Montenegro: vehreyttä, mustia vuoria ja kummallinen kissakaupunki

Sarajevosta lähdimme kohti Montenegroa ja Durmitorin kansallispuistoa. Kyseessä oli matkan haastavin ajo-osuus, mutta maisemat reitillä olivat kaikkein upeimmat ja niitä piti jatkuvasti pysähtyä ihailemaan. Montenegron sisämaahan kätkeytyy laaja vehreä ja vuoristoinen luonnonpuisto, jota ihmiset eivät ole vielä toistaiseksi vallanneet. Durmitorissa näkee pilviä hipovia mustia vuoria silmän kantamattomiin (”Montenegro” muuten tarkoittaa  ”mustaa vuorta”). Vuorten välissä on syviä rotkoja tai kauniita laaksoja sekä poikkeuksellista kasvillisuutta. Ajoreittimme kulki ikäänkuin Durmitorin läpi, kun suuntaisimme Bosnian rajalta kohti majapaikkaamme, Zabljakin kylää. Reitillä korkeusero nousi koko ajan ja samalla lämpötila tippui jopa parikymmentä astetta. Durmitorin korkeimmilla kohdilla meidät yllätti raju ukkosmyrsky ja raekuuro, mikä tuntui hyvin absurdilta hellepaahteen jälkeen. Tuolloin kiitimme, että olimme liikkeellä autolla, emmekä patikoiden. Patikoijia emme luonnonpuistossa paljoa nähneet, mutta lampaita ja vuohia sen sijaan sai väistellä. Durmitor jatkaa listaa paikoista, joille kuvat eivät anna oikeutta. Upeat maisemat ja jylhät vuoret pitää todistaa itse. Vaikka paikka on vaikeasti saavutettavissa, suosittelen sitä jokaiselle joka keräilee kauneimpia luontokohteita maailmalla!

Zabljakin kylä sijaitsee kätevästi lähellä Durmitoria ja yhtä sen kuuluisinta nähtävyyttä Crno-järveä ja on tämän vuoksi usean kansallispuistokävijän tukikohta. Pieni kylä sijaitsee n. 2000 m korkeudessa ja kärsii kesäaikaan edellä mainituista hurjista sääilmiöistä, eikä siksi näyttäytynyt meille kovin kummoisena kohteena itsessään. Talvella kylä on ilmeisesti huomattavasti vilkkaampi, sillä siellä toimii laskettelukeskus. Tämän vuoksi kylästä löytyy ihan kiva määrä ravintoloita ja baareja. Me majoituimme täälläkin aivan pilkkahintaan jonkun ystävällisen naisen yläkerrassa. Seuraavana päivänä vierailimme tosiaan kylän vieressä Crno-järvellä, ”mustalla järvellä”, joka ei ikävä kyllä meitä tuhansien järvien maasta tulleita juuri säväyttänyt. Olihan se varmasti erikoisesti tuolle korkeusasteelle vuorien väliin muodostunut järvi, jonka päällä leijui usvaa, mutta niin…. Kuitenkin vain järvi ?.

Sen sijaan Tara-kanjoni ja sen ylittävä Tara-silta olivat ehdottomasti näkemisen arvoisia. Tiesittekö, että maailman toiseksi suurin kanjoni heti Grand Canyonin jälkeen sijaitsee Montenegrossa? Emme tienneet mekään. Kanjonia ja siinä virtaavaa epätodellisen turkoosia vettä voi ihailla useammasta kohtaa sekä Bosnian että Montenegron puolella. Kanjonin ehkäpä tunnetuin ihastelupaikka on Montenegron puolella oleva 150 m korkea Tara-silta. Teimme pienen koukkauksen Zabljakista lähtiessämme sen kautta ja kävimme kokemassa huimausta sillan reunalla. Hurjapäillä on mahdollisuus koskenlaskuun, benjihyppyyn  tai vaijerilla rotkon yli liukumiseen. Ei varmaan tarvitse sanoa, että me jätimme nämä välistä.

Rannikkokaupungit Kotor ja Budva

Kansallispuiston jälkeen suuntasimne kohti rannikon kaupunkeja ja lämpimämpää ilmanalaa. Kotorin lahden ympäriajoa olivat suositelleet niin monet, että se piti tietenkin kokea. Ne maisemat, mitä nyt vastaantulevia kaahareita ja tielle pomppivia lapsia väistellessämme ehdimme katsella, olivat kyllä upeat. Kotorin kaupunki on nimetty useissa paikoissa ”pikku-Dubrovnikiksi” ja kyllähän muurien sisään rakennetut vanhat kaupungit hieman toisiaan muistuttavatkin. Tosin Kotor on paljon pienempi ja alkuperäiseen kuntoonsa jätetty. Talojen seinät ovat tummuneita ja vihreät ikkunankarmit repsottavat. Kaupunki on tunnettu myös kissoistaan ja niitä oli oikeasti aivan joka puolella! Kissojen hoitaminen on ilmeisesti kaupunkilaisten yhteinen tehtävä, ja kissojen hoitoon voikin useammassa paikassa lahjoittaa rahaa. Tietenkin näimme joitain myös todella nälkiintyneitä ja huonokuntoisia kissoja, mikä oli sydäntä raastavaa…

 

Kotor jäi mieleen tunnelmallisena ja autenttisena montenegrolaisena kaupunkina, toisin kuin n. 20 km päässä sijaitseva Budva, jossa piipahdimme yhtenä päivänä. Budva oli kohteena ehkä koko Balkanin reissumme ainoa pettymys. Kaupungissa ei tuntunut olevan muuta pointtia, kuin pitkä hiekkaranta, vieri vieressä olevat hotellit ja maan yleiseen hintatasoon nähden ylihinnoiteltu, kehno ruoka. Vietimme toki kaupungissa vain muutaman tunnin, mutta sen perusteella se ei tuntunut eroavan mitenkään Etelä-Euroopan pahimmista turistirannoista.

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

14 Comments

  • Reply Christa 14.10.2018 at 20:55

    Kävin reilu kuukausi sitten Kotorissa ja Budvassa ja olen kyllä ihan samaa mieltä Budvasta. Kotorissa kyllä tykkäsin kovasti. Upeat maisemat tuolla kanjonissa!

    • Reply sannimaarit 17.10.2018 at 08:42

      Totta! Oli aika erilaiset kaupungit, vaikka niin lähekkäin

  • Reply jossu 16.10.2018 at 11:40

    Minun mielestä autenttisesta montenegrolaisesta kaupungista löytyy kissoja ja rappusia, siksi varmaan Budva ei jäänyt minun sydämeen.

    • Reply sannimaarit 17.10.2018 at 08:42

      Aivan totta, samat sanat!

  • Reply Anna-Katri / Adalmina's Adventures 18.10.2018 at 22:31

    Montenegro on kyllä todellinen Balkanin helmi, niin paljon upeita paikkoja ja maisemia! Kotor oli yksi omia suosikkejani, samoin ne vuoristomaisemat kiemurtelevine tiepätkineen.

    • Reply sannimaarit 21.10.2018 at 10:05

      Totta, Montenegro kyllä yllätti erittäin positiivisesti! ?

  • Reply Terhi 19.10.2018 at 22:10

    Minunkin suosikkini on Kotor. Tuosta Tara-kanjonista en ollutkaan tietoinen. Kiitos vinkistä, täytyy joskus käydä.

    • Reply sannimaarit 21.10.2018 at 10:05

      Hyvä jos tuli uusi vinkki! ?

  • Reply Anna K. 20.10.2018 at 22:58

    Todella kaunista! Monta kertaa ollut Montenegro harkinnassa ja nyt varmaan kannattaisi pikku hiljaa tehdä asialle jotain. Onpa hyvä tietää, että Budva on turistirysä, ja niin söpöltä kuin se kuvissa näyttää. Kotor siis ennemmin mun kohde.

    • Reply sannimaarit 21.10.2018 at 10:06

      Kiitos kommentista, hyvä jos tuli matkavinkkiä! ?

  • Reply Sisko / Hieman_vino 21.10.2018 at 09:58

    Olette kyllä matkustaneet mahtavissa maisemissa ja paikoissa! 🙂 Olisi ihana päästä tutkimaan Montenegroa itsekin.

    • Reply sannimaarit 21.10.2018 at 10:09

      Voi kiitos kommentista! ?

  • Reply Tanja / Tädin ja tytön matkablogi 21.10.2018 at 19:26

    ? ihanan näköistä!

  • Reply Mimmu 22.10.2018 at 16:20

    Ajettiin kesälomalla myös tuonne Montenegroon. Mutta täytyy sanoa että paljon Balkanilla reissanneena niin tuo Kotor oli kyllä pienoinen pettymys. Ehkä vierailuaika siellä oli väärä, elokuu – tuhottoman kuumaa ja kaupunki turvosksissa ihmisistä ja autoista… Tuli jo pienoinen halu lähteä seuraavana päivänä pois..
    Mietittiin että jos sinne palataan niin ajankohta on joku muu.
    Tuo rantatie Croatiasta Montenegroon oli huikea ja samoin oli maisemat Kotorin lahdella.
    Tykkäsin enemmän tuosta reitistä kun ajettiin pois Kotorista Serbitasavaltaan juurikin vuorten, Durmitorin ja Taran huikeiden maisemien läpi!! Sinne olisin minäkin halunnut jäädä 🙂

  • Leave a Reply