Pitkän matkan opetus

Kiireettömyys. Pysähtyminen. Rentous. Nautinto. Olemisen taito. Matka. Aamen.

Ennen, ei niin kauaa aikaa sitten, haaveilin kaiken kiireen, suorittamisen ja työperäisen stressin keskellä ajasta. Sellaisesta ajasta, jossa ei tarvinnut koko ajan saada jotain aikaiseksi. Sellaisesta ajasta, jossa voisi kokea tekemisen sijaan olemisen ihanuuden.

Sellainen aika tuli. Lopetin yritystoimintani, siirryin osa-aikatyöläiseksi ja järjestin itselleni aikaa virkavapauden turvin. Laatuaikaa. Huoletonta aikaa. Aikaa ilman aikatauluja. Lähdin matkalle ja hyppäsin hetkeksi ihmeelliseen olotilaan, jossa ei ollut velvotteita, ei tekemättömiä kotitöitä, ei taloushuolia eikä deadlineja. Järjestin itselleni aikaa, joka mahdollisti hyvällä omallatunnolla tekemättömyyden jalon olotilan.

Kaksi auvoista kuukautta Espanjassa. Päämääränä vain matka pohjoisesta etelään. Matkaseurana minä itse, jonka olin kadottanut jonnekin oravanpyörän syövereihin.

veneetcadaqueskissaVaati hetken oppia matkustamaan suorittamatta. Pala kerrallaan, fiiliksen mukaan. Oli opeteltava pysähtymisen taito uudelleen.

Istuin tuntitolkulla kahviloissa ja harjoittelin tarkkailemalla ihmisiä, kohtaamalla erilaisuutta ja elämää. Oli palautettava tunnelmien aistimisen taito. Minun oli opeteltava uudelleen myös rentoutumisen taito.

Olin kuin samppanjapullo, täynnä kuplivaa ulos pursuavaa, helmeilevää juomaa, joka oli jumissa korkin alla. Tuo korkki oli vain avattava varoen. En ollut ollenkaan varma, minkälainen sisältö esiin ryöpsähtäisi. Katkera ja etikkainen vai kenties laatuvuosikerta, joka oli ollut pullon vankina vuosia? Tällä matkalla minun olisi kohdattava paras ystäväni ja pahin viholliseni, minut itseni.

Vaati hetken ymmärtää, että koko ajan ei tarvitse kantaa mukana mennyttä, tätä hetkeä ja huolehtia tulevasta. On vain tämä hetki, tässä ja nyt. Ja tämä matka. Samalla oli opittava sietämään epävarmuutta. Samassa tilassa epävarmuus ja huolettomuus. Vaikeaa, mutta mahdollista.

hetkikitaristimijas

Espanjan auringon alta löysin kadotetun olemisen keveyden. Kiireettömyyden pyhyyden. Rentouden. Uusi aika oli huolettomia päiviä, päivät uusia seikkailuja. Minä ihanainen tässä, menossa jonnekin, kiehtova maailma ympärilläni.

Vaikka tältä erää tämä matka tuli päätökseen, matkalla olen edelleen. Oppimisen matkalla syvemmälle parempaan elämään. Parasta kaikessa on ollut huomata, että tekemällä vähemmän sainkin enemmän.

Tämän ymmärrykseen tarvittiin matka. Ja yksi merkittävä kohtaaminen. Oman itseni, parhaan matkakaverin, uudelleen löytäminen.

lokitCosta Bravajälet hiekassa

 

Samppanjaa muovimukista nyt myös Facebookissa. Käy tykkäämässä: www.facebook.com/samppanjaamuovimukista

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Kaija keskiviikko, joulukuu 2, 2015 at 17:37

    Jaan täysin tuntemuksesi. Kuinka usein olenkaan kyseenalaistanut työ- ja suorituskeskeisen elämäni mielekkyyttä. Ja sen jälkeen kun työpaikan ovi sulkeutuu alkaa suorituskeskeinen vapaa-aika niin minun kuin perheenjäsenteni. Välillä mietin huolestuneena saanko tekemistäni asioista enää mitään nautintoa. Jonkinlainen kuvailemasi irtiotto olisi varmaan tarpeen, jotta ymmärtäisi mikä onkaan merkityksellistä.

    • Reply Annemaria torstai, joulukuu 3, 2015 at 09:29

      Itse kullakin on varmaan joskus hyvä pysähtyä ja tarkastella oman elämän suuntaa ja miettiä mitä oikeasti haluaa. Tiedän kuinka helposti sitä vaan tekee konemaisesti kaiken sen mitä luulee, että pitää tehdä. Suorittaa. Kunnes yhtenä päivänä huomaa, että elämä ei ole ollenkaan oman näköistä. Hyvää elämää, sitä kannattaa hakea :).

  • Reply Susanna keskiviikko, joulukuu 2, 2015 at 21:58

    Kiitos Annemaria, aivan ihania ajatuksia ja ihanan hurmaavat ja koskettavat kuvat… Kiitos!

    • Reply Annemaria torstai, joulukuu 3, 2015 at 09:23

      Kiitos Susanna palautteesta. Mieltä lämmittää aina, jos on pystynyt tekstillään ja kuvillaan antamaan jollekin jotakin.

  • Reply Tatjaana sunnuntai, huhtikuu 15, 2018 at 21:03

    Kauhea stressi on aina, kun tekemättömät työt, kuntoilu, laihduttaminen, lapsenlasten tapaaminen, omien lasten tapaaminen jne.. painaa mieltä, pitäisi ehtiä lukea kirjaa jne…

    En ole ollut koskaan mannerEspanjassa, mutta kenties ensi lokakuussa tyttäremme miehineen muuttaa Espanjaan. Silloinpa minäkin voin varata kolmen viikon matkan sinne. Siellä sitten luen ja lepään, enkä sure tekemättömiä töitä. Mieheni ei halua matkustaa ulkomaille. Pitkän, rentouttavan lomani jälkeen lennän kotiin Suomeen ja alan hoitaa parisuhdettani.

    • Reply Annemaria sunnuntai, huhtikuu 15, 2018 at 22:31

      Kuinka tuttua! Aina on läsnä tietynlainen riittämättömyyden tunne. Siksi välillä tarvitaan lomaa. Täydellistä kaiken nollaustilaa, jolloin voi hyvällä omalla tunnolla vain olla ja edes hetkeksi unohtaa kaikki velvoitteet. Ihanaa ja rentouttavaa lomaa sinulle. Itse olen niin ihastunut manner-Espanjaan, että jaksaisin aina paasata sen monipuolisuudesta ja mielenkiintoisuudesta. Nauti täysin siemauksin!

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.