Suomen suurin matkablogiyhteisö

Valparaíso on vertaansa vailla

Vieläkö maailmanympärimatkan jutut jaksaa kiinnostaa teitä lukijoita? Tajusin nimittäin, että Chilestä ei reissun päältä tullut kirjoiteltua juuri mitään, kun Chilen jälkeen siirtyminen Uuteen-Seelantiin ja autossa nukkuminen aiheutti hieman haastetta nettiyhteyksien löytämiseen. Yksi viimeisimmistä kohteistamme Etelä-Amerikassa oli ihana Valparaíson kaupunki, jonka aluksi ajattelin olevan hieman liian boheemi hippipaikka omaan makuuni, mutta josta hetken värikkäillä kaduilla kuljeskeltuani aloin tykätä ihan mielettömästi. Chilen pääkaupunkin Santiagon kupeesta löytyvä satamakaupunki oli todella erilainen kuin mikään muu näkemämme kaupunki Etelä-Amerikassa. Esimerkiksi Santiagoon verrattuna Valparaíso oli paljon rosoisempi, mielenkiintoisempi ja jollain tapaa aidompi. Muilta reissaajilta oltiin kuultu Santiagon olevan jokseenkin tylsähkö paikka (ja sitä se olikin), joten tehtiin ihan oikea päätös, kun päätettiin viettää reissun loppupäästä enemmän aikaa juuri Valparaísossa ja varattiin Santiagon kiertelyyn vain yksi päivä.

IMG_0619

Valparaíson kaupunki muodostuu kukkuloista, joilla nököttää silmänkantamattomiin värikkäitä taloja sekä kukkuloiden eli cerrojen ja meren väliin jäävästä tasaisesta alueesta. Juuri nuo kukkulat olivat täynnä värikkäitä taloja, mukulakivikatuja, kapeita portaita ja katutaidetta. Lisäksi kukkuloilta avautui kivat näkymät alas kaupunkiin. Parasta Valparaísossa olikin kävellä päämäärättömästi kukkuloiden kapeilla kujilla ja katsoa, mitä tulee vastaan. Itse en erityisemmin perusta graffiteista, vaan suurin osa on omiin silmiini pelkkiä töhryjä, mutta Valparaísossa näki todella paljon myös upeita maalauksia seinillä. Kivoimmat (ja myös turvallisimmat) kukkulat olivat Cerro Concepción ja Cerro Alegre, ja majoitus kannattaa etsiä jommalta kummalta alueelta. Me yövyttiin Concepciónin alueella kivassa pienessä hostellissa, Casa Fischerissä, jossa yhtenä iltana hostellin vapaaehtoistyöntekijät järjestivät jopa grillibileet. Tuolla Concepciónissa tuntui kuin olisi ollut jossain pienessä kylässä eikä suinkaan yhdessä Chilen isoimmista kaupungeista.

IMG_0515 IMG_0521 IMG_0524

Aivan täydellistä näköalapaikkaa ei onnistuttu löytämään, vaikka monta kierrettiinkin. Jokaiselta näkymän edessä oli aina jotain taloja tai muita rakennuksia, mutta suosituimpia näköalapaikkoja vaikuttivat olevan Concepciónin Paseo Atkinson ja Paseo Gervasoni sekä satamaan avautuva Paseo 21 de Mayo. Myös Plaza Bismarckilta hieman ylempää kukkuloilta avautui ihan kiva näköala. Valparaísossa kannattaa myös varautua kiipeämiseen, sillä kukkuloille liikennoiville vanhanaikaisille hisseille oli monesti sellaiset jonot, että portaita pitkin pääsi nopeammin perille. Ilmeisesti hissejä ei ollut aikoinaan suunniteltu sellaisille turistimäärille, joita Valparaísossa nykyään liikkuu.

IMG_0532 IMG_0536 IMG_0542

IMG_0549

Värikkäitä portaita löytyy joka puolelta kukkuloita, meidän hostelli sijaitsi näiden Fischerin portaiden varrella. Ihan vieressä Urriola-kadulla sijaitsi muuten todella kiva empanada-paikka, jonne tosin oli lähes aina hirmuiset jonot. Me osuttiin paikalle yöllisen bussimatkan jälkeen aamulla niin aikaisin, että  oltiin vielä ainoat asiakkaat, mutta kun myöhemmin yritettiin päästä hakemaan herkullisia empanadoja, oli paikka joko tupaten täynnä tai jo kiinni.

IMG_0557

Kaupungin tasaisella alueella rakennukset olivat vähän uudempia ja varsinainen liikekeskusta löytyikin tuolta. Ennen kaupunkiin saapumista laitoin miehen hommaksi Valparaíson turvallisuustilanteen selvittelyn, ja joidenkin lähteiden mukaan vain tuo tasainen keskustan alue on turvallista aluetta ja kukkuloilla pääsisi heti arvotavaroistaan eroon. Sitä vastoin Iguazúlla tapaamamme saksalainen Valparaísossa vaihdossa ollut tyttö sanoi juuri Concepciónin ja Alegren olevan turistille turvallisimpia alueita. Taskuvarkauksia tuolla ilmeisesti tapahtuu keskimäärin enemmän kuin Chilessä yleensä ja itsekin olen kuullut samalla espanjan kurssilta olleelta tytöltä, että hänen kameransa oli varastettu juuri Valparaísossa (toisaalta sama tyyppi oli kuulemma joutunut kameravarkaan uhriksi myös Tampereella). Patagonian pikkukaupungit olivat suurimmaksi osaksi olleet hyvin turvallisia ja Valparaísoon saapuminen hieman jännitti kaikkien netistä luettujen kauhukertomusten jälkeen, sillä ilmeisesti kurssikaverini ei todellakaan ollut ainoa, joka oli saanut Valparaísossa heittää hyvästit kameralleen. Varmuuden vuoksi en järkkäriä tuolla kuljettanut mukana, mutta muuten saatiin kyllä ihan rauhassa kulkea, vaikka käytiin kävellen myös ylempänä kukkuloilla. Valparaísoon matkatessa kannattaa kyllä olla tietoinen turvallisuusasioista ja arvotavaroista kannattaa pitää hyvää huolta, mutta itse en kokenut, että kaupunki olisi tuntunut mitenkään muuta Etelä-Amerikkaa vaarallisemmalta. Toki katukuva oli ehkä hieman rähjäisempi ja suurkaupunkiin mahtui jos jonkinlaista tallaajaa, mutta kyllä eniten kauhunhetkiä koin, kun Valparaíson runsaslukuiset kulkukoiralaumat alkoivat kulkea perässä. Kulkukoiria oltiin toki nähty ennenkin ja huomattu niiden lähtevän seuraamaan erityisesti turisteja, mutta Valparaísossa koirat tulivat enemmän iholle ja lähes tunkivat kuonoa jalkoihin kiinni. Mitään pahaa ne eivät toki tehneet, mutta näin koirakammoisena olisi toivonut niiden pitävän muiden kaupunkien kulkukoirien tavoin sellaisen suomalaisten sosiaalisesta kanssakäymisestä  tutun parin metrin hajuraon. Koirat eivät kuitenkaan olleet ainoat eläimet Valparaísossa, sillä Muelle Barónin laiturin lähistöltä löytyi myös merileijonia köllöttelemästä. (Onneksi oltiin Argentiinassa maksettu siitä, että päästiin näitä otuksia näkemään, kun Valparaísossa niitä olisi nähnyt ihan ilmaiseksi…)

IMG_0568 IMG_0574 IMG_0602 IMG_0606

Valparaíson viereinen kaupunki Viña del Mar sitä vastoin on ihan eri maata värikkään satamakaupungin kanssa. Viña on näistä kahdesta se siistimpi ja ilmeisesti myös turvallisempi, sillä joillain nettisivuilla suositeltiin siellä majoittumista Valparaíson sijaan. Me tehtiin päiväseltään retki Viñaan, koska haluttiin päästä rannalla, Valparaíson puolelta kun ei uimarantoja oikein löydy. Viñaan pääsee kätevästi pikkubusseilla, vaikka hieman sekavalta tuo paikallisliikenne vaikuttikin. Vihreät bussit menivät yleensä Viñaan ja punaiset liikennöivät Valparaíson sisällä. Paikallisilta kysymällä oltiin aina oikeassa bussissa ja jäätiin oikealla pysäkillä pois, mutta en voi sanoa, että parin päivän aikan olisi opittu tuolla kulkemaan. Viñaan menevät bussit menivät vielä eri reittejä, ja rannalle mennessä jouduttiin kävellä viimeiset pari kilometriä, kun bussi kurvasi kohti keskustaa. Takaisin päin tullessa löydettiin sitä vastoin pysäkki myös lähempää rantaa. Pikkubusseilla liikkuminen oli kuitenkin ihan tajuttoman halpaa, Viñaan pääsi 50 sentillä ja Valparaíson sisäiset matkat olivat vielä halvempia. Tuolla kulki myös yksi metrolinja rannan tuntumassa (tosin tämä metro ei kulkenut maan alla ilmeisesti ollenkaan) ja lisäksi Valparaísossa pääsee liikkumaan myös kiskobussilla. Nämä olisivat ehkä olleet pikkubusseja selkeämpia kulkupelejä, mutta busseilla oli kuitenkin kaikista monipuolisimmat reitit, joten muita kulkuvälineitä ei tullut testattua.

IMG_0629 IMG_0636

Viñan rannoilla ei uimisesta kannata haaveilla, sillä aallot ovat sen verran voimakkaat, että uiminen on kiellettyä. En toki tiedä, onko kielto voimassa aina vai satuttiinko paikalle sellaisena päivänä, jolloin veteen ei ollut asiaa. Paikallisten suurta hupia oli seisoskella vesirajassa ja juosta aaltoja karkuun niiden vyöryessä päälle. Meidän ei kuitenkaan tarvinnut enää rannalla viilentyä aallokossa, sillä saatiin kunnon suihku jo kävelymatkalla rannalle. Vaikka rantakadun ja meren välissä olikin useiden metrien pudotus alas, niin tarpeeksi suuret aallot roiskaisivat voimalla kivimuurin yli kadulle ja me satuttiin tietysti juuri sellaisen alle. Suolavesi pärskähti kunnolla päälle, eikä siinä kerinnyt juuri muuta tehdä kuin kääntyä selkä aaltoihin päin ja yrittää suojata laukkua kastumiselta. Onneksi oli lämmin päivä, eikä haitannut olla märillä vaatteilla koko loppupäivää.

IMG_0660 IMG_0670

Mikäli Chileen joskus reissaa, kannattaa ehdottomasti käväistä myös Valparaísossa, jonne pääsee Santiagosta käsin todella näppärästi bussilla. Vuoroja menee niin usein, että lippuja ei tarvi ostaa etukäteen, mekin saatiin bussiasemalla heti lipun oston jälkeen hypätä bussiin. Matka kesti muistaakseni reippaan tunnin (maksimissaan kaksi) ja matka maksoi vain 3000 pesoa, eli noin 4€. Veikkaisin, että päiväretkikin Santiagosta onnistuisi helposti, mutta mielestäni kannattaa ehdottomasti olla edes pari päivää ja käväistä myös Viña del Marin puolella.

IMG_0689

VALPARAÍSO,
qué disparate
eres,
qué loco,
puerto loco,
qué cabeza
con cerros,
desgreñada,
no acabas
de peinarte,
nunca
tuviste
tiempo de vestirte,
siempre
te sorprendió
la vida

Oda a Valparaíso – Pablo Neruda 

Ei sitä voi kuin olla samaa mieltä Valparaísosta kotoisin olleen runoilija Pablo Nerudan kanssa siitä, että Valparaíso todella on kaikessa kaoottisuudessaan ja rosoisuudessaan kaupunki vertaansa vailla ja ehdottomasti oodin arvoinen.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Maarit Johanna tiistai, toukokuu 10, 2016 at 13:42

    Voi kaunis Valparaiso ja merijellonat! Vina näyttää ja kuulostaa omaan silmään ja korvaan paljon hauskemmalta ja värikkäämmältä paikalta. Vitsi kun olis vielä mahdollista joskus muuttaa tuonne.

    • Reply Hanna tiistai, toukokuu 10, 2016 at 14:03

      Valparaíso oli kyllä kaunis, omalla rosoisella tavallaan! Oli jännä, miten ihan vieressä oleva Viña oli niin erilainen kaupunkina, molemmat olivat kyllä upeita, mutta Viñaan ehkä muuttaisin mieluummin. En voisi kuvitella asuvani kaupungissa, jossa on niin paljon portaita kuin Valparaísossa 😀

  • Reply säppä tiistai, toukokuu 10, 2016 at 15:00

    Oi miten kaunista! Chilessä ja erityisesti Valparaisossa olisi kyllä kiva käydä. Ja vaikka missä muualla Etelä-Amerikassa. 😀 Vasta Agentiinassa, Brasiliassa ja Uruguayssa tullut käytyä, mutta koko maanosa vetää puoleensa magneetin lailla..

    • Reply Hanna keskiviikko, toukokuu 11, 2016 at 09:21

      Mä oon kyllä tainnut joutua saman magneetin kohteeksi, sillä mikään muu maanosa ei kiinnosta tällä hetkellä samalla tavoin kuin Etelä-Amerikka! Ehdottomasti kannattaa käydä Chilessäkin joskus ja Valparaíso on aika helppo kohde ottaa mukaan reissuun, koska todennäköisesti Chilen valloitus täytyy aloittaa lentämällä Santiagoon, josta ei tarvi tehdä Valparaísoon kuin pieni koukkaus 🙂

  • Reply Katja tiistai, toukokuu 10, 2016 at 22:25

    Voi ei kun näin tämän otsikon bloglovinin feedissäni mietin, että voinko avata tätä. Hain siis Vina del Mareen vaihtoon keväälle. Olis ollut niin unelma. Ehdin jo googlettaa mm. kaiken ja näin jo itseni kävelemässä rannalla ja tutkimassa Valparaison katuja ja lomilla reissaten Patagoniassa ja aavikolla ja… No varmasti tuli jo selväksi, että koin ihan jäätävän pettymyksen kun sain kv koordinaattorilta viestin etten tullut valituksi. 😀 🙁

    Mutta edelleenkin se on mun unelma ja tämäkin postaus vahvisti sitä, että haluan ihan oikeasti tuonne! Ehkä haen sinne ensi haussa uudelleen. 😀 Tai sitten lähden vaan reissuun vielä joku päivä.

    • Reply Hanna keskiviikko, toukokuu 11, 2016 at 09:24

      Voi että, miten harmittavasti sulle on käynyt 🙁 Voin vain kuvitella, mikä pettymys tuo on ollut, jos on jo kovasti ehtinyt vaihdosta haaveilla. Mutta ensi vuonna haet ehdottomasti uudestaan, niin eiköhän vielä haave vaihtovuodesta tuolla toteudu! 🙂 Kuulostais kyllä ihan huipulta suunnitelmalta, viettää lukukausi Viñassa ja reissata ympäri Chileä, olisi varmaan itsekin täytynyt aikanaan tajuta hakea tuonne vaihtoon 😀

    Leave a Reply