Suomen suurin matkablogiyhteisö

Neljän asuinmaan plussat ja miinukset

Suunnitteletko eläkepäiviä Espanjassa? Haaveiletko huolettomasta elämästä Ranskan Rivieralla? Joudutko muuttamaan työn perässä Ruotsiin? Vai oletko sitä mieltä, että kyllä täällä koti-Suomessa kelpaa asustella. Oli niin tai näin, ajattelin nyt paljastaa, mitä mieltä itse olen näissä neljässä eri maassa asustelusta. Toki Ruotsissa ja Espanjassa vietin vain kolmisen kuukautta eikä Ranskassakaan tullut asusteltua kuin yhden lukukauden verran, mutta ehkäpä tällaisessa pilke silmäkulmassa tehdyssä vertailussa se ei ole niin justiinsa.

Ranska (Montpellier, 2012-2013)

Etelä-Ranskan Montpellierissä vietin ikimuistoisen vaihtovuoden ja kokemus oli myös ensimmäinen kosketukseni ulkomailla asumiseen. Asuntolaelämä ei suoranaisesti ollut mitään luksusta (laivan hytin kokoinen huone, jaettu keittiö 24 muun kanssa, tarviiko sanoa enempää…), ja vaihtovuodesta otin enimmäkseen ilon irti reissaamalla ympäriinsä sen sijaan, että olisin kunnolla asettunut Montpellieriin.

IMG_1117

Ranskan plussat

  • Ranskan kieli ja kulttuuri. Ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, että tätä ranskatarta kiehtoo nimenomaan patonkimaan kieli ja kulttuuri. Ranska on rakkauden kieli ja oma ehdottoman puolueellinen mielipiteeni on, että ranska on maailman kaunein ja ihanin kieli, jota kaikkien olisi syytä opetella. Onhan se nyt elintärkeää ymmärtää, mitä ne Jean-Pierret ja Jacquesit siellä Pariisin kaduilla romanttisesti korvaasi kuiskuttelevat 😉 Ranskalainen kulttuuri on jopa ällönkliseinen ja yliromantisoitu, mutta silti siinä on jotain, mikä kiehtoo.
  • Monipuolisuus. Matkailumaana Ranskan valtti on monipuolisuus. Yhtenä päivänä voi ottaa aurinkoa Rivieran rannoilla ja seuraavana päivänä huristella vuorille laskettelemaan. Voi kierrellä suloisten pikkukylien mukulakivikaduilla ja voi sulahtaa suurkaupungin sykkeeseen Pariisissa tai Marseillessa. Ranskassa riittää nähtävää, ja jos täytyisi valita yksi maa, johon kaikki loppuelämän matkat suuntautuisivat, olisi se Ranska.
  • Herkut. Ranskalainen keittiö ei suotta ole maailmankuulu, mutta itse jätän ne etanat ja hanhenmaksat kovemman luokan kulinaristeille ja keskityn herkkupuoleen. Macaronsit, croissantit, pain au chocolatit ja kaiken maailman leivokset… ranskalaisen herkkutiskin ääressä ei tarvi valittaa valikoiman puutetta. Ja ranskalaiset klassikot, leipä, viini ja juusto, taitavat nekin kuulua maailman parhaimmistoon.

IMG_0979

Ranskan miinukset

  • Byrokratia. Asia, jolta ei voi välttyä Ranskassa asuessa ja joka sai minut repimään hiuksia päästä useammin kuin kerran. Jos haluat osallistua yliopistoliikuntaan, täytyy ensin toimittaa lääkärintodistus, että olet terve ja voit harrastaa urheilua sekä maksaa maksu shekillä. Jotta voit maksaa shekillä, täytyy ensiksi avata pankkitili, jonka avaamiseen tarvitaan noin 40 allekirjoitusta ja avaamisen jälkeen noin kolmen kuukauden päästä täytyy muistaa lähettää kirje, jossa peruutat avaamisen yhteydessä tulleen lehtitilauksen. Ennen pankkitilin sulkemista täytyy lähettä kirjattu kirje, jossa irtisanoo vakuutuksensa ja tilin sulkemistapaamisessa ei ole mahdollista saada tilillä olevia 7 euroa ulos, ellei itse juokse viereiseen boulangerieen ostamaan croissanttia, jotta saa vaihtorahaa, jotka voi tunkea johonkin talletusmasiinaan, jotta tilillä on tasan 10€, jonka pystyt itse nostamaan automaatista. Ja ulkomaalaisena et tietenkään saa sitä shekkivihkoa, mutta loppujen lopuksi yliopistoliikunnan pystyikin maksamaan käteisellä. Tämä tarina on totisinta totta, enkä vielä edes kertonut, miten käy, kun hakee ranskalaista asumistukea tai korvauksia sairausvakuutuskassasta.
  • Ranskalaiset. Vaikka kuinka paljon tykkäänkin ranskalaisesta kulttuurista, niin sitä ei voi kiistää, etteivätkö ranskalaiset olisi hieman….ranskalaisia. Kukaan muu kuin ranskalainen ei osaa tuhahtelemalla ilmaista yhtä montaa (yleensä tyytymättömyyttä ilmaisevaa) tunnetilaa ja kun ranskalainen kokee saavansa epäoikeudenmukaista kohtelua, hän menee lakkoon ja protestoi äänekkäästi tilannetta vastaan. Espanjassa jouduin aika paljon tilanteisiin, joissa keskustelukumppanina oli yliopiston toimintaan tuohtunut ranskalainen, eivätkä kyseiset keskustelut olleet todellakaan sieltä miellyttävimmästä päästä. Non, c’est IM-PO-SSI-BLE! (Silmien pyörittelyä) Putain… (halveksiva tuhahdus). Sanotaanko näin, että ranskalaiset osaavat olla haasteellisia.
  • Turvattomuus. Valitettavasti Ranska ei ole, etenkään viimeaikaisten tapahtumien valossa, mikään lintukoto. Jo minun siellä asuessani kävi selväksi, että kaupungeissa on aika erilaisia kortteleita. Niissä, joissa voi ihan huoletta liikkua ja sitten on niitä laitakaupungin alueita, jonne ei kannata yksin pimeällä suunnata. Kuulemma nimenomaan eteläranskalaisilla kaupungeilla, erityisesti Marseillella mutta myös Montpellierillä, on ranskalaistenkin keskuudessa aika turvaton maine.

Ruotsi (Täby, 2014)

Ruotsissa asuin kesän 2014 Erasmus-harjoittelun merkeissä. Pendelöin Tukholman keskustaan töihin idylliseltä esikaupunkialueelta Täbystä ja pääsinkin maistamaan periruotsalaista Solsidan-elämää.

IMG_3489

Ruotsin plussat

  • Avoin ja positiivinen ilmapiiri. Ruotsi oli monella tapaa samankaltainen asuinmaa kuin Suomi, mutta väistämättä sitä kolmen kuukauden aikana huomasi yhden pienen, mutta merkitsevän eron. Ruotsissa vallitsee positiivinen yhdessä tekemisen meininki. Työpaikalla huolehditaan, että kaikki viihtyvät. Tunnin ruokatauon aikana voi mennä ottamaan nokoset lepohuoneeseen, maanantaisin kahvihuoneeseen tuotiin pari kassillista hedelmiä, joita sai vapaasti napostella ja harva se päivä oli tarjolla jonkun kollegan tuomaa kakkua, jätskiä tai karkkia. Toisin kuin Ranskassa, ei Ruotsissa ulkomaalaista katsottu samalla lailla nenänvartta pitkin ja paikallisiin oli paljon helpompi tutustua. Meillä töissä oli hyvinkin kansainvälinen porukka ja monella ruotsalaisellakin kollegalla oli sukujuuria ulkomailla, joten ulkomaalaisena en kokenut oloani ollenkaan ulkopuoliseksi.
  • Pohjoismainen järjestelmällisyys. Ihanin asia Ruotsissa asuessa oli varmasti se, että kaikki toimi niinkuin täällä Pohjoismaissa kuuluukin. Ei tarvinnut kertaakaan hakata päätä seinään sen takia, että asiat olisi tehty mahdollisimman hankalaksi. Ruokakaupat olivat auki iltapäivällä ja viikonloppuisin, lääkäriin pääsi nopeasti eikä metrossa lakkoiltu. Etelä-Euroopassa asumisen jälkeen osaa Suomessa arvostaa juurikin yhteiskunnan toimivuutta ja ihan yhtä hyvin asiat tuntuvat toimivan tuolla länsinaapurissakin.
  • Lihapullat. Nirso kiittää, kun Ruotsista saa lähes kaikkia samoja ruokia kuin Suomessakin. Lihapullia, uusia perunoita, muutakin kuin pullamössöleipää, rahkaa, kanelipullia… Ruotsissa ei tarvitse kärsiä ruokaikävää eikä suunnata jouluisin Ikeaan ihan vain siksi, että se on ainut paikka, josta saa glögiä ja pipareita.

IMG_5061

Ruotsin miinukset

  • Kalleus. Minun oli aika vaikea keksiä Ruotsista mitään negatiivisia puolia, koska osittain ne ovat samat kuin Suomessakin (kurja sää, pimeys, kylmyys…). Mutta ehdottomasti huonoin puoli Ruotsissa asumisessa oli kalleus. Asunnon suhteen minulla kävi vielä hyvä tuuri, sillä keskusta-asunnot Tukholmassa maksavat ihan tähtitieteellisiä summia. Kuitenkin jo paikallisliikennekortti nappasi ison siivun kesän budjetista ja ruokakaupassa itkin joka kerta, kun kaikki on niin kallista. Ruotsissa söin lähes ainoastaan kasvisruokaa, koska liha oli niin tolkuttoman hintaista. Vaikka lähtökohtaisesti Suomikaan ei ole mikään halpa maa, niin silti Ruotsin hintataso hirvitti.
  • Ennakkoluulot suomalaisia kohtaan. Enää Ruotsissa toki ei ole vallalla sama suomalaisstereotypia juopottelevista ja tappelevista finnjäveleistä, mutta silti uskoisin, että suurimmalla osalla ruotsalaista on jonkinlainen ennakkokäsitys siitä, millaisia suomalaiset ovat (ja itsekin Viking Linen päiväksi Tukholmaan kippaamia kännisiä suomalaisia katsellessani en ihmettele, etteikö joissain stereotypioissa olisi perääkin…). Samalla tavoin myös meillä suomalaisilla on aika vahvat mielleyhtymät siitä, millaisia ruotsalaiset, mutta myös venäläiset ja virolaiset ovat, ihan jo siksi, että niin lähekkäin asutaan. Siinä missä Ranskassa ja Espanjassa olin suomalaisena jollakin tapaa eksoottinen ja pystyin vaikuttamaan siihen, millainen Suomi-kuva keskustelukumppanille muodostuu kertomani perusteella, ei ruotsalaisia arvatenkaan hetkauta se, että meillä Suomessa paistaa kesällä aurinko yötä päivää ja talvella hiihdetään monta kuukautta pimeässä vain revontulien valaistessa kulkua.

Espanja (Valencia, 2016)

Espanja oli maa, jossa asumisesta en ikinä ollut samalla tavalla haaveillut kuin Ranskassa oleskelusta. Päädyin kuitenkin hieman hetken mielijohteesta Erasmus-harjoitteluun Valenciaan syksyllä 2016 ja ihastuin totaalisesti mañana-maan rentoon elämänmenoon.

P1019555

Espanjan plussat

  • Mukavat ihmiset. Ranskalaisiin verrattuna espanjalaiset ovat ihania ja ystävällisiä. Espanjalaiset ihastelevat ulkomaalaisten espanjankielen taitoa, vaikka osaisi sanoa vain kiitos ja päivää. Yliopiston tervetulopäivä vaihtareille saattoi olla vaikka kuinka huonosti organisoitu, mutta tarkoitus oli kuitenkin hyvä ja espanjalaiset oikeasti tahtoivat toivottaa vaihtarit tervetulleiksi.
  • Ilmasto. Eläkeläisethän sen jo tietävät, että Espanjan ilmasto on aika paljon mukavampi kuin Suomessa. Takkia alkaa tarvita vasta marraskuussa ja maaliskuussa pääsee taas jo rannalle, ja kaiken lisäksi väliin mahtuva ”talvi” ei pakota ketään kaivamaan villapipoa esiin. Henkilökohtaisesti en ole Välimeren kesän suurin fani, sillä sellaiset 37 lämpöastetta menee vähän jo överiksi, mutta löytyyhän Espanjasta myös alueita, joissa kesäisin vallitsee vähän vähemmän tukalat oltavat.
  • Mañana-asenne elämään. Aluksi raivostuttavan ärsyttävä, mutta loppujen lopuksi tarttuva huoleton asenne elämään taitaa olla nimenomaan se espanjalaisten juttu. Miksi tehdä tänään jotain, jonka voi tehdä huomenna tai siestan jälkeen, eikä se niin nuukaa ole, vaikka väliin mahtuisi monen monta mañanaa ennen kuin homma on hoidettu. Joissain asioissa kyseinen toimintatapa on edelleen pelkästään raivostuttavaa, mutta jos kaveri pyytää rannalle, niin onhan se kiva, kun voi ajatella, että täytyisi kyllä siivota ja opiskella, mutta ehtiihän sen sitten huomennakin, joten vamos a la playa!
  • Turvallisuus. Madridia ja Barcelonaa lukuun ottamatta Espanja on mielestäni verrattain turvallinen asuinmaa. Valenciassa käskettiin varoa taskuvarkaita, mutta muuten yliopiston työntekijätkin olivat sitä mieltä, että kaupunki on turvallinen. Ylipäätään se, että espanjalaiset ovat iltaisin vielä myöhään ulkona syömässä tai hengailemassa tarkoittaa, ettei vielä keskiyön aikaankaan tarvitse tyhjillä kaduilla taittaa kotimatkaa.
  • Halpuus. Samalla rahalla, millä Suomessa saa retrovärein 70-luvulla remontoidun asunnon jostain laitakaupungilta ja ruokakaupassa tarvitsee kuitenkin laskea pennosensa tarkkaan, saa Espanjassa jo ihan kivan elintason. Asuntojen vuokrat ovat hyvinkin kohtuullisia, ruoka on lähes ilmaista ja itselleen on helpompi sallia arjen luksusta, leffoissa käyntiä, ulkona syömistä, kahviloissa käymistä sun muuta, kun kaikki on niin halpaa.

P1019526

Espanjan miinukset

  • Asioiden hoitamisen monimutkaisuus. Vaikka mañana-asenne kuinka leppoisa onkin, niin sitä kuitenkin toivoisi joidenkin asioiden sujuvan Espanjassa vähän helpommin. Itse säästyin paljolta byrokratialta, koska en ollut vaihdossa vaan harjoittelussa, mutta viranomaisten kanssa asiointi ei tuntunut olevan Espanjassa todellakaan helppo nakki. Tiedän tapauksen, jossa hakemus kaupungin asukkaaksi rekisteröitymisestä oli hylätty siitä syystä, että teini-ikäisenä myönnetyssä passissa oli erilainen nimikirjoitus kuin hakemuslomakkeessa. Käsi ylös, kenellä on nimmari pysynyt samana ala-asteelta lähtien?
  • Myöhäinen elämänmeno. Espanjalaiset ovat iltaeläjiä, ja illanvietto kavereiden kanssa ei missään tapauksessa ala ennen kahdeksaa, ja silloinkin porukka valuu paikalle keskimäärin tunnin myöhässä. Suomessa en voisi kuvitellakaan, että kutsuisin kavereita kylään yhdeksältä illalla, koska menenhän jo itsekin kymmeneltä nukkumaan. Sosiaalinen elämä Espanjassa edellyttää aina valvomista ja tunsin oloni vanhaksi mummoksi, kun olisin mieluusti mennyt joka ilta ajoissa nukkumaan.
  • Jääkylmät asunnot ja kallis sähkö. Espanjan talvi on toki lyhyt, eikä erityisen kylmä, mutta siitä huolimatta olisi kiva, jos asunto ei olisi ihan pakastin. Varsinkin, kun sähkö on todella kallista Espanjassa, eikä lämmitystä viitsisi paahtaa täysillä yötä päivää. Talvet Espanjassa ovat todella kalseita ja kylmyys tunkeutuu ihan luihin ja ytimiin asti. Mutta hei, minähän olen Suomesta, eikä minun pitäisi edes tuntea kylmyyttä, toteavat espanjalaiset. Yritä siinä sitten selittää, että periaatteessa joo, mutta meillä on taloissa sellainen juttu kuin lämmitys…

Suomi

Omaa kotimaataan on aika vaikea puolueettomasti arvioida, mutta toisaalta juuri ulkomailla asumisen myötä on oppinut näkemään Suomen eri silmin. Monia asioita on aiemmin pitänyt itsestäänselvyyksinä, mutta vasta poissa oltuaan on niitä oppinut arvostamaan. Suurin osa maailman opiskelijoista esimerkiksi rahoittaa opintonsa lainalla, tekemällä töitä tai vanhempien tuella, joten ylpeänä olen kertonut, että meillä Suomessa saakin joka kuukausi opintotuen. Onhan se tuki pieni ja aina valitellaan, ettei sillä pysty elämään, mutta on se aika paljon enemmän kuin ei mitään.

IMG_5105

Suomen plussat

  • Luonto. Metsän keskellä kasvaneena ei todellakaan ole aiemmin osannut arvostaa luontoa samalla tavoin kuin nyt. Vaikka olen asunut Suomessa kaupungeissakin, ei metsään ole ikinä pitkä matka, kun taas Etelä-Euroopassa saa olla onnellinen, jos lähistöltä löytyy edes yksi kiva puisto ulkoiluun. Meillä Suomessa on järvet, saaristot, tunturit ja lakeudet, kesällä voi pulahtaa järveen, talvella hiihdellä pururadalla, syksyisin sienestää ja keväällä ihastella, miten luonto herää henkiin talven jäljiltä.
  • Ystävät ja perhe. Suomessa on totta kai itselle kaikki rakkaat ihmiset, ja se onkin varmasti se suurin syy, miksi tänne olen aina palannut, enkä jäänyt maailmalle seikkailemaan.
  • Koulutus. Maailmalla Suomi tunnetaan edelleen paikkana, jossa on maailman paras koulujärjestelmä, sanovat viimeisimmät Pisa-tutkimukset sitten mitä tahansa. Ranskalaisen yliopisto-opiskelun jälkeen en voisi kyllä olla yhtään enempää samaa mieltä siitä, että Suomessa meillä on todellakin tarjolla äärimmäisen laadukas koulutus.

Suomen miinukset

  • Negatiivinen asenne. Asia, joka eniten ärsyttää Suomessa on jatkuva valittaminen aiheesta kuin aiheesta. Tässä asiassa voitaisiin ottaa oppia ruotsalaisilta ja keskittyä enemmän niihin elämän positiivisiin puoliin.
  • Sää. Tässä maaliskuun viimeisen päivän lumisadetta katsellessa ei voi jättää tätä kohtaa pois listalta. Onhan se ihan fakta, että keskimäärin joka toinen päivä Suomessa on kurja sää. Vuodenajat ovat toki kivat, mutta jos talvella ei ole lunta, kevät on pelkkää loskaa ja syksy kuraa, eikä kesällä paista aurinko kahta viikkoa kauempaa, niin mieluummin olisin siellä Espanjassa. Ranskassa villiinnyin ostamaan monta kivaa kesämekkoa, ja tuolla ne kaapissa pölyttyvät odottamassa niitä kahta kaunista kesäpäivää, jolloin tarkenee ilman pitkiä kalsareita. Mutta hei, jos täällä olisi aina kaunis sää, niin mistä ihmiset sitten keskenään juttelisivat, jos eivät säästä!
  • Sijainti. Näin matkailijan näkökulmasta Suomi on kaukana kaikesta. Täältä on melko vaikea pyrähtää lyhyelle viikonloppulomalle johonkin päin Eurooppaa, koska aina täytyy lentää ja lennot ovat kalliita. Jo pelkästään hieman erikoisempiin kohteisiin Euroopassa (kuten Montpellier ja Valencia) pääseminen on melko hankalaa, aikaavievää ja kallista, puhumattakaan siitä, jos haluaa kaukomatkalle jonnekin muualle kuin pakettimatkakohteisiin. Eipä ole rajanaapurienkaan kanssa hyvä tuuri käynyt, Ruotsiin menemistä rajoittaa meri, Venäjälle viisumi ja Viro on lähellä vain, jos asuu pääkaupunkiseudulla.

IMG_1066

Loppuun täytyy vielä todeta, että olen osannut paikallista kieltä kussakin maassa asuessani, joten kyseinen näkökulma ei listalla ole mukana. Mutta Ranskassa ja Espanjassa asuminen olisi varmasti toisenlaista, jos siellä yrittäisi pelkällä englannilla selvitä, ja suoraan sanottuna en kyllä kyseisiin maihin ihan ummikkona muuttaisi. Eri maissa asuminen on opettanut, että loppujen lopuksi ihminen pystyy sopeutumaan elämään ihan missä vain. Pahin kulttuurishokki oli ehdottomasti Ranskaan muutto, jolloin ihan jokainen asia, joka oli erilailla kuin Suomessa sai turhautumaan. Nyt jo tiedostan, että vaikka jossain paikassa asiat tehdäänkin eri tavalla, kuin mihin itse on tottunut, ei se tapa välttämättä ole yhtään sen huonompi kuin se aiemmin oikeana pitämä tuttu tapa. Oli asuinmaa sitten Ranska tai Ruotsi, niin kyllä maailma kannattelee ja arki on arkea myös toisella puolella maapalloa.

Millaisia kokemuksia teillä lukijoilla on ulkomailla asumisesta?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Katja perjantai, maaliskuu 31, 2017 at 14:56

    Olipas kattava listaus plussista ja miinuksista joka maassa ja hah pystyn kyllä samaistumaan näihin erityisesti nyt kun Espanjaa alkaa olla kohta takana 3 kuukautta! Madridissa asuminen on kyllä ihan turkasen kallista, se täytyy kyllä sanoa tuohon hintatason asiaan, mutta tämäkin taitaa vaihdella kaupungista toiseen. Huoneesta saa keskustassa maksaa ihan pienimmillään 500 euroa ja se on aika järkyttävän paljon kun ajattelee tätä tulotasoa. Meidän tulotaso onkin yks juttu, mitä oon alkanu arvostamaan tässä paikallisten kanssa jutellessa opintotuen lisäksi. Ja aaaah nämä kylmät talot 😀 Kauhulla odotan paljonko joudun maksamaan sähköstä ekstraa tämän 6kk:n jälkeen. Nyttenkin yritän pitää ikkunaa auki, että sisällä lämpenisi…
    Ehdottomasti olisi kiva saada itsellekin lisää kokemusta muualtakin kuin Espanjasta tai vaikka jostain toiselta puolelta Espanjaa.

    • Reply Hanna lauantai, huhtikuu 1, 2017 at 13:57

      Hyvä pointti muuten, että kaikkialla Espanjassa ei olekaan yhtä halpaa! 500€ on aika paljon keskustahuoneesta jo Suomessa (Helsingin ulkopuolella), joten voin vaan kuvitella, miten kallista se espanjalaisille on, kun palkatkin ovat pienemmät. Ei mikään ihme, että monet opiskelijat asuvat vielä vanhempien luona. Kyllä se Espanjan halpuus sitten selittyykin sillä, että palkatkin ovat paljon pienemmät ja siksi Espanjaan töiden perässä muuttaminen ei välttämättä niin paljoa houkuttele. Siis en ymmärrä, miten nuo talot rakennetaan, mutta monesti päivisin oli paras, kun lähti ulos aurinkoon, jossa oli monta astetta lämpimämpi kuin kiviseinien sisällä 😀

  • Reply Jonna / Lempipaikkojani perjantai, maaliskuu 31, 2017 at 15:21

    Mieheni oli reilut 10 vuotta sitten 1,5 vuotta töissä Ranskassa ja minäkin siellä asuin mukana osan aikaa ja voin allekirjoittaa usn listan Ranskan osalta! Edelleenkin matkailunäkökulmasta muistelen Ranksaa kaiholla (meidän ikkunasta näkyi Mont Blanc!), mutta asumiseen tämä nykyinen asuinmaa sopii paremmin. Etenkin, kun meillä on kolme lasta. Nykyään siis asumme Saksassa, olemme asuneet jo 4,5 vuotta. Saksa on aika perustylsä maa, mutta löytyy täältäkin vaikka mitä nähtävää ja kulttuuri on suomalaiselle helppo ymmärtää ja sopeutua. Blogistani löytyykin vaikka mitä juttua Saksasta, niin matkailu kuin asumisen puolelta. Tuorein juttu elämisen osalta kertoo työelämästä Saksassa https://www.rantapallo.fi/lempipaikkojani/2017/03/27/toissa-saksassa-kokemuksia-ja-vinkkeja/

    • Reply Hanna lauantai, huhtikuu 1, 2017 at 14:01

      Kiva kuulla kokemuksia asumisesta myös Saksassa, voin kyllä uskoa, että siellä homma toimii vähän paremmin kuin Ranskassa. Mutta nimenomaan matkailunäkökulmasta Ranska on ihan ykkönen, itse kerkesin aika laajasti kiertää Etelä-Ranskaa vaihtovuoden aikana ja silti jäi nähtävää. Kertaakaan ei kuitenkaan tullut sellainen fiilis, että Ranskaan voisi muuttaa pysyvästi tai edes vuotta pidemmäksi aikaa.

  • Reply Janni / Lentopelko perjantai, maaliskuu 31, 2017 at 20:43

    Olipa hauska idea postaukselle! Ranskalainen byrokratia kuulosti ihan kamalalta. 😀 Toivottavasti joskus pääsen itsekin edes hetkeksi ulkomaille asumaan, voi sitten listailla plussia ja miinuksia samalla tavalla. 🙂

    • Reply Hanna lauantai, huhtikuu 1, 2017 at 14:03

      Se nimenomaan oli ihan kamalaa, välillä jopa niin absurdia, että ajatteli olevansa jossain komediaelokuvassa 😀 Toivottavasti sinäkin pääset vielä ulkomaille asumaan, jos ikinä esimerkiksi opiskelujen kautta aukenee mahdollisuus, kannattaa kyllä mennä!

  • Reply Susannastravels sunnuntai, huhtikuu 2, 2017 at 01:39

    Onpas hyvä kooste. Joo samoja asioita tuli mieleeni Ruotsista tossa kohdissa että kallista on (jo pelkästään vaikka pulla kioskista on kallis) ja ennakkoasenteita on yhä myös ruotsinsuomalaisilla. Outoa ettei Espanjassa ole lämmityksiä talvella, onkohan se tapa yleinen? kun kuitenkin Espanja on pohjoisemmassa kuin Turkki ja Kreikka, Kreikassa on jonkinlaiset lämpöpatterit taloissa kuten myös Pohjois-Italiassakin on. Olisikohan tuo vaan joku säästökeino ette ole lämmitystä, etelä-Italiassa Laziossa muistan myös olleen todella kylmä talvella ilman mitään lämmitystä kun sähkö in kallista. Nizzassa vanhassa loma-asunnossa oli sama ongelma, ei lämmitystä. Ranskassa taitaa riippua talosta ja alueesta se onko lämmitystä. Belgiassa oli lämpöpatterit mutta eivät olleet tehokkaita. Tosin luin kerran suomalaisen blogia Skotlannista, joka oli ostanut oman infrapunalämmittimen, että niinkin voi tehdä.

    • Reply Hanna maanantai, huhtikuu 3, 2017 at 09:02

      Taisinpa kirjoittaa hieman epäselvästi tuosta lämmitysasiasta, kyllä Espanjassakin siis oli jonkin sortin lämpöpatterit kämpissä, mutta eivät tarpeeksi tehokkaat, jotta niillä olisi saanut kunnolla koko asunnon lämpöiseksi. Ja kun patterit olivat sähköllä toimivia ja sähkö kallista, ei niitä raaskinut pitää päällä kuin muutaman tunnin ennen nukkumaanmenoa. Oma huoneeni tosin oli kämpän ainut huone, jossa ei patteria ollut, mutta siellä oli sellainen pikkuinen kuumailmapuhallin, jolla sai jonkin verran lämpöä kämppään 😀 Uskoisin, että Pohjois-Espanjassa niillä on jo hieman parempi lämmitys, kun siellä on kuitenkin talvisin kylmempi. Ranskassa tosiaan riippuu ihan talosta lämmitysasiat, vanhoissa taloissa yleensä palellaan vilttien alla, mutta onneksi meidän opiskelija-asuntolan huoneissa oli ihan kunnon lämmitys!

    Leave a Reply