Yleinen

HYVÄ, PAHA SOME

Tuijotan kylmää ruutuu ja venaan et saan likejä, seuraajii ja frendipyyntöjä ilman oikeita siteitä – Pyhimys

Kaipaako kukaan teistä koskaan takaisin aikoihin, jolloin tietokone ja netti oli yhtäkuin pasianssi ja se koukuttava pinball? Kun nuoret leikkivät pihalla kirkonrottaa ja keinistä, eivätkä metsästäneet olemattomia pokemoneja? Kun kaikesta ei tarvinnut ottaa kuvaa instagramiin tai snapchatiin, vaan pystyi elämään hetkessä. Kun ei kuviin ei tarvittu turhia filttereitä ja muokkauksia. Kun raha tuli tienata käymällä konkreettisesti töissä, eikä Instagramiin postaamalla tai snäppäämällä?

Mielestäni on hienoa, että sosiaalinen media ja ylipäätänsä Internet on olemassa, sillä se mahdollistaa helpon ja vaivattoman yhteydenpidon pidemmällä asuviin kavereihin ja saat tietää lähimmäistesi kuulumiset päivittäin. Voit myös saada inspiraatiota esimerkiksi kodin sisutukseen ja esimerkiksi ruokavinkkejä. Minusta on hienoa, että ihmisiin on jopa mahdollisuus tutustua sosiaalisen median kautta ja on tilaisuus luoda näin uusia ystävyyssuhteitakin. Minusta on hienoa, että some on luonut uutta alaa ja jopa työpaikkoja. Kuitenkin sosiaalinen media vaikuttaa mielestäni nykypäivänä aivan liikaa ihmisten elämään, niin karua kuin se onkin. Nykyään monet lähes elävät koko elämänsä näyttönsä läpi, tai vähintään puhelin kädessä. Monet tärkeät hetket voivat jopa mennä ohi keskittyessä vain kuvien ottamiseen ja tykkäysten keräämiseen. Vaikka monille sosiaalinen media, etenkin blogit, ovat itsensä ilmaisua varten, vääristyy todellisuus välillä liiankin helposti.

When we couldn’t live life through a screen
When everything you knew was as good as it seemed

On surullista, että sosiaalisissa medioissa luodaan liian täydellistä kuvaa elämästä, lähinnä siksi, että monet tuntevat itsensä riittämättömäksi verratessaan itseään somejulkkiksiin. Monella tavallisella tallaajalla ei esimerkiksi ole varaa samanlaiseen elämäntyyliin kuin suosituilla muoti-, lifestyle-, matkabloggaajilla, johon kuuluu vuosittaiset prameat viiden tähden all-inclusive-hotellilomat, hienot merkkilaukut ja uusimmat Iphonet ja Macit. Voin omasta teiniajan kokemuksestani kuitata, että on helppo masentua viettäen aikaansa tässä täydellisyyden kuvan näyttävässä blogimaailmassa. Useat blogit luovat puolivahingossa, tai täysin tahattomastikin kuvaa täydellisyydestä. Kenen elämä muka on oikeasti hulppeita juhlia, hienoja ravintolaillallisia ja matkoja kaukomaille vähintään kerran kuussa?

When pharmaceuticals weren’t there to make life beautiful
When everybody thought they could make a difference

And you couldn’t get your pics within an instant

Välillä sosiaalinen media voi aiheuttaa jopa oikeasti ulkopuolisuuden tunnetta. Esimerkiksi Facebookia selaillessa näämme kuinka hauskaa kavereilla on ollut. Seuraamme kavereiden elämää,  joka on toki hauskaa, sillä tietää miten kaukanakin asuvilla tuttavilla menee. Ainakin itse olen tuntisin ja olen myös joskus tuntenutkin npientä ulkopuolisuudentunnetta katsellessani ystäväni mystoryä ja huomannut, että minua ei ole edes kutsuttu mukaan juhlistamaan vaikkapa valmistujaisia.  Onko sosiaalinen media sittenkään niin sosiaalinen, kuin sen tulisi olla?

Pohdin usein, että miksi nykyelämästä on luotu niin pramea ja onnellinen kuva? On erikoista, että todellinen elämä on oikeasti niin kaukana tästä viilatusta ja editoidusta sosiaalisesta mediastamme. Toisaalta sen ymmärtää – Kuka nyt mielellään kertoo ongelmistaan ja henkilökohtaisia asioitaan koko maailmalle. Näistä halutaan vaieta. Joskus itse toivon, että näistä vaietuista seikoista puhuttaisiin enemmän. Toivoisin,että ihmisiä ei tuomittaisi tai vieroksuttaisi vain siksi, että kertoo muille totuuden, eikä sitä väritettyä pumpulista virtuaalitodellisuutta. Ehkä tällöin voisimme olla toistemme tukena enemmän myös sosiaalisen median puolella.

Jatkossa ainakin itse koitan olla ikuistamatta ihan jokaista liikettäni, vaan nautin hetkestä. Esimerkiksi tänkin kahvikuvan olis ehkä voinut jättää päivittämättä instaan.

You tell me to live in the moment, yet you spent all yours trying to capture the perfect picture to post on your profile, ignoring all the people you could have known. – Unknown

Suuri määrä tuttavia ja kavereita somessa, kuten blogissa ei todellisuudessa välttämättä tee sinusta yhtään sosiaalisempaa. Sinä et ole yhtäkuin seuraajamääräsi. Älä siis tavoittele täydellisyyttä, vaan elä täysillä. Nauti joskus hetkistä, äläkä aina vain ikuista niitä :) Näitä ohjeita koitan itse noudattaa jatkossa. Kirjoitan ainakin pääsääntöisesti vain omaksi ilokseni ja koitan olla ikuistamatta kaikkia kokemuksiani someen, vaan koitan myös nauttia hetkestä.

Herättääkö nykypäivän sosiaalinen media teissä mitään ajatuksia?

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply