Suomen suurin matkablogiyhteisö
Yleinen

Korona-ahdistusta ja uuden kodin laittoa

lauantai, elokuu 29, 2020

Onpas taasen päässyt virahtamaan pitkä blogihiljaisuus. Osittain siitä syystä, että tämän matkabloggaajan elämään ei ole viime viikkoina kuulunut minkäänlaisia matkoja. Kiitos raivostuttavan koronan, joka kaventaa elinpiirimme minimaalisen suppealle sektorille.

Yritän selittää itselleni, etten voi tilanteelle mitään ja koronan kanssa vaan täytyy oppia elämään. Rauhoittelen itseäni sillä, että on hyvä, että olemme saaneet olla terveinä. Mutta siltikin koen välillä niin suurta raivoa ja harmitusta kaikesta epävarmuudesta, mitä korona on tuonut eteen.

Sieppaa, ettemme voi matkustaa niin kuin haluaisimme, eikä tässä huolien täyttämässä maailmassa uskalla edes miettiä tulevia reissuja. Normaalisti meillä on ollut aina kutakuinkin kaksi matkaa varattuna lähitulevaisuuteen. Nyt ei yhden yhtäkään.

Olen peruuttanut blogimatkoja, sillä en todellakaan tiedä onko turvallista matkustaa edes lähialueilla. Yksi päivä mietittiin miehen kanssa, että mennäänkö elokuviin. Sitten tuli mieleen, että leffateatteri on suljettu tila täynnä nuorta väkeä. Onkohan sittenkään viisasta? Mitä hittoa tässä enää uskaltaa tehdä ja mitä ei? Yksinkertaisista ja arkipäiväisistä asioista on tullut kumman vaikeita valintoja.

Silloin kun ahdistaa eniten menen luontoon, saunaan tai marjaan.Olen jättänyt kaikki kerääntyneet lomani vuoden loppuun. ”Kesälomani” alkaa marraskuussa jatkuen aina alkuvuoteen. Näillä näkymin vuoden pimeintä aikaa nysväämme Espanjan Aurinkorannikon sijaan suomalaisessa kaamoksessa. Vaikka olen aina sanonut, että tylsyys on lähinnä mielentila, nyt pahoin pelkään, että talvesta tulee pitkä ja pimeä.

Korona on siirtänyt myös töitäni hamaan tulevaisuuteen, joten taustalla häiritsee myös taloudellinen epävarmuus toimeentulosta. Entisenä yrittäjänä tämän asian kanssa olen tosin onneksi oppinut elämään. Täytyy luottaa siihen, että jos nyt on hiljaista, ensi vuonna painitaan töitä tosissaan.

Miten paljon kaipaankaan maailmaan jälleen vapautta, vakautta ja toiveikasta tulevaisuutta.

Mieli on joskus yhtä sekaisin tästä kaikesta kuin olohuoneemme tällä hetkellä.

Viime viikot olen kelkkonut nykyisen ja uuden kodin väliä. Etelä-Savolaisessa metsässä korona tuntuu kaukaiselta. Onneksi on tämä uuden kodin remppaaminen, joka tuo mukavaa puuhaa ja muuta ajateltavaa kaiken irtisanomis- ja koronauutisten ahdistavassa maailmassa.

Remppa alkaa pikku hiljaa valmistua. Onpahan tullut opittua kantapään kautta monta uutta asiaa. Kuten se, että älä luota sokeasti tuoteselostuksiin. Jos värittömässä saunavahassa sanotaan, ettei se muuta puun omaa sävyä, kokeile sitä silti etukäteen vähemmän näkyvään paikkaan. Saattaa nimittäin käydä, että vahauksen jäljiltä kaunis vaalea saarnin väri onkin hetken päästä vähemmän kaunis keltainen.

Ja kun menet ostamaan uusia kylpyhuonekalusteita, kannattaa ulkonäön sijaan miettiä myös käytännön seikkoja. Onko siinä peilikaapissa tai valossa esimerkiksi pistorasiaa, mitä saattaisit tarvita? Tai, huomioi, etteivät kaikki hanat käy kaikkiin altaisiin. Eivätkä kaikki edelliset vesiputket.

Kyllähän sitä ammattilaiset taikovat vaikka mitä, mutta nämä lisätyöt tuovat usein myös lisäkustannuksia. Tai sitten on pitänyt mennä useamman kymmenen kilometrin päähän lähimpään kaupunkiin vaihtamaan tavaroita. Onneksi nyt alkavat tuliterät kylppärikalusteet olla paikoillaan. Vielä tarvitaan sähkömiehen taikakättä, jotta kylppäriin ja vessaan saadaan valoakin.

Tapetoijalle vinkkinä, että kun levität tapettiliimaa telalla seinään, kannattaa peittää hiuksensa jollain. On nimittäin aika veemäistä yrittää irottaa liimaklönttejä hentoisista hiuksista.

Joskus kannattaa miettiä myös muutakin kuin pelkkää hintaa. Kuten kalustehankinnoissa huomioida omat taidot ja resurssit. Tilasin meille Jyskistä oikein mukavan näköisen suurikokoisen vaatekaapin ja oli tuo vielä niin edullinenkin. Sen sijaan mies ei ollut kovin ilahtunut, kun kotiin kannettiin viisi kollia litteitä paketteja päivien ratoksi.

35-sivuinen kokoamisohje ei myöskään luvannut hyvää. No, kaappi on edelleen vaiheessa ja mies sitä mieltä, ettei meille ENÄÄ KOSKAAN osteta mitään kokoaitsekalusteita.

Saanko esitellä, uusi vaatekaappimme.

Yksi mieltä suuresti rauhoittava asia on marjametsään meno. Jos on meidän uuden kodin ympäristö ollut täynnä mustikoita, kankaat näyttävät olevan myös punaisenaan puolukoita. Tämä vuosi on todella ihan huikea marjavuosi. Pakko oli hillitä itseään mustikoiden keräämiseltä ja jättää pakastimiin tilaa vielä monikäyttöiselle puolukalle.

Tänään mennään keräämään punaposkia ensimmäinen ämpärillinen (mikäli vaatekaapin kokoamiselta jää aikaa 🙂 ).

Tuntuu niin hassulta, kun saamme kaikenlaista metsänantia muutaman sadan metrin päästä uudesta kodistamme. Yksi päivä mies teki lämpimiä voileipiä ja minä huikkasin, että oota vähän, menen katsomaan saataisiinko kyytipojaksi kanttarellisoossia. Palasin varttitunnin päästä kassissa muutama litra kanttiksia. Kasvoivat tuossa ihan takapihalla.

Punaisia puolukoita ja pirteitä ajatuksia.

Nautitaan näistä tämän kesän ehkä viimeisistä lämpimistä päivistä. Syysaurinko ja sen lämmin valo tekevät niin hyvää. Olen rakastunut täysin kotimme valtaisiin ikkunoihin, joista valo vyöryy sisälle pitkin päivää. Samalla tuntuu siltä, että metsä on osa meidän olohuonetta.

Meidän pitäisi saada uuden kodin makuuhuoneen ikkunaan verhot, mutta en vielä tiedä raaskinko niitä koskaan laskea alas. Huomasin, että makkarin ikkunasta näkyy selkeinä öinä kunnon tähtitaivas.

Kiva siinä maata sängyllä ja katsella, kun ulkona tuikkivat tähdet. Jotain maailmassa sentään on pysyvää.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Merja lauantai, elokuu 29, 2020 at 21:21

    Voi, ihanissa maisemissa saatte elää ja asua kauniin luonnon keskellä. Onneksi ilmat ovat olleet todella hyvät. Kodinlaitto on toisaalta kivaa, mutta kyllä siinä hermotkin on joskus koetuksella. Onneksi lopputulos usein palkitsee.
    Mutta, kuten sanoit tämän koronan kanssa on kamala elää. Kun oikeastaan kaikki on ok, mutta ei kuitenkaan mikään. Kun on tottunut suunnittelemaan vähän kaikkea tulevaa, oli se sitten matkoja tai muuta, nyt ei sitä iloa voi kokea. Harrastuksetkin on vähän jäissä, esim. vesijumppamme on peruttu koko tältä loppuvuodelta. Kaikki kulttuuririennot ovat supistettua mallia tai ainakin mietityttää voiko mihinkään mennä. Kaiken lisäksi kun ei ole tietoa, koska tämä loppuu ja kun loppuu, millainen maailma meillä on ? Palaako kaikki ennalleen vai palaako mikään? Kallistuuko lennot pilviin, jääkö maskit pysyväksi käytännöksi, pitääkö virusta pelätä aina ja kaikkialla, hirveä työttömyys kohtaa useita yms.
    Tulevaisuuden toivoa pitäisi aina ylläpitää, mutta nyt se on kyllä hieman koetuksella itse kullakin.

    • Reply Annemaria keskiviikko, syyskuu 2, 2020 at 17:05

      Hei Merja. Ihana on kyllä uusi miljöömme keskellä kauneinta Saimaata 🙂 Uuden kodin laittaminen on myös ihan huippumukavaa ja se auttaakin paljon kestämään koronan kurimusta. Huolesta ei kuitenkaan pääse mihinkään. Mietityttää paljon, että onko tämä maailma koskaan enää samalla lailla auki ja liikkuminen mahdollista. Harmittaa myös nuo jokapäiväiset uutiset työpaikkojen menetyksestä. Erityisesti sydäntäni lähellä oleva matkailuala joutuu nyt paljon maksumieheksi juuri kun kaikki näytti valoisalta ja uusia investointeja tehtiin paljon. Mietityttää kyllä paljon, miten käy Lapin matkailun tulevalla talvikaudella ja kuinka moni pienyrittäjä selviää. Yrittäjän, jos kenen, on viheliästä elää tässä epävarmuudessa.

  • Reply Lentoonlähdössä by hannamarielina sunnuntai, elokuu 30, 2020 at 15:38

    Ihania nuo marja-ja saunakuvat! Tsemppiä teille remppaan ja kalusteiden kokoamiseen – ne osaavat kyllä joskus olla viheliäisiä. Meillä on kans nyt vessaremppa meneillään ja odotan, että saan nuo kamat takaisin pöydiltä ja lattioilta omalle paikalleen. 😀 No ehkä ensi viikolla aikalailla valmista. Samanlaisia ajatuksia mullakin koronan suhteen niinkuin monella muullakin varmasti, ja tylsää kun tapahtumia perutaan tai ei voida järjestää eikä tiedetä kauan tää tilanne jatkuu. No jospa tää tästä joskus muuttuisi… Onneksi sentään elokuviin pääsee, ainakin viimeksi oli turvaväleistä huolehdittu.

    • Reply Annemaria keskiviikko, syyskuu 2, 2020 at 17:09

      Meillä on se kaappi edelleen vaiheessa 🙂 Ei sitten enää koottavia kalusteita…

      Niin paljon toivon, että ensi vuonna maailma olisi jo edes jonkin verran normaalimpi. Kyllä tämä jatkuva epävarmuus ja huoli on ikävää ja kuluttavaa. Täytyy nyt rauhoittaa mieltään ja yrittää tarttua kaikenlaisiin pieniin asioihin, mistä voi ammentaa iloa. Seuraavat viikot meinaan keskittyä kodin sisustukseen. Sekin on itse tosi ihanaa.

  • Reply Raija maanantai, syyskuu 7, 2020 at 21:03

    Toivottavasti kaappi on jo pystyssä! Kauniit maisemat ja mikä aarreaitta ympärillä marjoineen ja sienineen. Onneksi oli hyvä vuosi näiden suhteen.
    Täälläkin harmittaa, ettei matkaan päästä tämän talven aikana. Mutta ei hätää, rokote on tulossa ja paremmat ajat edessä😊 Uskotaan ja toivotaan, että ensi syksynä mennään taas. Ihanaa syksyä ja iloa uuden kodin sisustamiseen.

    • Reply Annemaria tiistai, syyskuu 8, 2020 at 22:34

      Hei Raija. Kaappi on pystyssä, pienten vääntöjen jälkeen 🙂 Toivotaan pitkää ja kaunista syksyä. On kerrassaan ihanaa, kun metsä on on tänä vuonna niin täynnä kaikkea antia.

      Tiedän, että siinä vaiheessa kun muuttolinnut ovat lähteneet, illat ovat pimeitä ja lämpötila laskee nollan tuntumaan, tulee Espanja mieleen vielä monta kertaa. Nyt pitää vaan ottaa aikalisä ja vuoden päästä haikailla uudelleen.

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.