Suomen suurin matkablogiyhteisö

Upeinta Argentiinaa – Perito Morenon jäätikkö

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille täältä Argentiinasta!

Me vietettiin koko aattopäivä retkellä bongailemassa pingviinejä ja merileijonia, ja illalla oltiin lopulta niin väsyneitä, että nukahdettiin ennen vuodenvaihtumista. Kovat bileet siis täällä meillä 😀 Kaupungilla ei kuulemma kummempia uudenvuoden juhlintoja olisi ollut, vaan ilotulitteiden ampuminen on kielletty tulipalovaaran takia. Havahduin kyllä keskiyöllä paukkeeseen, että ilmeisesti kieltoa ei ihan täydellisesti noudatettu. Vuosi 2015 oli aikamoinen ylä- ja alamäkien vuosi, toisaalta vuoteen mahtui naimisiinmeno ja tälle matkalle lähteminen, mutta suurin osa vuodesta on kuitenkin ollut pelkkää puurtamista koulun ja töiden osalta. Oikein asiaa mietittyäni tajusin, että ennen joulukuuta ja maailmanympärimatkan alkua en ollut koko vuonna viettänyt edes viikon mittaista lomaa. Kolmeksi kuukaudeksi arjesta irtautuminen on siis kyllä tullut tarpeeseen ja tätä varten niitä töitäkin tuli syksyllä paiskittua. Kohta tulee kuukausi täyteen lattarielämää täällä Etelä-Amerikassa ja alan tykästyä enemmän ja enemmän Argentiinaan, vaikka ensifiilikset maasta eivät olleetkaan mahtavat. Mutta paikka, jossa aamupalaksi syödään kakkuja, jossa jätski on jopa parempaa kuin Italiassa ja jossa elämänmeno on ihanan leppoisaa, ei voi olla huono. Argentiina on myös erittäin monipuolinen maa. Nähtiin jo Pohjois-Argentiinan trooppiset metsät, Tulimaan jylhät vuoristomaisemat, Buenos Airesin vilinä, rantaelämää täällä Puerto Madrynissa ja lumisia maisemia El Calafatessa. Huimaa, että kaikki tämä mahtuu saman maan sisälle, vaikka onhan täällä välimatkat kyllä pitkät, meillä on taas illalla edessä yksi, tällä kertaa vain 15 tunnin bussimatka. Eiköhän matka kuitenkin ole sen arvoinen, jos kohteena on Argentiinan suklaapääkaupunki, Bariloche.

Yksi Argentiinan upeimmista paikoista löytyi El Calafaten liepeiltä, nimittäin massiivinen Perito Morenon jäätikkö. Kuvista on hieman vaikea hahmottaa mittasuhteita, mutta jäätikkö jatkui silminkantamattomiin ylös vuorille asti. Jäätikkö oli myös noin 50 metriä korkea, vaikka ylhäältä katsottuna näyttikin paljon matalammalle. Tuo oli luontokohde minun makuuni, sillä bussilla pääsi lähes jäätikön viereen, jossa kulki reittejä jäätikön vieressä. Pituutta eri reiteillä oli yhteensä vain pari kilometriä ja periaatteessa ne pystyi kiertämään hyvinkin nopeasti. Meitä vastaan tulikin yksi tyttö, joka kyseli, että tässäkö kaikki reitit oli. Hän oli kävellyt ne vartissa läpi, vaikka hotellilla olivat sanoneet, että aikaa tarvii varata vähintään puolitoista tuntia. Ja nopeastihan tuon kiertää, jos vain kävelee, mutta idea onkin pysähdellä ja ihailla jäätikköä eri kulmista. Lisäksi kannattaa hetkeksi istahtaa ja päivystää, josko jäätiköstä lohkeaisi pala jylinän saattelemana. Jäätikkö nimittäin piti aikamoista pauketta, kun jäätikön keskellä halkeili ja liikkui paloja. Välillä myös reunalta lohkesi pala, joka putosi jäätikköä ympäröivään järveen. Meidän tuolla ollessa jäätikkö oli aika rauhallinen, ja nähtiin vain parin hieman isomman palan lohkeavan.

Yhden tippuvan palasen sain jotenkuten taltioitua kuviin. Asiaa hieman hankaloitti se, että ääni tuli hieman myöhässä ja yleensä lohkare oli jo pudonnut, kun alkoi kuulua jylinää.

Perito Morenon kaikki reitit ovat helppokulkuisia, eli vaelluskengille ei tällä kertaa ollut kummempaa tarvetta. El Calafatessa oli tuolloin satanut edellisenä yönä luntaa ja myös vuorilla oli kunnon lumipeite. Meillä taisi olla loppujen lopuksi valkoisempi joulu kuin Suomessa tänä vuonna. Aamulla tosin satoi kaupungissa jo vettä ja hieman mietittiin jäätikköretken mielekkyyttä vesisateessa ja edellisen päivän bussimatkasta väsyneenä. Onneksi kuitenkin mentiin, sillä aurinkohan tuolla paistoi ja iltapäivällä siellä oli jo suhteellisen rauhallista, iso osa turisteista taitaa suunnata jäätikölle jo aamusta. Aikaa jäätikön tutkimiseen oli kolme ja puoli tuntia, ja se oli juuri sopiva aika. Kerittiin kierrellä rauhassa eri reitit läpi, istuskella ja odotella lohkareiden putoamista sekä syödä eväät. Liikaa luppoaikaakaan ei kuitenkaan jäänyt, vaan saatiin hypätä lähes heti bussiin, kun kaikki oli kierretty. Tuolla olisi voinut mennä myös veneajelulle jäätikön vierelle, mutta mielestäni jo näillä reiteillä pääsee ihan tarpeeksi lähelle, eli veneajeluun ei välttämättä kannata pennosiaan sijoittaa.

Upeita maisemia näkyi myös bussin ikkunasta matkalla. Tuolla oli selkeästi eniten lunta kaikista käymistämme paikoista ja myös kylmin. Tosin lähtöpäivänä myös El Calafatessa paistoi aurinko ja oli lämmin, joten ehkä me osuttiin tuonne huonoon aikaan.

Tietoisku Perito Moreno:

Jäätikölle pääsee kätevimmin El Calafatesta, josta on puolentoista tunnin bussimatka kansallispuistoon. Bussi maksoi 405 pesoa, sisäänpääsy puistoon 260 pesoa. El Calafatessa on helppo käydä Chilen puolelta käsin, bussi Puerto Natalesista maksoi 15 000 Chilen pesoa, ja matka kesti viisi tuntia. Meidän hostellia El Calafatessa taas en suosittele, en tiedä, mikä aivopieru taas iski, kun varasin Hostelling International -ketjun hostellin, vaikka en ole yhdessäkään heidän paikassaan viihtynyt. Los Pioneros -hostelli sijaitsi melko kaukana jo keskustasta, alueella joka ensisilmäyksellä vaikutti jo ihan slummille. Yö dormissa maksoi n. 16€, mutta meidän huoneeseen mentiin portaita pitkin ulkokautta, mikä ei siinä kylmyydessä ja sateessa ollut kovin kiva. Eli aina kun halusi käydä vessassa, niin takki päälle ja sateeseen. Huoneessa oli varsinkin ekana yönä ihan järkyttävän kylmä ja koko paikka oli kolkko ja laitosmainen. Keittiökin muistutti vähän ihanaa asuntolakeittiötäni Ranskassa. 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Jane / Lomaunelmia ja unelmalomia keskiviikko, tammikuu 20, 2016 at 03:45

    Wau miten upea paikka! Olen käynyt jäätikön reunalla Grossglocknerilla Itävallassa mutta se kyllä kalpenee vaatimattomaksi näiden kuvien rinnalla. Tämä menisi ehdottomasti bucket listille jos sen vielä teen tässä päivänä jonain 🙂

    • Reply Hanna lauantai, tammikuu 23, 2016 at 02:14

      Oli kyllä vaikuttava paikka! En usko, että Euroopasta löytyy saman kokoluokan jäätiköitä, ainakaan kovin montaa. Ehdottomasti vaan Argentiina bucket-listalle! 🙂

    Leave a Reply