Suomen suurin matkablogiyhteisö

Iguazún putoukset Argentiinan puolelta

Iguazún putouksilla kannattaa ehdottomasti vierailla myös Argentiinan puolelta. Tosin meidän mielestä ensiksi kannattaa käydä Brasilian puolella ja seuraavana päivänä Argentiinan puolella. Tämä siksi, että Brasilian puolelta saa hyvän kokonaiskuvan putouksista, kun taas putoukset ovat vaikuttavamman Argentiinan puolella, jossa niitä pääsee paljon lähemmäs. Lisäksi Argentiinan puolella alue on isompi, sillä siellä kulkee kolme eri reittiä. Circuito Inferior kulkee matalalla ja sieltä saa parhaimmat kuvat putouksille päin. Circuito Superior taas kulkee putousten päällä joen päälle rakennettuja reittejä pitkin. Lisäksi myös Argentiinan puolelta pääsee ihailemaan putousten kapeinta kohtaa, Garganta del Diabloa, tosin yläpuolelta, jossa ei samalla tavalla kastu kuin Brasialian puolella.

Argentiinan puolella turistimassat katosivat suureen puistoon paremmin, ja reiteillä sai kulkea välillä ihan omassa rauhassa. Ruuhkia oli ainostaan juna-asemilla, joiden kautta puistossa pääsi liikkumaan. Juna tosin kulki hieman typerästi, sillä keskimmäisellä asemalla täytyi aina vaihtaa junaa, vaikka ei siellä haluaisikaan pysähtyä, ja niin mekin päädyttiin kävelemään lopulta viimeinen pätkä, koska junia kulki vain puolen tunnin välein. Brasialian puolella liikkuminen oli siis hieman näppärämpää. Eläimiä taas näkyi enemmän Argentiinan puolella, ja coatit olivat tuolla oikea riesa, vaikka kuinka katsoi ympärilleen, ennen kuin avasi repun, niin ei kauaa kestänyt, kun paikalle jo juoksi lauma näitä tuholaisia. Eväät kannattikin syödä veden päällä kulkevien reittien varrella, sillä sinne coatit eivät uskaltaneet tulla.

Circuito Inferiorin varrella pääsee ihastelemaan myös pienempiä vesiputouksia. Yhteensä meillä meni joku neljä-viisi tuntia tuolla puistossa. Turistijunan odotteluun tuhraantui yllättävän paljon aikaa, mutta kävelyreitit kierrettiin kyllä nopeammin kuin esitteen mukaan niihin olisi kulunut aikaa.

Reissuasu on tyylikäs kuin mikä! Tuossa vaiheessa lippis seikkaili vielä jossain päin maailman lentokenttiä rinkan mukana, joten täytyi soveltaa ja kehitellä huivista päähine. Pari päivää sitten sain onneksi rinkkani takaisin, kun se lennätettiin tänne Buenos Airesiin, tosin minun piti itse käydä hakemassa se lentokentältä, toivon mukaan lentoyhtiö korvaa taksimatkan. Aikamoista säätöä kyllä oli, ja välillä meinaa täällä tulla espanjan kielitaidon kanssa rajat vastaan. Paikallisten aksentti on todella erilainen kuin Espanjan espanja, johon olen tottunut, lisäksi täällä käytetään monia outoja sanoja. Välillä tuntuu, että oma sanavarastoni ei riitä käytännön asioista puhuttaessa, sillä yliopistolla on enimmäkseen tullut käytettyä historiaan ja kirjallisuuteen liittyvää sanastoa, kun taas kuuntelemasta espanjankielisestä musiikista on tarttunut enimmäkseen rakkaussanastoa (Te amo cariño ei vain oikein auta siinä tilanteessa, kun täytyisi ruokaa osata tilata…).

Argentiinassa eniten on järkyttänyt hintataso, ei mitään huhupuhetta ollut se, että maassa on tällä hetkellä erittäin raju inflaatio. Suurin osa hinnoista tuntuu olevan ihan Suomen tasoa, erityisesti ruuasta saa maksaa maltaita. Brasilian jälkeen tuntuikin aika järkytykseltä, että bussi putouksille maksoi n. 5€, kun rajan toisella puolella sama matka tarttui alle eurolla. Toki Puerto Iguazú on sen verran pieni kylä, joka tuntuu elävän pitkälti turismista, että hinnat ovat siellä varmasti muuta Argentiinaa kalliimmat. Mutta ei hintataso täällä Buenos Airesissakaan ole yllättänyt halpuudellaan. Meidän dollarivarastot hupenivat alta aikayksikön ja nyt ollaan pari päivää kokkailtu itse hotellihuoneen keittiössä, että saadaan viimeiset pesot riittäämään huomiseen asti, jolloin tarkoitus olisi lähteä rahanhakumatkalle Uruguayn puolelle. Hostellihuoneessa olleiden matkaajien kanssa ollaan juteltu Argentiinan valuuttatilanteesta ja näinkin pitkällä reissulla, kun me ollaan, niin helposti tulee takkiin jopa 1000 euroa, jos vaihtaa rahaa virallisen kurssin mukaan. Puerto Iguazússakin hostellin respa neuvoi meidät vaihtamaan rahaa pieneen kioskiin, jossa saatiin vaihdettua dollarit (ja myös Brasilian realit) paremmalla vaihtokurssilla. Eli dollareiden pimeät markkinat voivat Argentiinassa hyvin, eikä ainakaan muilla reissaajilla ollut ollut ongelmia väärennyttejen seteleiden kanssa.

Garganta del Diablon kohdalla vesihyöryä on niin paljon, että alas ei kunnolla edes näe. Tuolla jossain kuitenkin menee vedenpäällinen reitti, josta käsin edellisenä päivänä ihailtiin putouksia. Veden voimaa ei näistä kuvista kunnolla edes hahmota, mutta kohina paikan päällä oli valtava.

Tietoisku Puerto Iguazú:

Sisäänpääsy Argentiinan puoleisille putouksille 260 pesoa (maksu vain käteisellä ja paikallisella valuutalla). Putouksille pääsee bussiasemalta Rio Uruguay -firman bussilla, jossa lukee ”Cataratas”, lippu maksaa 50 pesoa. Pizza ravintolassa maksaa juoman kanssa n. 150 pesoa, eli ihan samanhintaista kuin Suomessakin. Hostellimme Nomads Hostel Iguazú oli aika rähjäinen, kerrossängyt natisivat liitoksistaa, ovissa ei ollut lukkoa ja säilytyslokeroiden takaseinät olivat ihan lahonneet. Myöskään suihkusta en saanut tulemaan lämmintä vettä. Palvelu paikassa oli kuitenkin hyvää, samoin aamupala sekä toimiva ilmastointi. Yö neljän hengen dormissa maksoi 14€, suosittelen siis yöpymään Brasilian puolella, jossa on tarjolla halvempaa majoitusta. Puerto Iguazún lentokenttä on minimaalisen pieni, eikä sinne pääse bussilla. Vaihtoehto on joko normaali taksi, n. 200 pesoa tai tilaustaksi, joka hakee suoraan hotellilta pyydettäessä, 90 pesoa. Tilaustaksien aikataulut voivat kuitenkin heitellä, joten isommalla seurueella kannattaa ehkä vain suosiolla ottaa taksi. 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply