Browsing Tag

kreikka

Ateena helteisessä heinäkuussa

Monihan tietää, ettei Ateenaan kannata matkustaa aivan keskikesällä sen tuskaisen kuuman ilmaston vuoksi. Meillä oli kuitenkin kesällä lennot juurikin Ateenaan, sillä se oli hyvä tukikohta saarihyppelyn aloitukselle ja lopetukselle. Ennen kotiinpaluuta halusin kuitenkin viettää samalla reissulla pari yötä Ateenassa kerran kun tuolla Kreikan pääkaupungissa oltiin. Hotellimme sijaitsi aivan keskustan liepeillä, ja hotellin terassilta näki kaupungin kuuluisammalle nähtävyydelle Akropolis-kukkulalle.

Lämpötilat olivat niin kuumat kuin odottaa saattoi. Ensimmäinen päivä oli kuitenkin maltillisempi +33 astetta ja kiersimme illalla hieman Ateenan kaduilla ja nautimme tunnelmasta ja auringonlaskusta. Ateenassa ollessani tunsin erilaisten kulttuurien yhdistymisen ja historian; välillä tuntui kuin olisin ollut Roomassa istuessani viinillä vanhojen raunioiden vieressä, ja toisaalta tunnelma, ruoka  ja ihmiset olivat hyvin balkanilaisia. Kokonaisvaikutelma Ateenasta on jokseenkin rosoinen, mutta löytyi kaupungista myös kaunis puoli.

 

Toisena päivänä oli päivällä luvassa lähes +40 astetta, joten lähdimme aikaisin aamulla heti Akropolikselle, sillä olihan kaupungin ikonisemmalle paikalle päästävä käymään. Aamulla ei suinkaan ollut mitenkään viileää, vaan lämpötila oli jo yli kolmenkymmenen asteen hujakoilla. Olimme ostaneet netistä liput ennakkoon, joten ne haettuamme pääsimme suoraan jonottamatta alueelle sisään. Vaikka jonottaa ei sisäänkäynnillä tarvinnut, pakkautui ylhäällä kukkulalle kiivetessä kuitenkin ihmismassaa, ja työntekijät joutuivat ohjamaan ihmisiä kuin karjaa pillillä viheltäen. Akropoliksella käyminen oli aika turistinen kokemus, mutta onneksi tilanne helpottui kukkulan laelle temppeliraunioille päästyä ja sai siellä myös hieman omaa rauhaa. Oli paikka kyllä silti käymisen arvoinen, ja ei voinut kuin ihmetellä miten tuollaisia mahtavia temppeleitä on muinoin rakennettu! Tietysti kukkulalta oli myös hyvä näköala Ateenan ylle.

Kuuman päivän vuoksi emme Akropoliksen valloituksen lisäksi oikeastaan jaksaneet tehdä sen suurempia nähtävyyksien kiertämistä –  hotellihuoneen ilmastointi kun tuntui niin hyvältä. Pientä yritystä yritimme tehdä Ateenan ns. uudelle puolelle, mutta tovin päästä olimme valmiita palaamaan jo hotellille.

Olisin mielelläni kiertänyt katuja ja kujia enemmänkin, ja bongaillut tälläisiä hauskan näköisiä kahviloita ja ravintoloita. Vaikka pidän lämmöstä aivan erityisen paljon, tuntui +38 astetta tällä kertaa kuitenkin liikaa kaupungillla kiertelyyn. Ehdottamasti olisin valmis tulemaan Ateenaan uudelleen, silloin kun lämpötila on miellyttävämpi. 🙂

-Saila

 

Kreikan saarihyppely: Milos

Santorinin jälkeen oli vuorossa tämän matkan viimeinen saari, Milos. Jännitin, pääsemmekö saarelle, sillä ilma oli tuulinen, ja lautat Milokselle voidaan perua kovan tuulen vuoksi. Katamaraanimme kuitenkin onneksi kulki, ja pääsimme Milokselle aika vauhdikkaassa ja huojuvassa matkassa. Onneksi kuitenkin itse vältyin suurimmalta pahoinvoinnilta. Lautta saapui suoraan Adamaksen kylän rantabulevardille. Hotellimme sijaitsi aivan lähellä 10 minuutin kävelymatkan päässä.

Adamas 

Majoituimme koko aikamme saarella Adamaksen kylässä, ja vietimme saarella neljä yötä. Kylä oli pieni, ja rantabulevardilla sijaitsi kylän suurin liikenne, jonka varrelta löytyi ravintoloita ja turisteille suunnattuja ”matkatoimistoja” joista voi buukata mm. veneretkiä. Adamaksesta löysimme yhden ruokakaupan, ja sekin oli sunnuntaina auki vain neljä tuntia. Rantabulevardia lukuunottamatta kaduilla oli hyvin hiljaista,  eikä itse Adamaksessa ollut paljoa nähtävää. Keskustassa portaiden yläpäässä sijaitsee kylä valkoinen kirkko.

Rannat eivät olleet Adamaksessa yhtä kivoja mielestäni kuin Paroksella Parikiassa. Palveluita, kuten rantatuoleja, ei ollut paljoakaan, ja jos oli, ne olivat aika kalliimman puoleisia. Parasta Adamaksessa oli ihanat sympaattiset ravintolat meren äärellä, joissa sai ihailla miellyttävää turkoosia merta purjelaivoineen.

 

Plaka & Klima

Auton vuokraus olisi mielestäni kannattavaa Miloksella, sillä bussiliikenne ei ole saarella vielä kovin kattavaa. Busseja kyllä kulki tärkeimpiin paikkohin, mutta busseja kulki aika harvakseltaan. Me päätimme tehdä yhtenä iltapäivänä päätöksen kävellä lähikyliin Klimaan ja Plakaan, jonne google mapsin mukaan oli jalan matkaa alle tunti. Pian kyllä huomasimme, että mapsin meille ehdottamaa  kävelyreittiä ei löytynyt konkreettisesti, ja päädyimme kulkemaan vuoristoisella, pitkän heinän peittämällä vanhalla tiellä sirkkojen vain sirittäessä kovaäänisesti ympärillämme. En voisi sanoa että suosittelisin tuota kävelyä, mutta kaiken tarpomisen jälkeen pääsimme perille Kliman sympaattiseen kalastajakylään. Rannalla sijaitsee kalastajien vanhoja asuntoja, joiden yläkerrassa on asuintilat ja alakerrassa tila veneen säilytykselle.

Klimasta kiipesimme ylös Plakan kylään. Plaka on saaren pääkylä, ja ehdottomasti toinen parhaimmista vaihtoehdoista, joissa yöpyä saarella. Emme valitettavasti ehtineet tutustua Plakan ravintola- yms. muuhun tarjontaan. Suuntasimme suoraan saaren parhaalle paikalla odottamaan auringonlaskua, ylhäälle Plakan kirkolle. Olimme jo ajoissa paikalla auringonlaskua odottamassa, mutta odotus todellakin kannatti, ja saimme ihailla upeaa auringonlaskua paraatipaikalta. Mielestäni Miloksen auringonlaskua ei turhaan kehuta, ja vetää vertansa jopa Santorinin auringonlaskulle 😉

 

 

Sarakiniko

Yksi saaren kuuluisimmasta nähtävyyksistä on kuuranta Sarakiniko. Harmiksemme saarella oli ensimmäiset päivät niin tuulista, ettemme pystyneet menemään uimaan Sarakinikon rannalla suurien aaltojen vuoksi. Kävimme kuitenkin muuten viettämässä päivää ja kävelemässä ympäriinsä tällä valkoisella rannalla. Sarakinikolle pääsee Adamaksesta bussilla, mutta tännekin aikataulut olivat aika harvat.

 

Kleftiko

Onneksi viimeisenä päivänämme tuuli hellitti ja pääsimme veneretkelle saaren toiseen päänähtävyyteen, Kleftikoon. Kleftiko on tunnettu kallioistaan ja luolistaan, ja retkellä pääsimme uimaan tuossa turkoosissa meressä ja luolien sisällä. Miloksella järjestetään paljon eripituisia ja -hintaisia veneretkiä. Me emme halunneet viettää merellä ihan koko päivää, ja löysimme oikein sopivan(hintaisen) retken, johon sai lisäksi autokuljetuksen veneen lähtöpaikalle ja takaisin Adamakseen. Ei voi muuta sanoa, kuin uinti tuossa turkoosissa raikkaassa meressä oli niin parasta!

 

Saila

Kreikan saarihyppely: Auringonnousuja ja – laskuja Santorinilla

Paroksen jälkeen meillä oli lyhyt kahden yön vierailu Santorinilla, ja yövyimme ehkä saaren tunneituimman kylän Oìan kupeessa. Hotellimme sijaitsi noin 500 metriä Oían keskustasta, ja se oli kyllä varsin oiva valinta; rauhallinen, viihtyisä, sisälsi hyvän aamiaisen ja sopivan ison uim-altaan.  Meillä ei ollut kalderaan päin maisemaa, mutta osittainen merinäköala, ja saimme ihailla auringonlaskua omalta terassilta kaikessa rauhassa. Santorini on yksi kalleimpia Kreikan saaria, joten kaksi yötä sai riittää näin keskikesällä saarella muiden turistien seurassa. Olin tottunut jo rauhallisempaan tunnelmaan Paroksella, niin suuret ihmismäärät eivät herättäneet ihastusta – puhumattakaan ravintolaruokien tuplahinnoista Parokseen verrattuna.

Santorini oli kuitenkin kuulunut sen upeiden maisemien ja auringonlaskujen vuoksi omalle bucket listalleni pitkään. Niinpä kun ensimmäinen Kreikan saarihyppelyni tuli kyseeseen, piti Santorini saada ehdottomasti mukaan.  Santorini oli toki kaunis, mutta ei kuitenkaan noussut omaksi suosikiksi. Viihdyin paremmin muilla  vähemmän tunnetuille saarilla, joissa ei ollut vielä niin paljoa turisteja. En kuitenkaan nähnyt saarta kovin paljon, sillä oleilumme rajoittui Oíaan ollessamme niin vähän aikaa saarella.  Jos haluaa viettää aikaa merinäköalalla ja kalderan näkymissä, olen kuullut hyvää mm. Imeroviglin kylästä, joka on hieman rauhallisempi kuin Oìa.

Vietimme kuitenkin nämä kaksi yötä/päivää hyvin rennosti suurimmaksi osaksi viihtyisällä hotellilla nauttien. Oían keskustassa oli hyvä vierailla aamulla ennen aamiaista auringonnousun aikaan, jotta voi nauttia kaduista vielä hiljaisena. Ihan ainoita emme kuitenkaan olleet, sillä paikalle olivat eksyneet mm. aasialainen hääpari ja muutamat muut turistit. Kalderan näkymää oli kuitenkin ihanan rauhallista ihailla auringonnousun aikaan. Iltaisin oli rentouttavaa nauttia rauhallista aikaa uima-altaalla ja omalla terassilla auringonlaskua katsellen.

Hotellin uima-altaalla

 

 

-Saila

Kreikan saarihyppely: Paros

Vietimme tämän kesän pääreissun Kreikassa saarihyppelyllä, ja tarkemmin Kykladien saariryhmään kuuluvilla saarilla Paros, Santorini ja Milos. Aikaa meillä oli varattu kaksi viikkoa, enkä halunnut kuitenkaan ahnehtia saaria vaan myös saada löhötä ja lomailla, joten kolme saarta oli sopiva näin saarihyppelyn ensikertalaisena. Kyseiset saaret valikoituivat luettuani muiden matkakertomuksia ja -vinkkejä sekä tietysti Santorini oli ollut bucketlistallani jo pitkään! Paros ja Milos eivät ole vielä kokeneet suurta turistiryntäystä kun taas Santorini sitäkin enemmän. Meillä oli edestakaiset lennot Ateenaan ja matkasimme saarelta toiselle lautoilla. Lennettyämme Ateenaan suuntasimme suoraan lentokentältä Piraeuksen satamakaupunkiin, jossa yövyimme ensimmäisen yön ja seuraavana aamuna lautta lähti kohti Parosta. Piraeuksessa löytyy edullisia hotellimajoituksia, ja oli kätevä olla jo valmiina paikalla kun lautta lähti aamulla aikaisin klo 7 aikoihin.

Parikia

Lautta saapui Paroksen pääkaupunkiin Parikiaan, jossa myös majoituimme. Meidän majoitus oli Marisa’s Rooms niminen majatalo, jossa paikallinen perhe majoitti matkailijoita huoneisiin. Tämä oli mielestäni oiva majoitusmuoto; huone oli riittävän tilava kylpyhuoneineen ja pienine parvekkeineen. Yövyimme Paroksella jopa 5 yötä, sillä olin halunnut saada loman alussa rentoutua eikä koko ajan tarvitsisi olla menossa. Majapaikkamme oli 1o min matkan päässä satamasta ja 10 min päässä Parikian päärannalta. Samoin ravintolat sijaitsivat heti rannalla sataman molemmin puolin, joten sijainti ei olisi voinut olla parempi!

Marisa’s Rooms

Parikian vanhakaupunki oli aivan sataman kupeessa, ja sen kaduilla sai kierrellä aivan rauhassa ilman muita turisteja. Kadut näyttivät niin perikreikkalaisilta valkoisine taloineen ja värikkäine kukkineen.

Rannan tuntumassa vanhassa kaupungissa oli vanha linnake Frankish Castle, joka oli hyvä paikka katsella ilta-aurinkoa. Parhaimpaan auringonlaskuaikaan istuimme itse kylläkin alhaalla rannalla syömässä illallista. Parikian illallispaikat rannassa olivatkin täydellisiä paikkoja tällaiselle auringonlaskufanille, ihan parasta!

 

 

Naousa

Paroksella voi hyvin vuokrata auton, mutta me tyydyimme käyttämään bussia, joka kulki ihan hyvin saaren toisiin kyliin. Vierailimme Naousassa, joka on luultavasti Parikiaa vieläkin kuvauksellisempi kaunis kylä. Bussilla sinne oli noin 20 minuutin matka. Täälläkin näimme upeita kreikkalaisia katuja, joilla sai liikkua lähes yhtä itsekseen kuin Parikiassa.

 

 

 

Lefkes

Toisen bussimatkan teimme Lefkesiin, joka on pieni vuoristokylä. Täällä samoin vain ihailimme pieniä katuja ja kaunista ympäristöä! Ennen kotiinpaluuta istahdimme viinilasilliselle ja nautimme rauhallisesta vuoristotunnelmasta.

 

 

 

Antiparos

Parokselta voi tehdä matkan sen vastapäätä olevalle pienelle saarelle Antiparokselle. Emme käyneet itse saarella, mutta teimme päivän kestävän veneretken, joka kiersi Antiparoksen ympäri ja pysähdyimme uimaan useissa upeissa paikoissa mm. sinisessä lagoonissa, jossa vesi oli aivan älyttömän kirkasta. Suosittelen todellakin venematkan tekemistä, jos vaan yhtään rakastaa kauniita ja karuja maisemia sekä kirkasta merta!

Paros oli oiva valinta yhdeksi saarihyppelun saareksi; niin monipuolinen ja edelleen rauhallinen suurilta turistimassoilta.

-Saila