Lintujen ja bongareiden paratiisi

Täällä vallitsee ilmavoimien valta. Turha yrittää mitään tai saatat joutua raivoisan emon hyökkäyksen kohteeksi.

En olisi koskaan uskonut maksavani yli 40 euroa (400 NOK) siitä, että pääsen katselemaan lintuja jonnekin saarelle. Vaikka lintuja onkin kiinnostavaa seurata, en normitilanteessa olisi ollut valmis maksamaan tästä ilosta. Eikös noita lintuja nyt näe luonnossa ilmaiseksi ihan tarpeeksi, on paremminkin kuvastanut ajatusmaailmaani.

Nyt ei kuitenkaan ollut normitilanne. Kerroin edellisessä postauksessani siitä kuinka jäimme autovian takia jumiin Pohjois-Norjan Vardøn kaupunkiin (suomeksi tunnetaan Vuoreijana).

Ankea kaupunki oli äkkiä nähty ja tietoa auton varaosan saapumista odotellessa meillä ei ollut oikein mitään järkevää tekemistä. Siksi tartuimme vuokraisäntämme tarjoukseen lähteä veneellä katsomaan lintuja läheiselle Hornøyan saarelle.

Hornøyan lintusaari on jonkinlainen pyhiinvaelluskohde monille lintuharrastajille laajan ja runsaan lintupopulaationsa ansiosta. Saaren pystysuorat kallioseinämät koloineen ja ulokkeineen tekevät siitä ihanteellisen pesimispaikan arviolta noin 150 000 merilinnulle. Perun puheeni, saarelle kannattaa ehdottomasti mennä vaikka ei mikään aktiiviharrastaja olisikaan.

Varustautuneena repullisella eväitä hyppäsimme sovitusti pikakiitäjäveneeseen ja vajaassa kymmenessä minuutissa olimme keskellä mielenkiintoista luonnonnäytelmää. Ette usko minkälainen äänimaailma meitä oli vastassa. Kaakatuksen, raakkumisen, kirkumisen ja piipityksen äänet puuroutuvat korvia vihlovaksi sekameteliksi.

Merimetsot päivystivät rantaa alimmalla tasolla.Eri lajit elelivät sulassa sovussa.

Osasin odottaa, että lintuja olisi paljon, mutta että noin paljon. Etenkin pikkukajavat tuntuivat täyttäneen jyrkän kallioseinämän jokaisen pienenkin ulokkeen. Ja liike oli tietenkin sen mukaista. Katkeamattomana virtana sadat yksilöt tulivat ja menivät kuin ohikiitävät ohjukset. Olin hyvilläni, että olin varustautunut hupullisella, vettähylkivällä takilla. Pariin otteeseen ilmavoimat onnistuivat nimittäin saamaan osuman.

Saarella asustavien lintujen lisäksi saaren edustalla uiskentelivat tuhannet vesilinnut suurina lauttoina.

Pääni päältä sujahtivat kirkkaan oranssit pikku räpylät. Alta katsottuna näytti kuin suurikokoinen muna, jolla oli siivet ja jalat singahti pääni yli. IHANAA, lunneja! Näin elämäni ensimmäisen kerran lunneja, noita näillä leveysasteilla poikkeuksellisen värikkäitä merilintuja.

Hyvän lannoituksen vuoksi kasvillisuus oli saarella vehreää.

Lunnien olemuksessa on erikoisen ulkonäön lisäksi jotain, mikä tekee niistä hauskan oloisia. Ne kirjaimellisesti tepastelevat oransseilla räpyläjaloillaan pingviinimäisesti ja lentävät ketarat oikoisenaan siipien käydessä tuhatta ja sataa.

Toinen suosikkilajini olivat merimetsot. Niiden pistävä, tarkkaileva katse ja hieman ärhäkkä käytös tekivät niistä jollain lailla inhimillisiä. Oli hellyttävää seurata kuinka antaumuksella emot huolehtivat jo lähes itsensä kokoisista poikasistaan. Yhdyskunta näytti myös kiivaasti toimivan yhteen. Auta armias, jos satuit liian lähelle poikasia. Siinä oli heti koko suku puolustuskannalla kertomassa, että nyt kannattaa vähän perääntyä tai täältä pesee.

Merimetson smaragdinvihreiden silmien terävä katse.Kiiltävä ja kaunis höyhenpeite.Connection.

Parasta saarella vierailussa valtaisien lintumäärien lisäksi oli, että lintuja pääsi tarkkailemaan hyvin läheltä. Oli mielenkiintoista seurailla niiden arkipuuhia ja touhuja jälkikasvunsa kanssa. Aloin jo vähän ymmärtää, mikä saa lintuharrastajat matkustamaan pitkiäkin matkoja tiettyjen lajien perässä tai tekemään ulkomaanmatkoja ainoastaan lintujen vuoksi. Hornøya tarjosi meille parituntisen tapahtumarikkaan luonnonnäytelmän, jota seurasimme aivan ihmeissämme.

Siistiytymishetki. Pienokaisten sulat ojennukseen.Lentoharjoitus.Ruoka-aika.Äidin tiukasti valvovan silmän alla.Yhdessä on turvallista.

Ainut harmittava tekijä oli, että tänä kesänä korkeilta kallioilta oli runsaiden sateiden vuoksi pudonnut kivilohkareita alas. Turvallisuussyistä liikkumista oli entisestään rajoitettu, mikä oli vähän pettymys. On hyvä asia, että pesimisaikana liikkuminen on rajattu vain merkityille poluille, mutta tänä kesänä liikkuma-ala oli entistä kapeampi.

Niin, meillä oli ne eväät. Jäivät syömättä. Ei nimittäin ollut sellaista kohtaa mihin olisi viitsinyt istahtaa. Oli sen verran hyvin lannoitettu koko alue, minkä kyllä hyvin saattoi haistaa.

Pienten oppitunti vuorossa.Paha haltijatar saapuu, varokaa!Merillekö pienen mieli?Lepohetki.Hornøyalle kannattaa mennä, vaikka venekyydistä joutuukin vähän maksamaan. Pääset osalliseksi melkoisesta lintumaailman spektaakkelista. Olin jopa salaa iloinen, että sattuma johdatti meidät tälle saarelle. En ollut koskaan aiemmin nähnyt mitään vastaavaa.

www.hornoya.com

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

16 Comments

  • Reply Suunnaton lauantai, elokuu 19, 2017 at 10:39

    Onpa upeita kuvia! Varmasti hieno kokemus päästä seuraamaan vieraampia lintuja noin läheltä.
    Lunnit ovat kyllä sympaattisen näköisiä otuksia. Merimetsot olen aina kuvitellut melko mitättömän näköisiksi, mutta tuo lähikuva höyhenpeitteestä on upea!

    • Reply Annemaria sunnuntai, elokuu 20, 2017 at 13:36

      Kiitos 🙂 Tällaista linturetkeä voin kyllä suositella kaikille. Kyllä se on aikamoisen hektistä elämää noin pesimäkauden aikana. Kesä on lyhyt ja poikaset pitäisi saada kasvamaan ja muuttomatkakuntoon. Emoilla pitää kiirusta. Mullä on ollut merimetson osalta muuten ihan sama luulo, että vähän mitättömän näköinen lintu. Kun läheltä pääsi tarkkailemaan huomasinkin, miten upeasta linnusta onkaan kyse.

  • Reply Heidi / Seikkailujen helmiä maanantai, elokuu 21, 2017 at 13:21

    Haha eikä! Just teen postausta samasta saaresta. 😀 oli kyllä mielenkiintoinen kokemus!

    • Reply Annemaria maanantai, elokuu 21, 2017 at 16:27

      Kiva lukea sun kokemuksistasi. Linnut eivät ole mua koskaan aiemmin kuljettaneet matkailun saralla, mutta tämä oli kertakaikkisen poikkeuksellinen kokemus. Hieno sellainen!

  • Reply petri tiistai, elokuu 22, 2017 at 15:25

    Hei oliko tunneliin millainen maksu ja käteisellä piti maksaa ens viikolla tarkoitus mennä käymään.

    • Reply Annemaria tiistai, elokuu 22, 2017 at 16:23

      Vardøhön johtavaan tunneliin ei ollut mitään maksua. Hornøyalle piti maksaa venekuljetuksesta. Menopaluuhinta meillä oli 400 NOKia/hlö. Varasimme ja maksoimme kuljetuksen vuokraisännälle etukäteen. Saimme sopia ajat toiveidemme mukaan. Pari tuntia perillä näin maallikolle oli musta aika riittävä. Luin jostain, että kesäaikaan saarelle kulkee myös reittivene tietyn aikataulun mukaan.

  • Reply Tuulikki lauantai, helmikuu 23, 2019 at 12:17

    Ihana katsaus lintusaaren elämään. Olen toteuttamassa haaveeni kokea ja nähdä Hornøya. Mietityttää, millä kameravarustuksilla ja objektiivilla sinne kannattaa matkustaa. Mikä sinulla oli käytössä näissä kuvissa?

    • Reply Annemaria lauantai, helmikuu 23, 2019 at 16:16

      Mä en ole koskaan käynyt millään lintusaarella aiemmin ja tämä kokemus oli musta aivan ihana. Parasta saarella oli, että lintuja pääsi näkemään ja kuvaamaan läheltä. Mulla oli mukana muistaakseni vain minijärkkäri ja 55-200 mm objektiivi.

      • Reply Tuulikki torstai, helmikuu 28, 2019 at 10:51

        Loistavaa! Vähän kuin karhuja kuvatessa siis… nekin ovat lopulta liiankin lähellä. Vielä kysyn maksamisesta sen verran, että pärjäsittekö euroilla tai pankkikortilla (tarkoitan paattimatkaa)? Kiitos. Odotan jo kovin toukokuuta. Iloista keväänodotusta sinulle!

        • Reply Annemaria perjantai, maaliskuu 1, 2019 at 10:22

          Käytettiin korttia. Ostettiin toi retki mein majapaikasta, mutta siinä satamassa on veneitä, joista kuljetukset voi ostaa suoraankin.

          • Päivi tiistai, toukokuu 14, 2019 at 12:41

            Sataman turisti-infosta voi ostaa liput saarelle, kortilla voi maksaa. Kannattaa seurata säätä, jos kovasti aallokkoa ja myrskytuulta voi olla etteivät lähde viemään. Vardo Havnin kuljetuksilla ollaan aina menty.

          • Annemaria tiistai, toukokuu 14, 2019 at 18:54

            Kiitos Päivi näistä tiedoista. Toi matkaosuus on varmasti sellainen, että kovalla tuulella keikuttaa kummasti. Kiitos myös lintulajin oikaisusta. Luulin tosiaan noiden olleen merimetsoja.

  • Reply Päivi tiistai, toukokuu 14, 2019 at 12:38

    Moi! Tiedoksi että nuo merimetson näköiset linnut ovat karimetsoja 🙂 eli ovat hienompia väritykseltään kun tavalliset merimetsot. Keväällä koirailla on jopa töyhtöt päässä! 🙂 (ps. 5 kertaa Hornoyalla käynyt)

  • Reply Marja perjantai, heinäkuu 12, 2019 at 20:06

    Hei, olipa hyvä, että muistin teidän käyneen Varanginvuonolla ja löysin nämä jutut. Me lähdetään ensi viikolla Varangille ja just mietitään, että mihin kaikkeen aika riittäisi, kun perille jää vain muutama päivä. Aloin just haaveilla tuosta linturetkestä!

    • Reply Annemaria perjantai, heinäkuu 12, 2019 at 21:53

      Hei Merja. Tarkista mikä on tällä hetkellä liikkumisen tilanne Hornøyan saarella. Ystäväni oli käynyt siellä viime viikolla ja kertoi, että saarella liikkumista oli kivivyöryjen takia rajoitettu aika minimiin. Jos se ei haittaa, lintuja siellä kyllä pääsee näkemään, kuten noita mainioita lunneja. Jos Vardøhon menette, kannattaa käydä katsomassa vaikuttava noitavainojen muistomerkki. Lintusaaren lisäksi minulle mieneenpainuvinta oli Jäämeren jylhät maisemat Veinesin niemimaalla.

  • Reply Hornøyan lintusaarella lunneja tapaamassa – Matkoja, retkiä, hetkiä perjantai, syyskuu 6, 2019 at 21:45

    […] Idean tähän mahtavaan retkeen antoi Sampanjaa muovimukista -blogi […]

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.