Suomen suurin matkablogiyhteisö

Jo kolme vuotta ranskattaren reissuja

Aiemmin en ole blogisynttäreistä juurikaan huudellut, mutta ehkä tässä kolmen vuoden iässä olisi jo korkea aika hieman nostalgisoida. Kolme vuotta sitten oli kaunis kesäpäivä ja olin juuri edellisellä viikolla palannut vaihdosta Ranskan Montpellieristä. Vaihtoaikana ajatus blogin perustamisesta alkoi pikkuhiljaa kytemään mielessä, sillä olisi kiva päästä jakamaan reissukokemuksia ja -vinkkejä muillekin kuin omille kavereille. Niinpä vaihdon jälkeen ryhdyin tuumasta toimeen ja pari päivää eri nimiehdotuksia pyöriteltyäni uskaltauduin luomaan sivuston nimeltä Rêves & Voyages. Haaveita ja matkoja tarkoittanut vaikea ranskankielinen nimi jäi tosin viime vuonna historiaan ja blogi ristittiin uudestaan nimellä Ranskatar reissaa, mutta sisältö ei siinä rytäkässä juuri muuttunut.

IMG_1206

Alunperin ajattelin, että blogi olisi varmaan samanlainen päähänpisto kuin aikaisemmatkin hömpötykseni ja varmaan unohtaisin koko blogin pitämisen parin kuukauden jälkeen. Hieman yllättäen niin ei kuitenkaan käynyt, enkä ainakaan lähitulevaisuudessa näe syytä bloggaamisen lopettamiselle. Toki pitkiäkin taukoja täällä on välillä ollut, ja tulee olemaan varmasti jatkossakin, sillä välillä vain elämä (ja siihen liittyvät velvollisuudet) vie mennessään, eikä konetta huomaa avata pitkään aikaan. Mutta tämän jutun ollessa blogin 230. artikkeli, ei oikein voi enää puhua mistään hetken hömpötyksestä, vaan kyllä tästä blogista on ihan oikea harrastus jo tullut. Mitään työtä tai tulonlähdettä en ole ajatellut blogista itselleni hommata, sillä oma mielenkiinto ei riitä siihen, että jaksaisi tätä kehittää jotenkin ammattimaisempaan suuntaan. Koska nytkin jo ehdin tänne kirjoitella melko harvoin, kirjoitan sitten mieluummin siitä pääasiasta, eli reissuistani ja matkakokemuksista kuin yhteistyöpostauksia jutuista X ja Y. Blogia aloittaessani ehkä enemmän ajattelin, että tästä täytyy tehdä jotenkin todella hyvä blogi, että pääsisin sitten blogin kautta testaamaan kaikkia siistejä juttuja ja osallistumaan blogimatkoille sun muille. Nykyisin taas ajattelen, että teen tätä hommaa mieluummin ihan omilla ehdoillani, ja oma mielipiteeni on se, ettei mistään ilmaiseksi koetusta pysty ikinä kirjoittamaan samalla tavoin objektiivisesti kuin asiasta, josta on maksanut. Tukholmassa tykkäsin monista käymistäni museoista, mutta jos olisin joutunut maksamaan niistä sen 10 euroa, en usko että olisin paikkoja yhtä lämpimästi suositellut. Minusta on hienoa, miten monet ovat pystyneet tekemään blogista itselleen tulonlähteen, eivätkä yhteistyöpostaukset muissa blogeissa edes kovasti häiritse, mutta omaan blogiini en sellaisia halua. (Paitsi jos joku tarjoaisi mahdollisuutta päästä mukaan blogimatkalle, niin hulluhan siinä täytyisi olla jos kieltäytyisi ;D Periaatteet tässä asiassa on siis yhtä tiukat kuin keväällä kokeilemassani herkkulakossa, kuukauden kestin ja sitten ratkesin herkuttelemaan, ja sillä tiellä ollaan edelleen…)

P1017549

Kolmeen vuoteen mahtuu aika paljon kaikenlaista. (Tosin kuten yläkuvista huomaa, niin tyyli ei ole muuttunut vuosien varrella sitten yhtään…) Vaihtovuoden jälkeen reissasin ensimmäisen kerran myös kaukomaille, Malesiaan ja Singaporeen. Sen jälkeen vietin elämäni parhaan kesän työharjoittelussa Tukholmassa. Opetusharjoitteluvuoden jälkeen käväisin Pariisissa, miehen kanssa tanssittiin häitä seitsemän vuoden yhteiselon jälkeen, syksyllä kävin Skotlannissa ja viime joulukuussa alkoi pitkään odotettu maailmanympärimatka. Ja seuraava reissu on jo varattu, elokuussa kutsuu Slovenian upeat maisemat, koska ensimmäistä kertaa elämässäni vietän palkallista kesälomaa. Blogisynttäreiden kunniaksi kaivelin arkistojen aarteista 10+1 suosikkipostaustani vuosien varrelta ja listasin ne tähän. Yllättäen itselle merkityksellisimpiä olivatkin nuo vaihto- ja harjoittelujutut, eivätkä maailmanympärimatkan upeista kohteista kertovat postaukset. Toisaalta maailmanympärimatkan jutut ovat vielä niin tuoreessa muistissa, ettei aika ole kullannut muistoja samalla tapaa kuin vaihtovuotta muistellessa.

1. 10 asiaa, joita ei kannata tehdä Marokossa

Tämä postaus on myös yksi koko blogin luetuimmista jutuista vuodesta toiseen, ja itseäkin edelleen naurattaa, miten Marokon reissulla oltiin niin helposti höynäytettävissä ja langettiin kaikkiin mahdollisiin turistiansoihin. Matkailu avartaa, ja reissu Marokkoon kyllä todellakin avarsi, sillä kyseessä oli myös ensimmäinen reissuni Euroopan ulkopuolelle. Kulttuurishokki vyöryi päälle Marrakechin vilinässä seikkaillessa ja ilmasto-olosuhteet aavikon talvessa olivat kaikkea muuta kuin rantalomaa. Mutta siitäkin selvittiin, ja voi että, miten yhdeksän neliön vaihtariasuntolan koppi tuntui luksukselta tuon reissun jälkeen.

IMG_5039

2. 7 askelta oppia puhumaan riikinruotsia

Tukholman harjoittelun aikana yritin kovasti päästä eroon muminsvenskastani ja kirjasin myös blogiin askeleet kohti ihan aitoa riksvenskan ääntämystä. Näin kielitieteilijänä eri murteet kiehtovat, ja Ruotsissa vietetyn kesän jälkeen suomenruotsi kuulostaa omaan korvaan aika hassulle, vaikka enhän itsekään täysin ole päässyt suomalaisesta korostuksesta eroon. Tämä postaus keräsi paljon kommentteja, ja monet kertoivatkin, että haluaisivat käyttää ruotsin kieltä enemmän. Oma neuvoni on, että rohkeasti vaan suu auki ja praattaamaan, eikä kannata lannistua siitä, että ruotsalaiset herkästi tahtovat vastata enkuksi.

3. Kymmenen unohtumatonta vaihtomuistoa

Aika kultaa muistot, siksi parin vuoden jälkeen kaikkea vaihtoon liittyvää muistelee enää nostalgisesti vaalenapunaisten rillien läpi. Tässä postauksessa on taas ikuistettuna sellaisia ikimuistoisia sattumuksia, joille saa nauraa vielä keinutuolissakin.

4. Etelä-Amerikka oli rakkautta ensi silmäyksellä

Buenos Airesin lentokentällä kirjoitettu juttu siitä, miksi Etelä-Amerikka vaan oli niin mahtava paikka ja miten lattarimeininki osui ja upposi allekirjoittaneeseen ihan täysillä. En edelleenkään osaa sitä perustella paremmin kuin tähän postaukseen kirjoittamallani lauseella: ”Ja silloin tällöin kaikuvat lattarirytmit muistuttavat siitä, että elämä on fiestaa täällä myös zumbatunnin ulkopuolella.” Tässä kevään aikana on säännöllisin väliajoin iskenyt järkyttävä kaipuu takaisin Etelä-Amerikkaan, ja sitä olen yrittänyt lääkitä niin zumbatunneilla kuin lattarirytmien tahdissa tiskatessa. Mutta ei kai tässä mikään muu auta kuin ruveta seuraavaa reissua kyseiseen maailmankolkkaan suunnittelemaan!

IMG_0378

5. Näillä Suomi-faktoilla shokeeraat ulkomaisen ystäväsi

Vaihdon aikana oli hauska jaella Suomi-tietoutta kansainvälisille kavereille, sillä loppujen lopuksi monen tiedot tästä mystisestä ja kylmästä Pohjolan maasta olivat aika hataralla pohjalla. Suomessa me vain ajellaan poroilla kouluun, nukutaan igluissa ja pidetään jääkarhuja lemmikkeinä, eiks niin? Moni yllättyi siitä, että Suomessakin on välillä hellettä, kesällä aurinko ei laske ollenkaan ja meille maksetaan opiskelusta. Vaikka tällä hetkellä tiedotusvälineitä seuratessa tulee fiilis, että Suomessa menee kaikki asiat päin metsää, niin ulkomailla asuneena osaa kuitenkin arvostaa monia juttuja, joita ennen piti itsestäänselvyytenä.

6. Voyagesvoyages…

Kilometripostaus, jossa luettelin kaikki vaihtovuoden aikaiset reissuni, ja niitähän riitti! Monelle vaihtovuosi on varmasti biletystä, mutta itse otin ehdottomasti hyödyn irti siitä, että Montpellieristä käsin oli helppo tehdä lyhyitä retkiä eri puolille Etelä-Ranskaa.

IMG_2625

7. 10 syytä rakastaa Etelä-Ranskaa

Ja koska vaihdon aikana tuli niin kattavasti kierrettyä eteläistä Ranskaa, niin olihan ne parhaat paikatkin listattava. Jos saisi koko loppuelämän ajan matkustaa vain yhteen kohteeseen, olisi Etelä-Ranska hyvä valinta, koska sieltä löytyy niin monenlaista maisemaa. Yhtenä päivänä olet rannalla ottamassa aurinkoa ja seuraavana päivänä voit mennä vuorille patikoimaan.

8. Ei enää ikinä Aasiaan: reissun yhteenveto ja budjetti

Kulttuurishokki se tämänkin postauksen taustalla vaikuttaa. Aasia on itselle vielä melkoisen tuntematon maanosa. Mutta se vähä, mitä nähtiin Malesian ja Singaporen reissulla, ei kyllä saanut sydäntä sykkimään aasialaiselle elämänmenolle. Ruokana oli välillä mitä kummallisempia virityksiä, asioiden organisointi oli vielä valovuosien päässä ranskalaisestakin ”tehokkuudesta” ja Aasiaan reissatessa yksi minulle tärkeä matkailun osa-alue, kielitaidon kehittäminen, jää aina sivuseikaksi, kun en mitään maanosassa puhuttavaa kieltä osaa (enkä toisaalta ole kiinnostunut opettelemaankaan).

IMG_1929

9. Ranskalaisen yhteiskunnan kummallisuuksia

Jokaisessa maassa on varmasti omat kummallisuutensa. Ranskassa minua naurattivat monet yleiset tavat, kuten shekkivihkojen käyttö (hei haloo ranskalaiset, nyt eletään 2010-lukua, pankkikortit eivät ole enää mikään uusi keksintö), jonottamisen hitaus, byrokratia (no se välillä kyllä itkettikin) sekä julkisissa kulkuvälineissä sekunnin välein toistuva anteeksipyytely. Toisaalta taas tänä keväänä olen yhden ranskalaisen vaihtarin kanssa jutellut paljon kulttuurieroista ja hänen mielestään on pyöristyttävää, etteivät suomalaiset ovesta kulkiessaan katso tuleeko takana joku, jolle täytyisi pitää ovea auki, vaan ovi suoraan sanottuna läimäytetään takana tulevan päälle, jos tämä ei älyä laittaa kättään väliin. Itse tykkään kovasti vertailla eri maiden tapoja, ja tähän postaukseen kokosin joitain huomioita ranskalaisesta yhteiskunnasta, jotka eniten pistivät vaihtoaikana silmään. Olisi kyllä hauska lukea vastaavanlainen juttu siitä, mitä ulkomaalaiset pitävät Suomessa kummallisena.

10. San Sebastián – surffaajia ja hyvää ruokaa

Lempipostauksissani ei kamalasti ole suoranaisia kohdepostauksia, mutta tämä juttu oli pakko nostaa esiin. Ihan vain siksi, että mielestäni Espanjan Baskimaalla sijaitseva San Sebastián on yksi upeimmista käymistäni paikoista ja aivan liian tuntematon suurelle yleisölle. Pohjois-Espanja on jäänyt tuosta reissusta asti houkuttelemaan, Baskimaan vehreät maisemat olivat sen verran upeita, että pakko vielä päästä tuonne uudestaankin!

IMG_9835

+1. Tack Sverige!

Koska minulla on aina vaikeuksia saada listoille mahtumaan vain tietty määrä juttuja, täytyy tälläkin kertaa turvautua bonuskohtaan. Tämä postaus on kirjoitettu Tukholmassa vietetyn kesän päätteeksi, ja itselle juttu tiivistää hienot kolme kuukautta naapurimaassa. Kesä Tukholmassa oli kokonaisuudessaa ihan mahtava kokemus, ja tänäkin vuonna olen vielä kaiholla muistellut kaikkea Tukholmassa tapahtunutta. Maailman parasta työporukkaa, kesäisiä saaristoretkiä, Gamla Stanin kapeita kujia, esikaupunkialueen idyllistä tunnelmaa ja kaikkea sitä, mikä Ruotsissa vain on hippusen paremmin. Oj då. 

Olisi muuten kiva kuulla teiltä lukijoilta, onko joku kolmen vuoden aikana kirjoittamani juttu jäänyt jotenkin erityisesti mieleen? 🙂 Ja onko mukana ketään, joka olisi lukenut tätä blogia ihan alusta asti (se olisi melkein kymmenen pisteen ja papukaijamerkin arvoista)?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply sonjanette | FIFTYFIFTY lauantai, kesäkuu 4, 2016 at 11:37

    Kuulostavat kivoilta nuo postaukset, täytyy tutustua niihin vähän lähemmin. 🙂 Mä olen aloittanut oman blogini vasta tammikuun lopussa ja nyt ihan hurahtanut tähän. Kauhistuttaa, koska haluaisin kirjoitella muitakin asioita, mutta niin vaan aina kirjaudun tänne sisään… Omat vaihtarikertomukseni mulla on vielä kirjoittamatta, mutta jossain vaiheessa niiden kimppuun. Mullekin vaihtariaika on se kaikista mieleenjäänein aika, ei edes Australia ja Uusi-Seelanti pärjää Hollannille tässä kilpailussa.

    • Reply Hanna sunnuntai, kesäkuu 5, 2016 at 18:02

      Se on kyllä jännä, miten bloggaamiseen hurahtaa enemmän kuin mihinkään muuhun kirjoitusharrastukseen. Varmaan juuri vuorovaikutus lukijoiden kanssa tekee tästä niin kivaa, on mukavampi kirjoitella oikeille ihmisille kuin pöytälaatikkoon. Vaihtoaika on kyllä mun elämässä ehdottomasti käänteentekevin vaihe. Jotenkin vaihdon aikana sai enemmän rohkeutta ja sen jälkeen on uskaltanut lähteä toteuttamaan muitakin suuria matkaunelmia 🙂

  • Reply Noora lauantai, kesäkuu 4, 2016 at 12:30

    Onnea blogisynttäreistä! Mullakin on tässä kuussa moiset tulossa, tosin vasta yksi vee -sellaiset, mutta oon aika ihmeissäni, että ne ovat oikeasti tulossa 😀 Mahtavan pitkä blogihistoria sulla jo on, pitääkin löytää aikaa kahlata sun blogia enemmänkin läpi, huipun kuuloisia postauksia nostit tossa esiin! Mullakin oli Singapore ja Malesia ekat Aasian kohteeni, tossa reilu vuosi sitten. Singapore ihastutti, Malesia (tai Kuala Lumpur, koska siellä en oikein muualla vieraillut) jätti taas vähän kylmäksi. Malesiaan voisin kyllä palata, mutta jonnekin muualle seuraavaksi 🙂

    • Reply Hanna sunnuntai, kesäkuu 5, 2016 at 18:03

      Haha mustakin tuntuu, että justiinhan tässä vasta aloittelin blogia, ja miellän itseni edelleen aloittelevaksi bloggaajaksi. Mutta on tässä vain vuosia jo vierähtänyt! Mulla taas meni toisinpäin, että Singapore oli vähän tylsä, mutta Kuala Lumpur vaikutti mielenkiintoiselta. Mutta ehdottomasti Malesiasta löytyy kiinnostavampiakin paikkoja, me oltiin Tioman-saarella, joka oli oikea paratiisi! 🙂

  • Reply Pekka sunnuntai, heinäkuu 24, 2016 at 14:05

    Hei,
    Kivasti ja positiivisesti kirjoittelet. Matkakertomuksiasi on ilo lukea. Itse olen lomaillut ympäri Ranskaa monena vuonna ja kielitaitoakin alkaa olla sen verran, että eivät enää yritä kääntää englantiin.

    Hyviä reisssuja ja toivottavsti jatkat kirjoittelua.

    t. Pekka

    • Reply Hanna sunnuntai, heinäkuu 24, 2016 at 16:51

      Hei Pekka! Kiitos kommentistasi ja kiva kuulla, että olet tykännyt blogin jutuista 🙂 Mukavia reissuja sinullekin ja kyllä se vaan niin on, että ranskan suhteen hyvän kielitaidon mittari taitaa olla se, kun ranskalaiset eivät enää vaihda englantiin.

    Leave a Reply