Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kreikan saarihyppely: Auringonnousuja ja – laskuja Santorinilla

Paroksen jälkeen meillä oli lyhyt kahden yön vierailu Santorinilla, ja yövyimme ehkä saaren tunneituimman kylän Oìan kupeessa. Hotellimme sijaitsi noin 500 metriä Oían keskustasta, ja se oli kyllä varsin oiva valinta; rauhallinen, viihtyisä, sisälsi hyvän aamiaisen ja sopivan ison uim-altaan.  Meillä ei ollut kalderaan päin maisemaa, mutta osittainen merinäköala, ja saimme ihailla auringonlaskua omalta terassilta kaikessa rauhassa. Santorini on yksi kalleimpia Kreikan saaria, joten kaksi yötä sai riittää näin keskikesällä saarella muiden turistien seurassa. Olin tottunut jo rauhallisempaan tunnelmaan Paroksella, niin suuret ihmismäärät eivät herättäneet ihastusta – puhumattakaan ravintolaruokien tuplahinnoista Parokseen verrattuna.

Santorini oli kuitenkin kuulunut sen upeiden maisemien ja auringonlaskujen vuoksi omalle bucket listalleni pitkään. Niinpä kun ensimmäinen Kreikan saarihyppelyni tuli kyseeseen, piti Santorini saada ehdottomasti mukaan.  Santorini oli toki kaunis, mutta ei kuitenkaan noussut omaksi suosikiksi. Viihdyin paremmin muilla  vähemmän tunnetuille saarilla, joissa ei ollut vielä niin paljoa turisteja. En kuitenkaan nähnyt saarta kovin paljon, sillä oleilumme rajoittui Oíaan ollessamme niin vähän aikaa saarella.  Jos haluaa viettää aikaa merinäköalalla ja kalderan näkymissä, olen kuullut hyvää mm. Imeroviglin kylästä, joka on hieman rauhallisempi kuin Oìa.

Vietimme kuitenkin nämä kaksi yötä/päivää hyvin rennosti suurimmaksi osaksi viihtyisällä hotellilla nauttien. Oían keskustassa oli hyvä vierailla aamulla ennen aamiaista auringonnousun aikaan, jotta voi nauttia kaduista vielä hiljaisena. Ihan ainoita emme kuitenkaan olleet, sillä paikalle olivat eksyneet mm. aasialainen hääpari ja muutamat muut turistit. Kalderan näkymää oli kuitenkin ihanan rauhallista ihailla auringonnousun aikaan. Iltaisin oli rentouttavaa nauttia rauhallista aikaa uima-altaalla ja omalla terassilla auringonlaskua katsellen.

Hotellin uima-altaalla

 

 

-Saila

Kreikan saarihyppely: Paros

Vietimme tämän kesän pääreissun Kreikassa saarihyppelyllä, ja tarkemmin Kykladien saariryhmään kuuluvilla saarilla Paros, Santorini ja Milos. Aikaa meillä oli varattu kaksi viikkoa, enkä halunnut kuitenkaan ahnehtia saaria vaan myös saada löhötä ja lomailla, joten kolme saarta oli sopiva näin saarihyppelyn ensikertalaisena. Kyseiset saaret valikoituivat luettuani muiden matkakertomuksia ja -vinkkejä sekä tietysti Santorini oli ollut bucketlistallani jo pitkään! Paros ja Milos eivät ole vielä kokeneet suurta turistiryntäystä kun taas Santorini sitäkin enemmän. Meillä oli edestakaiset lennot Ateenaan ja matkasimme saarelta toiselle lautoilla. Lennettyämme Ateenaan suuntasimme suoraan lentokentältä Piraeuksen satamakaupunkiin, jossa yövyimme ensimmäisen yön ja seuraavana aamuna lautta lähti kohti Parosta. Piraeuksessa löytyy edullisia hotellimajoituksia, ja oli kätevä olla jo valmiina paikalla kun lautta lähti aamulla aikaisin klo 7 aikoihin.

Parikia

Lautta saapui Paroksen pääkaupunkiin Parikiaan, jossa myös majoituimme. Meidän majoitus oli Marisa’s Rooms niminen majatalo, jossa paikallinen perhe majoitti matkailijoita huoneisiin. Tämä oli mielestäni oiva majoitusmuoto; huone oli riittävän tilava kylpyhuoneineen ja pienine parvekkeineen. Yövyimme Paroksella jopa 5 yötä, sillä olin halunnut saada loman alussa rentoutua eikä koko ajan tarvitsisi olla menossa. Majapaikkamme oli 1o min matkan päässä satamasta ja 10 min päässä Parikian päärannalta. Samoin ravintolat sijaitsivat heti rannalla sataman molemmin puolin, joten sijainti ei olisi voinut olla parempi!

Marisa’s Rooms

Parikian vanhakaupunki oli aivan sataman kupeessa, ja sen kaduilla sai kierrellä aivan rauhassa ilman muita turisteja. Kadut näyttivät niin perikreikkalaisilta valkoisine taloineen ja värikkäine kukkineen.

Rannan tuntumassa vanhassa kaupungissa oli vanha linnake Frankish Castle, joka oli hyvä paikka katsella ilta-aurinkoa. Parhaimpaan auringonlaskuaikaan istuimme itse kylläkin alhaalla rannalla syömässä illallista. Parikian illallispaikat rannassa olivatkin täydellisiä paikkoja tällaiselle auringonlaskufanille, ihan parasta!

 

 

Naousa

Paroksella voi hyvin vuokrata auton, mutta me tyydyimme käyttämään bussia, joka kulki ihan hyvin saaren toisiin kyliin. Vierailimme Naousassa, joka on luultavasti Parikiaa vieläkin kuvauksellisempi kaunis kylä. Bussilla sinne oli noin 20 minuutin matka. Täälläkin näimme upeita kreikkalaisia katuja, joilla sai liikkua lähes yhtä itsekseen kuin Parikiassa.

 

 

 

Lefkes

Toisen bussimatkan teimme Lefkesiin, joka on pieni vuoristokylä. Täällä samoin vain ihailimme pieniä katuja ja kaunista ympäristöä! Ennen kotiinpaluuta istahdimme viinilasilliselle ja nautimme rauhallisesta vuoristotunnelmasta.

 

 

 

Antiparos

Parokselta voi tehdä matkan sen vastapäätä olevalle pienelle saarelle Antiparokselle. Emme käyneet itse saarella, mutta teimme päivän kestävän veneretken, joka kiersi Antiparoksen ympäri ja pysähdyimme uimaan useissa upeissa paikoissa mm. sinisessä lagoonissa, jossa vesi oli aivan älyttömän kirkasta. Suosittelen todellakin venematkan tekemistä, jos vaan yhtään rakastaa kauniita ja karuja maisemia sekä kirkasta merta!

Paros oli oiva valinta yhdeksi saarihyppelun saareksi; niin monipuolinen ja edelleen rauhallinen suurilta turistimassoilta.

-Saila

Aamukierros Dohassa

Paluumatkalla Australiasta oli jälleen pysähdys Qatarissa, Dohassa ja vaihtoaikaa meillä oli noin 10 tuntia. Qatar Airways järjestää kaupunkikierroksia Dohassa, ja niihin on mahdollista osallistua mikäli lentojen vaihtojen välissä on vähintään viisi tuntia. Olimme aikaisin aamulla perillä Qatarissa ja suuntasimme heti Discover Qatar -tiskille ja ensimmäinen kaupunkikierros lähti klo 8 aamulla. Kaupunkikierros maksoi muistaakseni suunnilleen 10-20€ luokkaa. Lentokentältä poistuttiin ryhmän mukana, ja tietenkin piti suorittaa turvatarkastus ja passiin sai maahantuloleiman. Pihalla odotti bussi ja opas, ja bussissa odotti tervetuliaisvedet ja keksit.

Itse kierros kesti noin kolme tuntia. Pysähdyimme joissakin Dohan tärkeimmissä nähtävyyksissä, tosin pysähdykset olivat aika nopeita, ja kerkesi ottamaan muutaman valokuvan ja hengittämään ulkoilmaa ja nauttimaan aamuauringosta monen tunnin lentomatkan jälkeen. En tiedä johtuiko se siitä, että olimme liikkeellä aamulla klo 8 aikaan, mutta paikat joissa pysähdyimme tuntuivat aivan autioilta, kuin olisi ollut keskellä jotain kulissia; yhtään ihmisiä ei näkynyt missään. Ainoastaan viimeisellä pysähdyksellä Souq Waqifin basaarissa näkyi ensimmäiset ihmiset. Uskon että sekin paikka on vilkkaampi iltaisin. Meillä ei ollut yhtään paikallista valuttaa, Qatarin rialeja, joten emme tehneet basaarissa lainkaan ostoksia. Basaari ei tosin henkilökohtaisesti minua säväyttänyt, ja muun muassa basaarin perällä myytiin koiranpentuja pienissä häkeissä, joista jäi tosi paha mieli (tiedän, näin on useasti ulkomailla..). 

Kierroksen jälkeen ajettin takaisin lentokentälle ja saimme passiin taas maastapoistumisleiman – todistetusti olen siis käynyt nyt Qatarissa. Kaupunkikierros oli minusta oiva tapa viettää aikaa pitkä vaihdon takia ja samalla nähdä ainakin pintapuolisesti Dohan kaupunkia. Tietysti Doha on vielä vähän keskeneräinen rakennustyömaineen tulevia MM-kisoja varten (mm. metroa vasta rakennetaan). Kauniin näköisiä rakennuksia oli kuitenkin jo rakennettu ja kaikkialla oli siistiä, mutta en kokenut kaupunkia ”aidoksi”.  Tämä aamukierros riitti minulle Dohasta tällä erää enkä kokenut sen suurempaa ihastusta kaupunkia kohtaan.

Millaisia kokemuksia teillä on Qatarista/ Dohasta?

 

ps. Ihan hullua ylihuomenna on jo kesäkuu, ja kesäloma pian häämöttää! Olen odottanut malttamattomana taas seuraavaa reissua, sillä tämä kevät on ollut ainoastaan työntäyteistä…

Kesää ja seuraavia matkoja kohti

-Saila

North Stradbroke Island

Brisbanessä ollessamme, halusin nähdä vielä kunnolla merta, ja teimme päiväretken Brisbanen rannikon edustalla olevalle saarelle North Stradbroke Islandille. Brisbanesta tehdään paljon retkiä tämän saaren lisäksi erityisesti Moretonin saarelle. Joulun aikaan retket olivat aika hyvissä hinnoissa (maksoimme retkestä n. 100€/hlö), mutta päätimme kuitenkin että olisi varmasti käymisen arvoista päästä näkemään muutakin kuin Brisbanen keskustaa. Saarille tehdään mm. snorklaus-, vaellus- ja kajakkiretkiä.  Me valitsimme retken Stradbroke Islandille , joka ei sisältänyt sen kummempaa aktiviteettia kuin enimmäkseen saareen tutustumista minibussilla sekä kävellen. Samainen minibussi otti meidät kyytiin Brisbanessa ja sillä matkasimme satamaan, josta lähti autolautta saarelle. Retkeen kuului myös lounas sovitussa ravintolassa ja lopuksi saimme vielä viettää aikaa yhdellä saaren rannoista.  Stradbroke Island on oiva paikka bongata luonnossa eläviä koalia sekä merellä voi nähdä delfiinejä – saimme onneksemme nähdä molempia, delfiinien hyppyjä tosin vähän kauempana horisontissa. Myös merikilpikonnia näimme useammankin meren rannassa uimassa. Retken korkeasta hinnasta huolimatta, oli se kyllä kannattava – saarella todella oli uskomattoman kaunista. Kuvat puhukoon puolestaan.

Koala- tietysti nukkumassa

Tuo kirkas ja turkoosi meri oli kyllä aivan täydellistä! Useasti olen jo varmasti maininnut, mutta Australia oli todella kaikkea mitä siltä olin monet vuodet odottanut. Niin monta ihanaa muistoa ja paikkaa, ja paljon jäi vielä näkemättä. Pakko päästä vielä uudelleen. 😉

Löytyykö muita ketkä ovat hurahtaneet Australiaan?

-Saila