekko lähtevät Fuengirolasta edullisemmin, jos et kaipaa merkkitavaraa.

Itse päätin tällä kertaa jättää vanhan virttyneen uimapuvun kotiin ja hankkia uuden paikan päältä. Valikoimat ovat nimittäin paremmat kuin kotona konsanaan.

6. Ruuhkabussiin lippu etukäteen

Teimme aika paljon Fuengirola-kuukausien aikana erilaisia bussimatkoja. Koska busseja kulkee aika tiuhaan, emme aluksi ostaneet kuin menolipun. Ajattelimme, että katsotaan sitten paikan päällä, millä bussilla tulemme takaisin.

Jos kyse ei ole ruuhka-ajoista, tässä tuskin on ongelmaa. Sen sijaan, jos olet palaamassa silloin, kun bussissa on mahdollisesti viikonlopun liikennettä, oman kokemukseni perusteella lippu kannattaa hankkia etukäteen.

Olimme palaamassa Granadasta bussilla takaisin, mutta emme mahtuneetkaan bussiin, millä kaavailimme matkustavamme. Oli perjantai ja klo noin 15. Onneksi seuraava bussi lähti 1 ½ tunnin päästä, mutta tylsää silti joutua odottamaan turhaan.

Sama kävi meille myös palatessamme Esteponasta. Menimme aika viime hetkellä asemalle vain kuullaksemme, että lähtevä bussi oli aivan täysi. Onneksi tarvittiin vain vähän odottelua seuraavaan bussiin. Tämän ongelman välttää, kun hankkii lipun etukäteen.

Varaudu myös siihen, että turistien suosimilla bussiasemilla, kuten Rondassa, lipunmyyntiin saattaa olla pitkä jono. Kannattaa mennä ajoissa.

7. Syömään sinne, missä on muitakin

Vaikka Espanjassa ei tarvitse olla hygienian kanssa juuri huolissaan ja kaikkea voi hyvillä mielin syödä, yhteen asiaan olen kokemuksen kautta alkanut kiinnittää huomiota. Vältän ravintoloita, joissa ei etenkään ruuhkaisimpina lounas- tai illallisaikoina ole asiakkaita. Ai miksikö näin?

Kun ravintoloissa on asiakkaita, raaka-aineet vaihtuvat ja tavara kiertää. Asiakkaat ovat jonkinlainen tuoreustakuu.

Menimme kerran talven hiljaisimpana kautena syömään Benalmadenan satamaan. Siis sinne, missä on se ”mukamas-maurilainen” alue. Hiljaista näytti olevan vähän joka puolella ja arvoimme, että minkä monista tyhjistä paikoista valitsisimme.

Huono valinta tuli tehtyä. Yöni vietin vessassa. Simpukkapizzasta sain ikävän vatsataudin, joka onneksi talttui päivän paastolla.

Näillä opetuksin uusiin koitoksiin.

Onko sinulla lisää omia vinkkejä, joilla säästää Aurinkorannikolla aikaa, rahaa, terveyttä tai välttää mieliharmia?

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Elämäntaito Fuengirola Yleinen

Ja ihmisillä hyvä tahto, vai onko sittenkään?

perjantai, lokakuu 4, 2019

Rakkaat ihmiset. Tällä viikolla Ilta-Sanomien toimittaja otti minuun yhteyttä. Oli kuullut, että olen asustellut viime talvena useamman kuukauden tuolla Etelä-Espanjan Fuengirolassa. Kaupungissa, mistä kaikilla näyttää olevan jonkinmoinen mielipide. Vaikkei olisi siellä kuuna päivänä käynytkään.

Toimittaja halusi tietää, mitä tykkäsin talven vietosta Aurinkorannikolla. Blogini lukijani tietävät, että kyllähän minä tykkäsin. Paljon. Enemmän kuin uskoin. Tämän kerroin toimittajalle. Meidän paras talvi koskaan.

Kerroin, kuinka valo ja aurinko tekivät hyvää. Kuinka rakastin lenkkejämme pitkin meren rantoja. Kuinka arjen vietto sujui kaikin puolin jouhevasti. Ja kun emme lomalla olleet, oli mukava lisäarvo, että erilaisia palveluja sai myös omalla äidinkielellään. Mukavaa oli myös, että tarvittaessa sosiaalista elämää oli tarjolla ilman kielimuuria.

Kerroin kuinka edulliset elinkustannukset pitivät taloutemme kurissa, vaikka olinkin pitkiä aikoja pois työstä.

Jos Ilta-Sanomien lukijoiden mielipiteisiin on uskomista, tällaisia asioita ei pitäisi kertoa. Fuengirola on ensinnäkin ihan väärä valinta, ihan pelkkä turistirysä. Siellä on myös liikaa suomalaisia (minä en vieläkään ymmärrä, mitä pahaa suomalaisissa on).

Ja talvella siellä on ihan liian kylmää. Saa vain palella homeisissa ja kylmissä asunnoissa. Pahimmassa tapauksessa saa keuhkokuumeen.

Ja jos se ruoka on edullisempaa, sähkö ainakin on kalliimpaa.

No niin. Lähes 180 kommenttia, joista suurimmasta osasta välittyi raskassoutuinen negatiivisuus. Tuli vain mieleen, että tarvitsevatkohan nämäkin ihmiset aurinkoa enemmän? Ehkä kyse on sittenkin D-vitamiinin puutteesta? Olen kuullut, että se voi aiheuttaa masennusta.

Vai mitä mieltä olette näistä? Uskallan lainata blogissani muutamaa Iltiksen jutun kommentoijaa.

Suomalaisuudesta

Sitten kokoonnutaan suomibaareihin ryyppäämään ja syömään suomalaista ruokaa illasta toiseen, eikä osata muualle mennä. En nyt halua nimeä mainita, mutta pari tv:stäkin tuttua siivotonta räkälää kerää illasta toiseen porukkaa katsomaan suomalaisia urheilukanavia, ja syömään hirvittävän kallista huonolaatusta suomalaista ruokaa! Käsittämätöntä!”

Ei ole tullut käytyä, enkä osaa sanoa mitään Suomi-baarien ruuasta. (Olen kuullut, että jotkut ovat kehuneet jonkun Suomi-baarin pizzoja erinomaisiksi). Usko tai älä, mutta espanjalaiset ovat melkoista ruokakansaa. Hyvistä ravintoloista ei Fuengirolassa ole pulaa.

Itse olen valinnut Etelä-Euroopasta toisen paikan asuinpaikakseni. Paikkaa en paljasta, koska en halua nähdä täällä kieltä osaamattomia, kulttuuria ymmärtämättömiä ja sivistyksen sekä käytöstapojen puutteesta kärsiviä suomalaisia.”

Minä näen kyllä suomalaiset ihan toisessa valossa. Maailmanlaajuisesti olemme kielitaitoinen ja korkeasti koulutettu kansa.

Valitettavasti täälläkin (Nizzassa) kuulee joskus suomen kieltä. Muutoin tämä olisikin täydellinen alue.”

Mitä ihmeen pahaa on Suomen kielessä? Mitä enemmän olen matkustanut, sitä mukavampaa minusta on kohdata maailmalla maanmiehiä ja -naisia.

Katukuva rumaa ja suomituristeja ja asukkaita aivan liikaa. Siellä sitten suomalaiset ryyppäävät ja rellestävät, hyi.”

No, jotkut ryyppäävät kansallisuuteen katsomatta myös Montpellierissä, Kööpenhaminassa, Berliinissä ja Firenzessä. Myös minun kotikulmien lähiökapakassa. Mutta mitä tekemistä minulla on niiden kanssa?

Sitten kun ostan kämpän Espanjasta, niin en ainakaan mistään suomi-kommuunista.”

Se on hyvä asia, että jokainen voi ostaa asunnon omien toiveidensa ja tarpeidensa perusteella.”

En ikinä matkusta paikkaan missä menut ovat Suomeksi.”

Minä valitsen matkakohteet aika erilaisten kriteereiden perusteella.

Hintatasosta

Jos pääomaa löytyy ei tarvitse hehkuttaa halvoista hinnoista lainkaan.”

Näkyy olevan köyhien, ruokamenoja laskevien paikka. Ei ole ruokamenoja tarvinnut laskea Suomessakaan.”

Ollaan tällaisia ihan taviksia ja joudumme välillä kyllä katsomaan vähän menojemme perään.

Huolenpitoa

”Voi kyllä käydä niinkin, että viimeistään usean talven jälkeen Suomi säineen alkaa tuntua ihan kivalta. Viimeistään kun katsoo rypistynyttä ja aurinkokeratoosin pilkuttamaa naamaansa.”

”Kannattaa muistaa, että jos muuttaa sinne yli kuudeksi kuukaudeksi, Suomen sosiaaliturva katkeaa heti.”

”Oottehan ilmoittanut espanjan verottajalle, jos omistatte omaisuutta suomessa tai muualla yli 50 tuhannen arvosta.”

”Miten se sanonta kuuluu…ja raukat menkööt merten taa. Ja monet tulee metalliarkussa takaisin kotiin.”

”Surkea sisäilma homettakin varmaan. Suomalaisissa sairaudet jyllää, keuhkokuume näytti olevan eniten pinnalla. Herkästi pöpöt tarttuu, hygieniataso ihan eri luokkaa, meidän kotomaahan verrattuna.”

”Tuon ikäisenä ihan jees ja suotavaa kun alkaa olla elämä ehtoopuolella ja vanhoja luita kolottaa.”

Ihan liikuttavaa tällainen huolenpito. Sen verran itsekäs ihminen olen, etten jaksa itse tuntemattomista ihmisistä välittää näin paljon. Kiitos paljon. Olen otettu.

Yhteiskunnallinen kannanotto

”Kaikki, huom. kaikki olette riippuvaisia kotimaasta ja sieltä tulevista tuloista. Ihan turha hehkutella kun kaikki on pelkkää matkailua ja kyllä routa aina porsaan kotiin ajaa.”

”Paitsi että näiden ilmastovälinpitämättömien takia kirpakoita ilmoja ei enää pian ole, vaan ilmasto vastaa Suomessa Britteinsaarten nykyistä. Onneksi lentohäpeä tulee kohta Suomeenkin. ”

”Tämä hiilidioksiidin suurtuottaja joutas jäädäkin espanjaan.”

Lapsuudenkodissa ei matkusteltu, köyhiä kun oltiin. Nuorena ei taas ollut rahaa matkustaa opintotuen ja -lainan varassa kun elelin. Sitten meni parikymmentä vuotta lähinnä työn teossa. Silloin ei ollut juuri aikaa matkustamiseen, lomia kun ei paljoa ollut.

Mutta tulipahan pantua oma kortensa kekoon yhteiskunnan hyväksi yrittäjänä, veronmaksajana ja myös työllistäjänä. Ja nyt kun vihdoin olisi aika toteuttaa unelmia, ei saisi matkustaa, koska maailma tuhoutuu. Huolimatta siitä, että herätän pahennusta, päätin tässä kohtaa olla ahdistumatta.

Ja jotta kaikki ei olisi näin synkkää, loppukevennyksenä Juhan kommentti.  Jossain on ihminen, jolla on hyvä tahto. Kiitos Juha.

On ihanaa kun on paikka, missä aurinko paistaa aina. Siellä iltaisin tosiaan tulee viileää, mutta se ei niinkään haittaa. Sitähän voi olla ilman suomihypetystä sielläkin ihan hyvin. Tai sitten siitä voi nauttia. Seuransa voi valita. Ei ole pakko tehdä kuin muut. Ole oma itsesi. Kaikkialla missä olet. Se on paras vinkki minkä voi antaa. Espanja on upea paikka, suosittelen! ”

Jos haluat lukea tuon Ilta-Sanomien haastattelun, täältä löytyy.

Onnellisuutta teille kaikille! Toivottavasti löydätte oman mansikkapaikkanne.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

 

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Baarivaellus Benalmádenasta Fuengirolaan – reitin parhaat rantabaarit

maanantai, toukokuu 13, 2019

Nyt on kukkamekkotäti vähän heikoilla jäillä, sillä luvassa on bileperjantain parhaat baarivinkit 🙂

Palataanpa hetkeksi vielä Aurinkorannikolle. Silloin tällöin olimme ottaneet tavaksi viettää Fuengirolassa ns. ”bileperjantaita”. Meidän tapauksessa sana täytyy laittaa lainausmerkkeihin, sillä kyse ei todellakaan ollut mistään ylettömästä biletyksestä. Lähinnä suunnistimme Fuengirolan keskustaan syömään ja juomaan muutaman lasillisen viiniä.

Kun eräänä epävakaisena perjantaina meidän päivän liikunta oli jäänyt vähille, sain loistoidean. Entäpä, jos yhdistäisimme samaan pakettiin muutaman kilometrin reippaan kävelyn ja siinä ohessa poikettaisiin matkalla joihinkin rantakuppiloihin. Tämähän olisi sellainen kaksi kärpästä yhdellä iskulla juttu. Vaellus ja baarikierros samassa paketissa.

Ensimmäiseksi tuli mieleen rantareitti Benalmádenasta Fuengirolaan, jonka varrelle jää muutama loistavalla sijainnilla oleva rantaravintola. Ja mikä parasta, lähes koko matkan pystyy kulkemaan meren tuntumassa.

Tuumasta toimeen ja junalla Benalmádenaan, sillä yhdensuuntainen kävely Benalmádenasta Fuengirolaan on ainakin minulle ihan riittävästi.

Ensimmäiseksi suunnistimme yhdelle alueen lempiterasseistamme, uutukaiseen ravintola Yucasiin, joka sijaitsee jossain Torrequebradan kohdilla. Lähinnä olen ihastunut paikan auringossa kylpevään terassiin, jonka alapuolella kimmeltää meri aivan likellä.

Lasillinen kylmää roseeta merimaisemissa, ei ollenkaan hassumpaa. Täydellistä, kun vielä aurinkokin tuli meitä tumman pilvirintaman takaa sopivasti tervehtimään.

Olimme edellisellä reissulla nähneet keskeneräisen puurakenteisen rantaravintolan, jonne päätimme suunnata seuraavaksi. Kolmessa tasossa olevat laajat terassit ovat huomiotaherättäviä niin espanjalaisittain poikkeavan rakennusmateriaalin kuin hienon ylhäällä rantakallioilla olevan sijaintinsa ansiosta.

Ikävä kyllä valmiin näköinen ravintola ei ollut vielä avoinna, joten tämä jäi meiltä nyt kokematta. Poiketkaapa, jos kulmilla kuljette. Trocadero-niminen ravintola sijaitsee vähän nudistirannan jälkeen Fuengirolaan päin.

Vaan matkassa eteenpäin. Mukavinta oli kulkea merenrantoja välillä nousten portaita ylös, välillä laskeutuen aivan rantalinjalle ja välillä tehden matkaa rantakivikoilla tai -hietikolla.

Hauskinta on, että tällaisilla poikkeavilla reiteillä tulee tehdyksi myös uusia löytöjä. Hetken päästä kiinnitin huomiota kerrostaloon, joka lähestulkoon seisoi rantahietikon reunalla. Ihmettelin, että miten ovat saaneet rakentaa talon noin rantaan. Samalla huomasin rakennuksen alakerrassa baarin, jonka terassi on niin lähellä merta kuin se nyt ylipäätään voi olla. Siispä sisään huolimatta siitä, että paikalla oli kamala nimi, Malibu Beach bar.

Uudehkon näköinen ravintola oli ihan viehättävä ja erityisen siisti. Bambuhenkinen sisustus sopi hyvin rennolle rantaravintolalle. Orkideat pöydillä täydensivät ihan ok sisustusta. Lähellä merta kun oltiin, meitä vastassa oli sen verran vilpoinen tuuli, että menimme suosiolla terassin sijaan sisäpuolelle.

Kävely oli tehnyt nälkäiseksi, joten hampurilaiset ja punkkulasilliset tuntuivat hyvältä ajatukselta. Viini oli turhan kylmää ja hampparit sellaista perustasoa, ei mitään mainittavaa, jos ei mitään vikaakaan. Parasta antia ehdottomasti oli meri aivan vieressä. Rantabaarikategoriassa jatkoon.

Seuraava rastimme oli rantaravintola Chirinquito La Perla samannimisellä rannalla. Tämän paikan kanssa teimme tuttavuutta edellisellä kerralla, kun kävelimme saman reitin Benalmádenasta Fugeen. Ikävä kyllä ilmeisesti epävakaasta säästä johtuen Perla ei ollut auki. Ravintola itsessään on vaatimaton, parhaat päivänsä nähnyt, mutta sijainti on hieno aivan meren tuntumassa.

Siispä eteenpäin, kohden seuraavaa etappia. Carvajalin rannalla on minusta Fuengirolan hauskin, rennoin ja värikkäin rantabaari La Cubana. Olimme kulkeneet muutaman kerran tämän pirteän paikan ohi ja todenneet, että se on aina tupaten täynnä. Värikkäät kokoelmakalusteet törröttävät mutkattomasti rantahietikolla ja letkeä beachsoundi siivittää pöytiin kannettavia drinksuja. Täydellinen mesta mojitolle.

Kuiva kierros näytti meille nyt tulleen, sillä olivat tältä illalta sulkeneet jo tämänkin paikan. Tosin mojiton mentävä aukko täydennettiin seuraavana päivänä ja käytiin kokemassa tämän paikan iloinen tunnelma. Tämä baari ehdottomasti jatkoon.

Viimeinen rastimme tällä baarivaelluksella oli kotiamme lähin oleva chiringuito, jonka kadun puoleisiin pöytiin paistoi lempeä ilta-aurinko. Siinä nautimme ilta-auringon kultaisissa säteissä vielä pikkuoluet, cañat.

Puhelimeni askelmittari näytti lähes 14 kilometrin matkaa. Aika kiva lenkki muutaman pysähdyksen taktiikalla. Tosin miehen mielestä enemmänkin olisi voinut pysähdyksiä olla. Näyttää meidän biletys menneen enemmin kevyen kenttävaelluksen puolelle.

Ja jälkeenpäin tajusin, että hyvänen aika, ei yhtään skumppaa. Asia piti korjata illan viimeisellä omalla parvekkeella.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista