Tasmaniassa matka jatkui Hobartista parin päivän roadtripille Tasmanian itärannikolle. Valitettavasti meillä ei ollut enempää aikaa kuin yöpyä kaksi yötä matkalla, sillä kuukaudessakaan ei ehdi ihan kaikkea sillä Australiassa on niin paljon nähtävää. Minulla oli kuitenkin selvä visio mitä haluan nähdä erityisesti Tasmanian itärannikolla: Freycinet National Park sekä Bay of Fires.
Ajaminen Tasmaniassa oli ihan sujuvaa, tiet olivat ihan ok kunnossa, asfaltoituja, mutta tiet olivat aika kapeita. Matkalla näkyi paljon maaseutua, lampaita laitumilla sekä satunnaisia viinitiloja. Tiet kulkivat myös metsien ja luonnon keskeltä, ja välillä maasto saattoi olla melko vuoristoista. Sen sijaan, että olisimme bonganneet montaa eläintä automatkoilla, näkyi teillä valitettavan paljon kuolleita elämiä, jotka oliva jääneet autojen alle.. 🙁

Ehdimme käydä kerran olut-tastingissa
Freycinet National Park on varmasti Tasmanian itärannikon suoituin kohde – se on suuri kansallispuisto, jossa on monia kävelyreittejä ja niin kauniita maisemia. En itse asiassa tiennyt, että puisto on niin iso, ja teimme pienen virheen, ettei meillä ollut puistoon tullessa aikaa ihan kaikilla reiteillä käydä, sillä meidän piti ehtiä ensimmäiseen yöpaikkaamme, kun vastaaotto oli vielä paikalla. Kävimme puistossa tärkeimmissä nähtävyyksissä, ja ensimmäinen niistä on ehdottomasti Wineglass Bay. Tämä lahti oli uskottamattoman kaunis kirkkaine vesineen. Jos lahden haluaa nähdä vielä paremmin, kannattaa kiivetä Mt. Amokselle. Emme kuitenkaan vuorelle ehtineet kiipeämään, mutta saimme ihan hyvän näkymän Wineglass Baysta.

Wineglass Bay
Puistossa tuli vastaan muutama eläin, kuten aika kesyn oloinen wallabi sekä useita nokkasiilejä. Nuo nokkasiilit olivat kyllä mielestäni niin mainion näköisiä taapertajia 🙂
Wineglass Bayn lisäksi kävimme Cape Tourville Lighthouse Lookoutilla. Niemekkeellä oli majakka ja mahtavat näkymät merelle. Mikäli on aikaa, täällä voisi kiikaroida merelle ja bongailla valaita.
Bichenossa oli ensimmäinen yöpaikkamme. Tämä paikka valikoitui siksi, että olin ajatellut meidän menevän juuri Bichenossa pingviiniretkelle, sillä täällä alueella asui paljon luonnonvaraisia pingviinejä kallioilla. Olimme kuitenkin jo nähneet Melbournessa sattumalta pingviinejä, joten retkelle emme lopulta menneet. Iltakävelyllä Bichenon rannan kallioilla näimme myös täällä kallion kolossa pari pientä pingviiniä. Bichenossa olikin aivan oivat kalliot iltakävelyyn ja meren ihailuun auringon laskettua.
Seuraavana päivänä matka jatkui kohti Bay of Firesia, tai pikemminkin kävimme Binalong Bayssa, joka on osa Bay of Firesia. Tämä lahti siis ulottuu noin 50 km pituisesti rannikkoa pitkin. Bay of Fires on toinen itärannikon ”must”-kohteita. Tällä lahdella merivesi on niin kirkasta ja turkoosin väristä; maisemat ovat vain niin kauniita! Harmiksemme meillä oli aika pilvinen päivä, ja voin vain kuvitella miltä paikka näyttäisi kirkkaassa auringonvalossa.
Vaikka päivä olikin pilvinen, voinen varoittaa että Tasmaniassa UV-säteily on erityisen voimakasta, ja onnistuin polttamaan kasvoni tuona päivänä. Mielestäni olin käyttänyt aurinkosuojaa, mutten näköjään tarpeeksi. Australiassa voi siis palaa pilvisenäkin päivänä..
Toisen yön majoituimme Scamanderissa, ja ajoimme Bay of Firesilta jo takaisinpäin (etelään), sillä seuraavana päivänä piti palata takaisin Hobartiin. Scamanderissa meitä odotti aivan ihana teltta, jossa oli ihan kunnon sänky, televisio, sohva, pihaterassi yms. Tällaisia luksus-telttoja ehdottomasti suosittelen, oli niin kodikasta. Grillasimme camping-alueen grillissä ruokaa ja menimme omalle terassille syömään. Pienen kävelymatkan päässä oli Scamanderin merenranta, ja aaltojen ääni kuului läpi yön telttaamme saakka. 🙂

Scamander Sanctuary Holiday Park
Toisen yön jälkeen piti lähteä autolla takaisin kohti Hobartia. Matkalla poikkesimme vielä Bonorong Wildlife Sanctuaryssa, joka oli noin 30 km päästä Hobartista. Puistossa on enimmäkseen pelastettuja eläimiä, jotka useimmiten vapautetaan luontoon kun heidät on saatu kuntoon. Tapasimme mm. vompatin poikasen, joka oli pelastettu emon pussista, kun emo oli kuollut auton alle. Niin kuin mainitsin aikaisemmin, eläimiä jää ikävän paljon autojen alle erityisesti Tasmaniassa. 🙁

Millie-vompatti pääsee luontoon noin 2-vuotiaana

Puistossa sai myös syöttää kenguruja

Tasmaniantuholaiset pitävät auringonpaisteesta
Nyt vielä kerran jälkeen päin ajateltuna olisin tarvinnut Tasmaniaan lisää aikaa, niin paljon hienoja paikkoja ja puistoja siellä oli. Freycinet National Parkin vierailukin jäi huonosta suunnittelusta johtuen aika kiireiseksi. Moni australialainen kysyi ensimmäisenä kuultuaan meidän olleen Tasmaniassa, että kävimmekö Cradle Mountainilla – ilmeisesti tämä on aussien listalla Tasmaniassa numero yksi nähtävyys. Ehkä seuraavalla kerralla tulee suunnata sinne 😉
-Saila