Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Paluu Fuengirolaan – ihan kuin olisi kotiinsa tullut

keskiviikko, marraskuu 13, 2019

Sama maa, sama kaupunki, sama asunto. Tyhmää tylsyyttä vai tuttuuden tuomaa helppoutta?

Täytyy myöntää, että pieni epäilys kävi mielessä. Olimme vuokranneet Fuengirolasta saman asunnon uudelleen seuraavaa talvikautta varten. Oliko meistä tullut näin vanhoja? Matkustaa nyt samaan paikkaan ja kaiken lisäsi vielä samaan asuntoon toistamiseen. Eikö tämä ole ihan eläkeläishommaa? Olikohan tämä sittenkään hyvä ajatus?

Kieltämättä tuntui vähän hassulta lampsia juna-asemalta tutuksi tullutta reittiä kohti Fuengirolan talvikotia ja saapua tuttuun pihapiiriin. Vielä kummallisemmalta tuntui avata tuttu ovi ja tupsahtaa asuntoon, josta oli viime talvena muokkautunut jonkin asteinen kakkoskoti.

Ei tarvinnut kuin purkaa matkalaukut, ripustaa vaatteet hengareihin, laittaa muut henkilökohtaiset tavarat paikoilleen ja asettautua taloksi. Ihan kuin olisi kotiinsa tullut. Fuge-elämä saattoi alkaa.

Tänä vuonna tiedän myös, mitä tulevalta talvelta odottaa. Odotan jälleen innolla värikylläistä ja auringon täyttämää talvikautta. Koko vuoden kukkia, maukkaita vihanneksia, terassikelejä, rantalenkkejä ja kivoja matkoja Andalusian eri kolkkiin.

Jotenkin oli seuraavana aamuna kotoista todeta, että sama musta kissa juoksenteli edelleen pihapiirissä. Vihreät papukaijat kävivät syömässä pihan palmun taateleita ja sama siivooja luuttusi allasaluetta. Ja yläkerran asukas kopistelee edelleen korkkareissaan ennen aamukahdeksaa.

Tuttuudessa on jotain miellyttävää vakautta ja turvaa, joka asettaa arjen raameihin, olit sitten Suomessa tai Espanjassa. Arkielo Euroopan toisella laidalla asettautui vaivattomasti paikoilleen ilman ihmettelyä tai alun säätöä.

Tiesin, mistä mihin aurinko paistoi parvekkeellemme. Tiesin, mihin kauppaan suunnistaa ostamaan pävittäistarvikkeita. Valmiina oli lempikahvila, lempiravintola, lempikampaaja, lempiviinikauppa ja lempikonditoria. Jopa ”salainen” penkkimme, missä istuskelimme lukuisat kerrat tuijottelemassa merenulapalle, odotti samassa paikassa. Valmiina oli kaikki, mitä tarvitsimme sujuvaan arkeen.

Tuttua olivat myös monet fiilikset ja tuntemukset. Iho muisti vielä marraskuisen auringonpaisteen ihanan lämmön, jos sitten tuulen mukanaan tuomat viileät viestit saapuvasta talvikaudesta. Yhtä iloiseksi teki ikkunasta tulviva aamun valo. Yhtä mukavaa oli kuljeskelu pitkin merenrantaa ja kävely rantapaseolla kuin vuosi takaperin.

Valmiina olivat myös tutut ystävät.

Tästä se taas lähtee, Fuengirola-elämä osa 2. Tuttu miljöö, mutta uudet kokemukset. Minua hymyilyttää.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

You Might Also Like

12 Comments

  • Reply Raija Manner keskiviikko, marraskuu 13, 2019 at 12:39

    Oikein antoisaa talvea teille sinne iki ihanaan Fuengirolaan. On taas kiva seurata tapahtumia ja arkea siellä ja odottaa itse ensi syksyä ja paluuta sinne edes pariksi kuukaudeksi !!🙋‍♀️💖

    • Reply Annemaria keskiviikko, marraskuu 13, 2019 at 18:58

      Kiitos Raija. Ihana asia, kun on matkoja, mitä odottaa 🙂

  • Reply Pirjo Poikela keskiviikko, marraskuu 13, 2019 at 13:16

    Juuri noin. samat tutut tuntemukset. niin kotoista. hyvaa kesaista talvea teille – ja meille!

    pirjo

    p.s vaalejakin seurasin yhta kiinnostuneena (sen mita ymmarsin) kuin kotimaassa. suosikkikin oli.

    • Reply Annemaria keskiviikko, marraskuu 13, 2019 at 19:00

      Kiitos Pirjo. Vaaleja tuli seurattua meilläkin. Minusta on tullut täällä oikein mestari tuijottamaan telkkarista paikallisohjelmia vaikka mitään en ymmärrä 🙂 Mukavaa talviaikaa teillekin.

  • Reply Merja keskiviikko, marraskuu 13, 2019 at 16:36

    Vaaleja täälläkin seurattiin. On ne aika namupojan pääministeriksi valinneet, saapi iltaisin herkutella tv:n ääressä, vaikka ei paljon mitään mistään ymmärräkään. Poskisuudelmia ainakin jaellaan runsaasti.

    Mitä muuten sanoit Torremolinoksesta, pakotin miehen sinne katsomaan eilen. Laskeuduimme keskustasta miljoonat rappuset alaspäin ja tulimme kävellen Carihuelan rantaa Benalmadenaa kohden.
    Voi mikä reissu, kohde on mainettaan parempi. Mies olisi hetimiten valmis muuttamaan sinne. Niin kaunista ja rauhallista.

    • Reply Annemaria keskiviikko, marraskuu 13, 2019 at 19:04

      Haa, nauratti tää sun kommentti. Olen samaa mieltä tuosta pääministeristä. Ainakin muodollisesti pätevä silmäkarkki 🙂

      Torremolinos on minustakin kiva. Käydään siellä aina silloin tällöin päiväretkillä.

  • Reply Maarit / Sopusointuja keskiviikko, marraskuu 13, 2019 at 17:46

    Kiteytit hyvin sanoihin ’sujuva arki’ tuntemuksesi paluusta tutuille paikoille. Ollaan pohdittu ihan samoja asioita nyt kun voimme reissata vapaammin, onko järkeä mennä samaan paikkaan, samaan kohteeseen jne. Mehän ollaan oltu Thaimaassakin samassa hotellissa jo ties kuinka monta kertaa ja taas tammikuussa sinne. Se kylä, ranta ja hotelli on vain niin sopiva meille eikä kaivata muuta. On nähty jo saaria, luolia, temppeleitä, jokia ja eri kokoisia kaupunkeja, eikä niitä jaksa eikä kaipaa enää. Kaivataan rauhaa ja yksityisyyttä sopivasti ja sieltä omasta paikastamme sitä löytyy.
    No, mutta takaisin Espanjaan. Me kokeiltiin Torreviejaan viime vuonna, mutta se ei ollut meille sopiva kaupunki eikä alueenakaan. Täällä Fugessa on paljon hyvää, juuri ne mistä yllä kirjoitit. Ei tarvitse etsiä, pohtia eikä puntaroida – kaikki on lähellä ja tietää mistä ne löytyvät. Ne korostuvat erityisesti näin pidemmillä matkoilla, vaikka me ollaan vain kuukausi täällä, niin silti.
    Kirjoitin muuten tänään omista ensihavainnoistani…
    Illalla nähdään! Maarit

    • Reply Annemaria keskiviikko, marraskuu 13, 2019 at 19:10

      Juu, siinä on vissi ero hakeeko sujuvaa arkea vai viikon tai kahden lomamestaa. Fuge näyttää sopivan erinomaisesti myös meidän arkeen. Etsitään suuren seikkailun sijaan ihan tavallista asuinmestaa Suomen talvea mukavammassa miljöössä. Ilmastokin on meille juuri passeli, kun tuo rantaelämä ei ole meidän juttu yhtään. Käynpä lukemassa tuon sun jutun, kiva vertailla kokemuksia. Kiva nähdä sua ihan pian 🙂

  • Reply Raili keskiviikko, marraskuu 13, 2019 at 17:48

    Ihanaa talviaikaa! Odottelen blogejasi reissusta. Itse olemme sillä suunnalla taas (vain) kaksi viikkoa helmikuussa., mutta kyllä sitä jo odotetaan!

    • Reply Annemaria keskiviikko, marraskuu 13, 2019 at 19:12

      Hyvää kannattaa odottaa ja aina on mukavaa, kun on matka tiedossa edessäpäin. Mukavaa joulunodotusta sinulle.

  • Reply Anitta torstai, marraskuu 14, 2019 at 08:27

    Olin mieheni kanssa ekan kerran siellä viime kesäkuussa 3 viikkoa. Nyt tulemme kuukaudeksi 13.12. alkaen. Varasimme huoneiston tutusta Myramar hotellista. Odotamme jo innolla joulua ja uutta vuotta Fuengirolassa, kaupungissa, johon ihastuin ensi silmäyksellä kesäkuussa ja päätin tulla uudestaan niin pian kuin mahdollista. Vähän jännittää millaiset säät meitä odottaa tällaiseen vuodenaikaan.

    • Reply Annemaria torstai, marraskuu 14, 2019 at 20:44

      Kuulostaapa hyviltä suunnitelmilta. Meillä toinen joulu ja uusi vuosi täällä tänä vuonna. Talvikuukausien kelit ovat vaihtelevia. Jos hyvä tuuri käy, aurinko lämmittää ja terasseilla tarkenee. Vaan koska talvea täälläkin elellään, voi myös olla sateista ja viileää. Pidetään peukkuja, että pääsette auringosta nauttimaan.

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.