Caminito del Rey – huikea vaellusreitti pitkin vuorenseinämiä

Voi ei! Miksi juuri tänään pitää sataa? Taivaalla on mustat pilvet ja kaikki säätiedotukset ennustavat päivälle rankkaa sadetta. Tänään olin päättänyt voittaa itseni.

Olimme lähdössä Caminito del Reylle, Kuninkaan polkuna tunnetulle Malagan maakunnassa sijaitsevalle vaellusreitille. Kastumista enemmän huolestutti se, että kovalla sateella ja tuulella vuorenrinteitä kulkeva reitti saatetaan kokonaan sulkea.

Jännitti minua kyllä vähän muutenkin. Vaikka en pode mitään superkovaa korkeanpaikankammoa, en siltikään erityisesti viihdy missään korkeuksissa. Tiedättekö sen inhottavan tunteen, kun korkeissa paikoissa huimaa ja tuntuu kuin jokin outo voima imaisee sinut alas?

Olin nähnyt Caminito del Reystä kuvia, joissa kapeat vaellusreitit kiemurtelevat järkyttävissä korkeuksissa vuorten seinämillä kuin tyhjän päällä. Selviäisinkö pyörtymättä?

Reitille saavuttiin tunnelin kautta. Kypärät päähän ja valmiina lähtöön. Alkumatka kuljettiin vähän alempana.

Meidän onneksemme säätiedotus ei ihan pitänyt paikkaansa ja sade kasteli hetkittäin vasta kun olimme selvittäneet reitin jo loppumetreille. Valokuvaamisen kannalta oli tietysti ikävää, että pilvirintaman alla miljöö ei ollut parhaissa väreissään ja alhaalla kanjonissa virtaava Guadalhorce joki näytti masentavan ruskealta.

Siltikin Caminito del Rey oli upea ja kannatti ehdottomasti kokea. Yli 400 metrin korkuiset pystysuorat kalliojyrkänteet antavat maisemalle melkoisen perspektiivin. Alhaalla rotkossa kuohuu joki, yläpuolella lentelevät korppikotkat ja sinä kuljet jossain välimaastossa metrin levyistä kävelysiltaa pitkin. Mitään vastaavaa en ole koskaan aiemmin kokenut.

Vaikka reitillä on hurja maine menneisyydestä yhtenä maailman vaarallisimmista vaellusreiteistä, tänä päivänä se on suosittu matkailunähtävyys, jossa ei ole mitään pelättävää. Ainut pelättävä asia minusta on omassa päässä oleva korkeanpaikanpelko.

Reitti rakennettiin alunperin voimalaitoksen patotyömiesten toimesta huoltoreitiksi 1900-luvun alussa. Tosin jonkun tarinan mukaan rakennusmiehinä käytettiin vankeja, jotka rakensivat kävelysiltoja vuoren seinämille henkensä uhalla. Nimi Caminito del Rey eli Kuninkaan polku tulee siitä, että Espanjan kuningas Alfonso XIII kulki itse reittiä pitkin padon avajaisiin.

Aikojen saatossa kävelyreitti rapistui ja pääsi huonoon kuntoon. Siltikin jotkut hurjapäät halusivat kokea hieman adrenaliinipiikkejä sillä seurauksella, ettei kuolonuhreilta ja onnettomuuksilta vältytty. Polku suljettiin vuonna 2000 ja se avattiin uudelleenrakennettuna vuonna 2015. Nyt siitä on kehkeytynyt yksi Andalusian suosituimmista matkailunähtävyyksistä.

Vanha reitti kulkee alla.Lankkusillat johtivat aina vain korkeammalle.

Reilun seitsemän kilometrin reitti on helpohko ja siitä selviää ihan tavallisella kävelykyvyllä ja peruskunnolla. Vaikeakulkuista maastoa ei ole ja nousutkin tapahtuivat portaita pitkin. Kolmisen kilometriä kuljetaan vuoren seinämille rakennetuilla lankkusilloilla ja muu osa reitistä kulkee melko tasaista metsätietä pitkin.

Caminito del Reylle ajaa Malagasta ja Fuengirolasta reilussa tunnissa. Julkisillakin kuulema pääsee juna/bussi -yhdistelmällä. Haastavinta näyttäisi olevan lippujen saanti. Yritin itse hankkia meille määräkiintiöitettyjä lippuja noin pari viikkoa ennen ajateltua matkaa. Olin kuitenkin auttamattomasti myöhässä. Liput olivat loppuunmyyty kaikille toivomillemme päiville. Lippuja pääsee ostamaan täältä.

Käännyimme matkatoiveissamme valmismatkojen puoleen, mikä osoittautuikin hyväksi ja helpoksi vaihtoehdoksi. Ostimme matkapaketin Torreblancan rantakadulla sijaitsevalta Exchange Antonio -nimisestä yrityksestä.

38 euron hintaan sisältyi edestakainen bussimatka, aamiainen huoltoasemalla ennen reitille lähtöä, sisäänpääsylippu ja opastus englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Ainut miinus oli, että mennen tullen aikaa tuhraantui paljon siihen, että bussi noukki matkalaisia Benalmádenan ja Torremolinoksen hotelleilta.

Vaivattomuuden lisäksi oli mukavaa, että reitin kulkuun oli varattu riittävästi aikaa. Alunperin pelkäsin, että joudumme kulkemaan yhdessä ryhmässä, mutta turhaan. Meille annettiin päätepisteelle bussin lähtöaika ja kukin sai kulkea omia menojaan tai halutessaan oppaan johdolla.

Eihän meitä yhtään pelota.

Miten sitten selvisin? Iskikö paniikki? Ei ollenkaan, kaikki meni ongelmitta. Yllätyin itsekin, etten kokenut missään kohtaa pelon tunnetta. Ympärille avautuvat näköalat olivat niin huikeat, että maisemahuumassa unohtui täysin, että välillä oltiin vuorenseinämällä jopa 100 metrin korkeudessa. Tasaiset lankkusillat tekivät reitin varmaksi astua, eikä siinä päässyt tuntemaan samaa epävarmuutta kuin luonnonpolkua pitkin astellessa.

Pari kuumottavaa kohtaa reitillä tosin oli. Toinen oli lasialustainen näköalapaikka, mutta sinnekään ei olisi ollut pakko mennä, jos olisi tuntunut pahalta. Kaikista pelottavin osuus minusta oli rotkon ylittävä riippusilta. Sekin meni ihan hienosti, kun kohdistin katseeni suoraan vastapuolelle enkä jäänyt pälyilemään alas. Onneksi silta ei myöskään paljoa keinunut.

Reitin jännittävin osuus. Loppu olikin sitten leppoisaa kulkua kauniissa maisemissa. Reitin voi kävellä vain yhteen suuntaan pohjoisesta etelään.

Nyt jälkeenpäin kun katselin polulta otettuja valokuvia, reitti näyttää minusta niissä hurjemmalta kuin sen todellisuudessa koin. Jos vähänkään emmit, että uskallatko, uskalla! Kokemus oli hieno ja luontokokemuksena kerrassaan erilainen. Olisi kyllä jäänyt harmittamaan, jos ei olisi tullut mentyä. Yksi hieno kokemus olisi jäänyt saamatta.

Caminito del Reysta kirjoitti hiljattain myös Gia Matkakuume -blogissa.

www.caminitodelrey.info/en/

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Previous Post Next Post

28 Comments

  • Reply Pirjo perjantai, maaliskuu 29, 2019 at 22:18

    Ihana muistella näitä upeita maisemia..kuljettiin reitti aika pian uudelleen avaamisen jälkeen muutama vuosi sitten enkä ollut etukäteen pahemmin tutustunut koko paikkaan.Kyllä kannatti käydä,jäi mieleen yhtenä hienoimmista paikoista,joissa vieraillut.Itse en pode korkeanpaikankammoa,joten senpuoleen ei mitään ongelmaa,riippusilta oli pahin.Muuten helppo kulkea ja kivan pituinen.Alapuolella olevalle vanhalle,reikiintyneelle reitille en kyllä olisi astunut mistään hinnasta!Upeat kuvat olet saanut sateisesta säästä huolimatta.

    • Reply Annemaria lauantai, maaliskuu 30, 2019 at 07:32

      Kun mä katoin noita kuviani jälkeenpäin, tuli tunne, että oonko mä oikeasti kävelly tuolla? En ole koskaan ollut vaeltamassa missään vastaavanlaisessa paikassa. Totta, että hieno kokemus oli. Mulle tuli sama tunne, kun katoin sitä vanhaa reittiä. Mietin, että onkohan ne oikeasti kävelleet siinä ilman mitään kaiteita?

  • Reply Kristiina lauantai, maaliskuu 30, 2019 at 09:16

    Yritettiin vuosi sitten ostaa lippuja, mutta olivat loppuunmyyty. En tajunnut, että saattaisi saada jonkun paikallisen matkatoimiston kautta
    Jäi harmittamaan. Eli uusi yritys. Toisaalta hyvä syy lähteä uudestaan ihanaan Andalusiaan, jossa on vielä paljon nähtävää

    • Reply Annemaria lauantai, maaliskuu 30, 2019 at 10:06

      Säännöllisesti Caminito del Reylle matkoja järjestävillä matkanjärjestäjillä on omat kiintiönsä. Suomenkielinenkin retki onnistuu tiistaisin Centro Finlandian kautta. Tervetuloa vaan uudelleen!

  • Reply Sandra / Terveiset päiväntasaajalta maanantai, huhtikuu 1, 2019 at 21:04

    Onpa uskomaton kohde! Harmi, ettei tuolla tullut vierailtua silloin kun aurinkorannikolla asusteli! 😀 No mutta, vielähän tässä kerkeää! 😀

    • Reply Annemaria tiistai, huhtikuu 2, 2019 at 20:25

      Andalusiastahan näitä käyntikohteita löytyy 🙂 Seuraavan kerran sitten.

  • Reply Lilja Lumilla maanantai, huhtikuu 1, 2019 at 22:28

    Caminito del Rey on nyt viimeaikoina osunut silmääni useammankin kerran, ja paikka siis kasvattaa selkeästi suosiotaan. Upeita maisemia todeallkin, ja vaikka vähän hurjan näköistä, niin tuolla pääsee varmaan korkeanpaikan kammosta eroon!

    • Reply Annemaria tiistai, huhtikuu 2, 2019 at 20:29

      Paikka on tosiaankin lisännyt suosiotaan roimasti. Siksi noiden lippujen kanssa saa olla hyvissä ajoin liikkeellä. Mulle kävi niin, että maisemat imaisivat niin mukaansa, että en edes muistanut korkeanpaikan pelkoani. Mutta mulla ei ihan jäätävää pelkoa onneksi olekaan. Vaikea sanoa, miten käy, jos pelko on pahempaa laatua 🙂

  • Reply Heli/ Näkymiä vihreältä kukkulalta tiistai, huhtikuu 2, 2019 at 14:29

    Huh, huimaa kun katsonkin noita kuvia! Samalla noin upeat maisemat kiehtoo niin, että enköhän tuonne menisi, jos Andalusiaan tie vie. Lasilattian saatan jättää väliin kuitenkin.

    • Reply Annemaria tiistai, huhtikuu 2, 2019 at 20:30

      Lasilattia oli kyllä vähän paha, mutta sen saattoi hyvin sivuuttaa. Kannattaa kyllä mennä, jos näille nurkille tiesi käy.

  • Reply Asko Leppilampi tiistai, huhtikuu 2, 2019 at 23:42

    Tänne piti mennä viime huhtikuussa, mutta suunnitelmat menivät uusiksi ja kolusimme julkisilla lähialueita. Marraskuussa menemme uudelleen Andalusiaan, joten silloin on pakko päästä tuonne. On tuo niin upean näköistä seutua! Kiitos hienosta matkakertomuksesta!
    Tässä vastavuoroisesti vinkkejä sinun seuraavaan Andalusian reissuun:
    https://appamatkustaa.fi/category/eurooppa/espanja/espanja-andalusia/
    Hyviä matkoja!

    • Reply Annemaria keskiviikko, huhtikuu 3, 2019 at 22:38

      Onhan se hyvä, että teillä on plakkarissa näin hieno kohde seuraavaa reissuanne varten 🙂 Kyllähän täältä löytyy niin paljon kiinnostavaa tekemistä ja näkemistä, ettei aina oikein tiedä, mihin tarttuisi ja minne seuraavaksi. Olen todella iloinen, kun voin viettää yhtäjaksoisesti täällä nyt kokonaisen kuukauden. Kiitos linkistä ja uusista vinkeistä.

  • Reply Martta / Martan matkassa perjantai, huhtikuu 5, 2019 at 19:20

    Ei enpä tiennyt tästä reitistä, laitan ehdottomasti korvan taakse muistiin ja mikäli Malagan suuntaan joskus vielä ehdin, niin tänne on päästävä. Upeat kuvat, reitti näyttää ihan huikealta. Mihin suuntaan Malagasta tämä reitti on?

    • Reply Annemaria lauantai, huhtikuu 6, 2019 at 10:18

      Luoteeseen vajaa 80 kilsaa Malagasta. Suosittelen, hieno kokemus.

  • Reply Periaatteen Nainen perjantai, huhtikuu 5, 2019 at 21:50

    Kiitos matkatoimistovinkistä; lähden kesällä varmaan suorittamaan reitin yksin, jolloin luultavasti onkin helpompi ottaa ”paketti” kuin sumplia itse liikkumiset jne.

    • Reply Annemaria lauantai, huhtikuu 6, 2019 at 10:20

      Tämä valmismatka oli helppo ja vaivaton. Vähän halvemmalla toki pääsee, kun menee omineen, mutta ero ei loppujen lopuksi jäänyt kovin suureksi.

  • Reply Heli / Drama On The Road lauantai, huhtikuu 6, 2019 at 12:42

    Näin pienesti korkeanpaikankammoisena mutta silti skydiven hypänneenä henkilönä haluan tänne aivan ehdottomasti – rakastan haastaa itseäni tällaisissa paikoissa! Jälkikäteen iskevä adrenaliiniryöppy on jotain niin hienoa, että siihen jää suorastaan koukkuun 😀 Kiitos runsaista kuvista ja reitin kuvailusta! Antoi kyllä todella hyvän kuvan siitä millainen tämä kokemus oikeasti on.

    • Reply Annemaria lauantai, huhtikuu 6, 2019 at 21:38

      Heh, mua ei taas saisi mistään hinnasta hyppäämään korkeuksista. Niin kauan kuin jalat pysyy maankamaralla, niin kauan on hyvä 🙂 Tästä sä kyllä selviät mennen tullen.

  • Reply Merja / Merjan matkassa lauantai, huhtikuu 6, 2019 at 17:35

    Tänne mä haluan! Kiitos hyvistä vinkeistä, erityisesti tuo valmis retki. Se olisi varmasti meillekin hyvä vaihtoehto, varsinkin jos lippuja on noin vaikea saada.

    • Reply Annemaria lauantai, huhtikuu 6, 2019 at 21:40

      Ole hyvä 🙂 Jos näille kulmille päädyt, tätä ei kannata jättää väliin.

  • Reply Virpi/Hätälasku matkablogi lauantai, huhtikuu 6, 2019 at 19:54

    Tämän kyllä haluan ehdottomasti kokea, vaikka hurjaltahan tuo näyttää. Tuo oli kuitenkin jotenkin lohduttava tieto, että koit sen helpommaksi kuin miltä reitti kuvissa näyttää. 🙂

    • Reply Annemaria lauantai, huhtikuu 6, 2019 at 21:44

      Jos olisi pitänyt kulkea luonnonpolkuja pitkin, tunne olisi varmaan ollut toinen. Nyt sai pääosin lampsia tasaisia lankkusiltoja pitkin ja se kyllä helpotti kulkua. Ei ollu paha.

  • Reply Noora / Seikkailumielellä sunnuntai, huhtikuu 7, 2019 at 16:33

    Minun reissullani kävi juurikin niin onnettomasti, että sääolosuhteiden vuoksi reitti jouduttiin sulkemaan siltä päivältä ja Caminito del Rey jäi siis kokematta. Harmitti kyllä vietävästi, varsinkin, kun istuimme jo autossa valmiina lähtemään. Mutta onpahan jotain, mitä kokea sitten seuraavalla kerralla, jos tuonne päin vielä suuntaan 🙂

    • Reply Annemaria sunnuntai, huhtikuu 7, 2019 at 19:23

      Voi harmi. Ymmärrän harmituksesi, sillä mekin vähän jänskättiin kuinka käy, kun noita sateita luvattiin retkipäivällemme. Onhan sulla nyt hyvä syy tulla takaisin 🙂

  • Reply Arja P. perjantai, heinäkuu 12, 2019 at 12:33

    Kiitos hienosta patikointireitin esittelystä😎. Kirjoituksesi lisäsi tunnetta, että tuonne on päästävä! Tiedätkö, miten Fuengirolasta pääsisi Caminito de Reille bussilla / junalla? Vai olisiko sittenkin yksinkertaisinta, helpointa ja edullisempaa ostaa koko reissu joltain matkanjärjestäjältä? Ollaan tulossa jälleen ystävien luokse Fugeen lokakuussa ja Kuninkaan Polku on edelleen käymättä. Lippuja ko. ajankohtaan näyttäisi olevan vielä tarjolla.

    • Reply Annemaria perjantai, heinäkuu 12, 2019 at 18:07

      Kiitos 🙂 Caminito del Reylle pääsee Malagasta junalla. Pysäkki on El Chorro, jossa pysähtyy muutama juna päivässä. Asemalta matkataan transfer-bussilla reitin lähtöpaikalle. Täältä löytyy lisätietoa: http://www.andalucia.com/province/malaga/el-chorro/caminito-del-rey-getting-there Vähän makusasia kuka kokee minkäkin hankalaksi tai helpommaksi. Matkanjärjestäjä, jonka mainitsin tuossa jutussa, oli edullisin mitä löysin. Hintaan sisältyi kevyt aamiainen menomatkalla. Helppoa ja vaivatonta se ainakin oli. Kiva kokemus tuo reitti on, kannattaa ehdottomasti käydä.

      • Reply Arja P. maanantai, heinäkuu 22, 2019 at 19:50

        Sain ostettua liput syyslomaviikolle😊. Niitä oli enää vähänlaisesti tarjolla. Ajankohta oli sellainen, että joudutaan odottamaan sisäänpääsyä reilu tunti sen jälkeen kun saavumme El Chorron asemalle. Onko lähtöpisteen läheisyydessä jotain kahvilaa/ravintolaa vai onko El Chorrossa parempi odotella ajan kulumista?

        • Reply Annemaria maanantai, heinäkuu 22, 2019 at 21:14

          Nyt täytyy sanoa, etten tiedä. Loppupäässä oli pieni kahvila, mutta alkupäässä en ainakaan huomannut mitään. Tosin bussi vei meidät lähes perille, eikä tullut niin tarkasti katsottua paikkoja ennen lähtöä. Löydätkö paikan nettisivuilta mitään tietoa: http://www.caminitodelrey.info/en/

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.