Suomen suurin matkablogiyhteisö

Maailmalla sattuu ja tapahtuu

Reissatessa joutuu monesti mitä ihmeellisimpiin tilanteisiin, ja sainkin Kerran poistuin kotoa -blogin Nooralta haasteen kertoa omista oudoista reissusattumuksista. Alunperin haasteen on laittanut liikkeelle Adalmina’s Adventures -blogia pitävä Anna-Katri. Omille reissuille on osunut kaikenlaista, mutta loppujen lopuksi tähän oli aika vaikea keksiä ne oudoimmat jutut. Lisäksi koska mottoni on, että se parhaiten nauraa, joka itselleen nauraa, ja siitä syystä monia hauskoja sattumuksia on tullut tässä vuosien varrella jo kerrottua tässä blogissa. (Hauskoja hetkiä listasin aikoinaan tässä postauksessa, vaihtovuoden kommelluksia löytyy täältä, Marokon sekopäiset seikkailut on koottu tänne ja maailmanympärimatkan vähemmän mukavista kokemuksista voi lukea tästä postauksesta.) Niinpä yritin tähän juttuun kaivella arkistoista niitä kertomuksia, joita ei ole täällä vielä tullut kerrottua, ainakaan moneen otteeseen.

IMG_6700

Korkkarivaellus pimeän maantien varressa Ranskassa

Tämä juttu itse asiassa löytyi myös tuolta vaihtomuistojen joukosta, mutta sen verran seikkailu oli kyseessä, että en malttanut olla kertomatta sitä tässäkään yhteydessä. Ranskassa meillä oli koulun gaalajuhla, joka järjestettiin jossain Montpellierin ulkopuolella korvessa. Bussiaikatauluja tutkimalla kuitenkin selvisi, että ihan juhlatilan läheisyyteen pääsisi bussilla, joten me Suomi-tytöt toki säästettiin ja hypättiin bussiin. Harmi vain, että jostain syystä bussi ei mennytkään sinne minne piti, vaan jätti meidät lähimpään kylään, joka oli kuulemma päätepysäkki sille vuorolle. Kartan mukaan kävelymatka ei kuitenkaan näyttänyt pitkältä, joten jatkettiin matkaa reippaana juhlatamineissa ja korkkareissa. Käveltiin ainakin kilometri pari, ja kylän jälkeen jouduttiin köpötellä pilkkopimeän maantien vartta hyvän matkaa. Onneksi itsellä oli avaimenperässä pieni lamppu, joka aina napattiin päälle auton tullessa vastaan, heijastimista kun ei tietenkään ollut tietoakaan Etelä-Ranskan pilkkopimeässä illassa. Usko meinasi loppua, ennen kuin juhlatila lopulta löytyi valtatieltä poikkeavan pienemmän tien varrelta. Ja ranskalaiseen tapaan muut saapuivat juhlapaikalle vasta tunti ilmoitetun alkamisajankohdan jälkeen, joten ensimmäinen tunti hengailtiin kaverin kanssa kahdestaan tyhjällä juhlapaikalla. Gaalassa oli mukana myös meidän mukava tutoropettaja ja koulun sihteeri, jotka järkyttyivät kuullessaan, että oltiin tultu bussilla ja kävelty loppumatka. ”Nyt ollaan Ranskassa, täällä täytyy olla varovainen” ja opettajamme huolehtikin, että palattiin takaisin Montpellieriin hänen kanssaan samalla taksilla. Kai hän pelkäsi, että aiotaan palata takaisin pilkkopimeässä tienposkessa tarpoen.

IMG_2710

Solsidanin pimeä kääntöpuoli

Tukholman työharjoittelun ajan asuin ihanalla esikaupunkialueella kaupungin pohjoispuolella Täbyssä. Koko paikka oli kuin suoraan jostain Solsidanista ja viihdyin alueella mainiosti. Elokuun viimeiset viikot asutin isoa omakotitaloa ihan yksikseni, kun kämppikseni palasi takaisin Suomeen. Kesäaikaan Tukholman esikaupunkialueilla tapahtuu kuitenkin paljon asuntomurtoja, koska ihmiset ovat lomilla ja talot monesti tyhjillään. Itsekin vietin pitkät päivät harjoittelussa, joten kämppäni ei varmasti ollut kadun asutuimman näköinen talo. Yhtenä iltana olin kymmenen maissa jo suuntaamassa nukkumaan, kun etuoveen koputettiin. En odottanut vieraita, joten vähän kummastelin, kuka siellä mahtaa olla. Niinpä en rynnännyt suoraan päätä avaamaan, vaan kurkkasin ensin toisen kerroksen ikkunasta alas. Ovella seisoi ulkomaalaisennäköinen nuori mies, joka huomattuaan pääni ikkunassa esitteli minulle kädessään olevaa taulua. Pudistin päätäni, etten ollut kiinnostunut miehen kauppaamasta taiteesta ja tyyppi jatkoi matkaansa. Epäilevänä seurasin hepun menoa ikkunasta ja hän kävi myös (tyhjillään olevan) naapuritalon ovella. Vähän mietityttää, ettei varmasti ollut miehellä puhtaat jauhot pussissa, sillä mikä aika on iltakymmeneltä kaupitella tauluja jollain hiljaisella asuinalueella. Kyseisen tapahtuman jälkeen en ihan levollisin mielin nukkunut viimeisiä öitä yksin isossa talossa. Varsinkaan, kun kesän aikana oli monta kertaa jo käynyt niin, että puhelimeen vastatessa ei toisessa päässä puhunutkaan kukaan.

001 (2)

Ikimuistoinen luokkaretkiyö Bergamon lentokentällä

Lukiosta lähdettiin porukalla matkalle Roomaan ja koska itse kerättiin reissurahat, lennettiin tietysti budjettimatkailijoiden ykköslentoyhtiöllä Ryanairilla. Kun Tampereelta ei suoria lentoja Roomaan ollut, täytyi meidän vaihtaa konetta Bergamossa. Vaihtoaikaa meillä olikin ruhtinaallisesti yön yli ja yhteistuumin päätettiin, että kyllä sitä yhden yön aina lentokentällä pärjää. Melkoisen ikimuistoinen yö, kun leiriydyttiin lentokentän lattialle ja yritettiin saada unen päästä kiinni. Aamuneljältä vartijat saapuivat karjumaan kaikki kentällä nukkujat hereille ja siivoojat hurruuttivat koko yön koneilla vieressä. Nuorena sitä vielä jaksoi huonosti nukutun yön jälkeen olla reippaana jalkeilla koko seuraavan päivän, mutta nykyään ei kyllä lyhyiden yöunien jälkeen pärjää ilman päikkäreitä. Paluumatkalla oltiin onneksi vähän viisaampia ja yövyttiin Bergamossa hostellissa ennen paluulennon lähtöä.

IMG_1719

Amazing Race -henkinen bussimatkustus Malesiassa

Aasiassa ei bussimatkustus aina sujunut niin kuin Strömsössä, kun seikkailimme Singaporesta Tiomanin saarelle ja sieltä Kuala Lumpuriin. Jo mennessä myöhästyimme suunnitellusta bussista, mutta pääsimme lopulta onnellisesti lautalle ja paratiisisaarelle. Takaisin lähtiessä jouduttiin ensiksi odottelemaan isompaa laivaa, kun alkuperäiseen pikkupurtiloon ei mahtunut edes puolet kyytiin haluavista. Perillä mantereen puolella juostaan rinkka selässä muutaman muun samalla laivalla olleen kanssa, että ehdittäisiin ensimmäiseen Kuala Lumpurin bussiin. Loma-aikana kaikki sen illan bussit olivat kuitenkin täynnä ja siinä näiden muiden reppureissaajien kanssa pohditaan, että mitäs sitten. Paikalliset kehottavat hyppäämään Kluangiin menevään bussiin, koska sieltä pääsisi vielä varmasti Kuala Lumpuriin asti. Porukassa oli myös sellaisia, joilla lähti lento seuraavana aamuna ja joilla oli majoitukset varattuna Kuala Lumpurista. Niinpä Kluangin bussiasemalla koettiin kunnon Amazing Race -hetki, kun juostiin porukalla lippuluukulle ostamaan bussilippuja eteenpäin. Ensimmäisellä kojulla oli kuitenkin enää kuusi paikkaa vapaana samalle illalle, joten yhteistuumin luovutettiin liput niille, joilla oli eniten kiire Kuala Lumpuriin. Onneksi bussiasemalta löytyi vielä koju, josta bussilippuja vielä sai ja mekin päästiin muutaman tunnin odottelun jälkeen jatkamaan matkaa.

IMG_3554

Couchsurfing-majoitus remontin keskellä Perpignanissa

Vaihtovuoden aikana majoituin muutaman kerran paikallisten luona sohvasurffaten. Kokemukset olivat pääosin todella positiivisia (lisää luettavissa täältä), mutta yksi vähän vähemmänkin mukava osui matkalle. Perpignanissa yövyttiin nuoren pariskunnan kodissa, jossa oli juuri remontti meneillään. Kiva tietysti, että he ottivat meidät vieraiksi rempasta huolimatta, koska kaupungista oli aika vaikea löytää majoittajaa. Nukuttiin sitten isäntäväen ja kaverini kanssa kaikin ullakolla, joka oli asunnon sillä hetkellä ainut asuttava osa. Ullakolle mentiin kapeita portaita pitkin ja vessassa käytiin parvekkeelle rakenteilla olevassa kylppärissä, jonne vielä tässä kohtaa remonttia satoi sisälle ja josta ei löytynyt myöskään valoja. Kokemushan tuokin oli, mutta vähän siinä mietti, että olisiko hostelli ollut helpompi, vaikka pariskunta olikin todella ystävällinen ja vieraanvarainen. Huvittavaa oli myös, että koska oltiin tulossa takaisin Andorrasta, pyysi mies meitä tuomaan hänelle halpaa tupakkaa ja rommia. Siellä me sitten ihmeteltiin tupakkakaupassa, että mitähän täältä ostetaan, kun kummallakaan ei kyseisen tuotteen ostamisesta ollut kokemusta. Loppu hyvin ja mies sai tupakkansa sekä me katon pään päälle yöksi.

Sellaisia sattumuksia löytyi omista tarinavarastoista. Haastan kaikki ne, joita ei vielä ole haastettu, kertomaan omat kommelluksensa reissun päältä!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply