Malesian lomasaari Langkawi

Kuala Lumpurin vilinän jälkeen häämatkamme jatkui Malesian tunnetuimmalle lomasaarelle Langkawille. Lensimme pääkaupungista saarelle AirAsialla n. 20e hintaan. Kaikki toimi tässä halpalentoyhtiössä moitteettomasti. Langkawilla meitä odotti kyllä pieni shokki miljoonakaupungin jälkeen. Heinäkuu ei nimittäin ole Malesiassa mitään turismisesonkia. Saaren kadut vaikuttivat autioilta, monet ravintolat olivat kokonaan säpissä. Mutta niin me vain jotain tekemistä sitten keksimme koko viikoksi!

Parhaat rannat: Pantai Cenang ja Pantai Tengah

Langkawin lomakeskittymä ja suosituin ranta on Pantai Cenang. Siellä sijaitsee suurin osa hotelleista ja ravintoloista, pieni ostoskeskus sekä se tärkein – pitkä ja upea hiekkaranta. Pantai Cenangilla tapahtuu myös saaren yöelämä. Viereinen ranta Pantai Tengah on yhtä kaunis, mutta hieman Cenangia rauhallisempi. Me majoituimme Tengahin alueella ALoft-hotellissa. Hotelli sijaitsee rannan kauimmaisessa reunassa, mutta sieltäkin matkaa päämestoille Cenangiin kertyi vain 3 km. Rannoilla on mahdollisuus monenlaisiin vesiaktiviteetteihin polkuveneistä ja suppailusta aina liitovarjoiluun asti. Valitettavasti kesäkautena meressä on runsaasti polttavia meduusoja, joten uiminen ei ole suositeltavaa.

Pantai Cenang illan hämärtyessä

Kaapelihissin kyydissä korkeuksiin

Langkawin pohjoispäässä sijaitsee varmasti saaren tunnetuin nähtävyys; maailman jyrkin kaapelihissi, eli SkyCab. Hissi ei ole pelkkä hissi, vaan sen ympärille on rakennettu pikkuinen kylä nähtävyyksineen, ravintoloineen ja museoineen. Kylästä lähtevä kaapelihissi vie yli 700 m korkeuteen vuorille, jossa elämykseen on mahdollista yhdistää vielä SkyBridge. SkyBridge on komea vuorten väliin pingotettu silta. Lippuvaihtoehtoja on useita, riippuen siitä, millaisen combon nähtävyyksiä hissiin haluaa yhdistää. Tarjolla on mm. (ei mitenkään varsinaiseen kaapelihissiin liittyvät) 3D-museo, lyhyt 4D-elokuva ja dinosaurus-näyttely. Ilmeisesti ruuhka-aikana nousua voi joutua odottamaan muutaman tunninkin, joita voi sitten kuluttaa kylän muissa nähätyyksissä. Me saimme kuitenkin kävellä lähes suoraan hissiin sisälle. Hissi pysähtyi väliasemalla puolessa välissä, sekä tietenkin huipulla. Huipulta ostetaan erikseen lippu SkyBrigdelle. Sillalle pääsee vielä erillisellä pikkuhissillä, mutta suosittelen taittamaan matkan mielummin jalan SkyTrailia pitkin. Tällä lyhyellä porrasreitillä näkee luonnonvaraisia apinoita ja mahdollisesti muita sademetsän eläimiä. SkyBridgeltä näkymät ovat huikeat. Huimapäisimmät voivat kokeilla lasisen ikkunen päällä seisomista.

Saarihyppelyä veneretkellä

Vaikka Langkawista puhuttaessa useimmiten tarkoitetaan sen pääsaarta, on Langkawi itseasiassa sadasta saaresta koostuva saariryhmä. Pienemmille saarille tutustumaan pääsee veneretkillä, jotka ovatkin varsinkin suosittu aktiviteetti turisteille. Veneretkiä myyvät kaikki isommat hotellit ja kadunvarsien matkatoimistot. Suosituimmat veneretket tuntuivat olevan muutaman tunnin kestävä saarihyppely, eli Island Hopping, ja Geoforest Parkiin suuntautuva kokopäivän retki. Jälkimmäiseen olisi kuulunut kotkien syöttämistä ja lepakkoluolan ihmettelyä, ja koska emme välitä eläimiä häiritsevästä turismista, valitsimme saarihyppelyn.

Ensimmäisellä saarella (Island on Pregnant Maiden) vastassa oli jotain hyvin erikoista. Vehreän kauniilla saarella ei suinkaan saanut kävellä rauhassa omia reittejään (muistetaan Suomessa arvostaa jokamiehenoikeuksia!), vaan kaikki turistit ohjattiin samalle pienelle ruuhkaiselle järvelle. Tarjolla oli melontaa, polkuveneitä ja uimista, kaikki lisämaksusta tietenkin. Uimistakin varten olisi ollut pakko vuokrata pelastusliivi. Me päädyimme lopulta vain pällistelemään ja ihmettelemään näkyä, jossa pienellä järvellä melojat törmäilivät toisiinsa ja aikuiset ihmiset kiljahtelivat kenties ensi kertaa luonnonveteen uskaltautuessaan. Langawilla oli tuohon aikaan vuodesta pääosin malesialaisia ja muita aasialaisia turisteja. Aasiassa uimataito ei ole läheskään samalainen itsestäänselvyys kuin länsimaalaisilla. Toinen saari, Pulau Beras, oli enemmän meidän mieleemme. Oikea paratiisisaari, jossa sai lojua valkoisella hiekalla kookosmaitoa maistellen.

Tämä näky oli vastassa saarihyppelyn ensimmäisessä kohteessa

Toinen saari sen sijaan lunasti odotukset

Pakollinen kookos-drinkki

 

Ne apinat

Langkawilla ei voi olla törmäämättä apinoihin. Se vain harmitti, että lukuisista kieltokylteistä huolimatta ihmiset ruokkivat apinoita. Tästä on muodostumassa Langkawilla todellinen ongelma, sillä apinat lisääntyvät hallitsemattomasti ja tulevat jo aggressiivisestikin lähelle ihmisiä. Ne ovat ehdollistuneet mm. cokispullon avaamisen ja sipsipussin rapistamisen äänille. Mekin näimme miten näppärästi apinat availivat limsapullojen korkkeja ja toisaalta yrittivät syödä muovipusseja. Jotenkin tosi surullinen näky.

Tämä apinaperhe vei kyllä sydämeni!

Sademetsän siimekseen

Pienen kävelymatkan päässä kaapelihissiltä löytyy kaunis vesiputouspaikka, Seven Wells Waterfall. Vesiputoukselle päästäkseen täytyy kiivetä vähän matkaa portaita kuuman kostean sademetsän siimeksessä, joten iso vesipullo on ehdoton matkakaveri. Vesiputouksella oli aika paljon ihmisiä vilvoittelemassa. Putouksilta on mahdollisuus jatkaa luontoretkeilyä sademetsässä kulkevan polun läpi vielä pidemmälle vuoren rinteille. Taksikuskikin suositteli meille: ”Älkää jääkö puoliväliin, menkää polkua pitkin ylemmäs, sieltä vasta on kunnon näkymät.” Sukelsimme suurella mielenkiinnolla sademetsään. Kovin pitkälle polkua emme kuitenkaan päässeet. Kolmannen käärmeen kohdalla sanoin, että nyt käännytään takaisin. Harmi sinänsä, sillä muutoin sademetsä oli lumoava paikka. Pelkästään se äänimaailma, sirinä ja surina, mikä huumasi korvat. Mutta valitettava käärmekammo otti vallan ja kokemus sademetsästä jäi lyhyeksi.

 

Seven Wells Waterfall

 

Tämän voi jättää välistä: Kuah

Sateisena päivänä otimme hotellilta taksin kohti saaren pääkaupunkia Kuahia. Täytyy sanoa, että tämä oli ehkä reissumme surkein päivä ja tuon reissun oisi voinut jättää tekemättä. Kuahissa ei nimittäin ollut yhtään mitään! Siis ei yhtään mitään. Pari kämyistä ostoskeskusta, suljettuja hotelleita ja autioita katuja. Yhtäkään mielenkiintoista, ( ja aukiolevaa) ravintolaa oli vaikea löytää.

Kuahin katukuvaa

 

Previous Post

You Might Also Like

7 Comments

  • Reply Elsa/Hakunamalife 8.9.2019 at 20:44

    Tämä postaus ei olisi voinut parempaan aikaan tulla, ollaan nimittäin lentämässä Malesiaan ylihuomenna ja kaipaillaan vinkkejä. Ollaan kuultu Langkawista paljon hyvää ja oli mielenkiintoista lukea siitä vielä enemmän 😊 katsotaan jos mekin ehditään sinne käymään😍

  • Reply Jaakko / lomalla viimeinkin 8.9.2019 at 20:56

    Langkawilla on varmasti valinnan varaa paikoissa, itseä kiinnostaa snorklaus ja siellä ilmeisesti on aika samea vesi, joten snorklaus ei oikein onnistu.

  • Reply Maiju 8.9.2019 at 21:56

    Langkawi näyttää todella viehättävältä häämatkakohteelta, mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Me ollaan viikon kuluttua lähdössä häämatkalle Jenkkeihin, mutta paratiisirannat ja Aasian lämpö ja kulttuuri kyllä aina vetää puoleensa.

  • Reply KL 11.9.2019 at 06:22

    Kun Suomessa kesä niin Malesian itä-rannikko. Pulau Perhentian, Tioman Islands jne.

    Taas talvella länsi-rannikko eli esim Langkawi. Taxfree taitaa koskea vain alkoa ja röökiä.

  • Reply Sandra 11.9.2019 at 14:46

    Näyttää mukavalta häämatkakohteelta. Erikoista tuo uimataidon puuttuminen, kun se on meille niin ehdoton taito, mikä täytyy oppia lapsena. Ja toinen on tuo jokamiehenoikeus, joka todellakin on hieno asia, minkä puuttumiseen kohtaa usein maailmalla.

  • Reply Iida In Translation 13.9.2019 at 14:53

    Kiitos kivasta postauksesta, itsellä on talven reissut harkinnassa ja Langkawi yksi vaihtoehdoista! Näköjään helmiä löytyy sieltäkin – nuo valkeat hiekkarannat <3

  • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogi 14.9.2019 at 19:55

    Oi Malesia ja Langkawi. Olisipa kiva päästä muistelemaan omaa vaihtariaikaa, jolloin tuli koluttua hyvin Malesiaa läpi. Ihana häämatkakohde teillä!

  • Leave a Reply