Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kuopio – kaupunki metsien keskellä

Matkalla Kolille pysähdyttiin yhdeksi yöksi Kuopioon, sillä kumpikaan meistä ei ollut aiemmin käynyt tässä eksoottisessa Itä-Suomen metropolissa. (Eksoottinen siksi, että paikallisten kieltä pystyi juuri ja juuri ymmärtämään :D). Jo matkalla Savon sydämeen huomattiin, että heti kun Keski-Suomesta saavuttiin Savon puolelle, oli maisema pelkkää metsää. Kymmeniä kilometrejä metsän keskellä ajettuamme ruvettiin miettimään, että asuukohan täällä oikeasti ketään, kun yhtäkään rakennusta ei oltu nähty koko Savossa. Kuopio löytyi lopulta ihan konkreettisesti sieltä metsien keskeltä ja alkutekijöiksi suunnattiin tietysti Kuopion torille, koska miehen oli ihan pakko saada kalakukkoa. Aidot kalakukot löytyvät kuulemma Hanna Partasen leipomosta ja melko arvokasta tavaraahan se oli, sillä kilon kimpale maksoi jotain reilu kaksikymppiä. Ei varmaan tarvi mainita, että tämä nirso ei kyseistä herkkua maistanut, mutta kuulemma oli hyvää…

Tehtiin pieni turistikierros keskustassa ja päädyttiin lopulta Kuopion satamaan. Taaskaan ei voinut kuin ihmetellä, miten Itä-Suomessa noita järviä oli joka puolella.

Ohitettiin Kuopion kirkko ja löydettiin sen vierestä kivoja puutalokortteleita, jotka henkivät vanhan ajan tunnelmaa. Järvet ja puutalokorttelit itse asiassa toivat mieleen, että Kuopio muistuttaa kaupunkina aika paljon Tamperetta. Kortteleiden kätköistä löydettiin myös Kuopion korttelimuseo, jonne tosin ei raaskittu maksaa sisälle. Museon pihapiiristä löytyi kuitenkin myös kahvila, jonne pääsi ilmaiseksi sisälle ihastelemaan. Me jatkettiin kukkoteemalla ja ostettiin tuolta mustikkakukkoa, minkä väittäisin voittavan kalakukot ihan mennen tullen.

Jo kahvilassa pääsi aikamatkalle menneeseen, sillä vanha tupa toimi kahvilan salina.

Turistikierroksemme Kuopiossa päättyi luonnollisesti Puijon torniin, jonne kiipesimme ylös asti, vaikka siitä ilosta joutuikin maksamaan 4€ opiskelijalipun. Yhtäläisyydet Tampereeseen siis vain jatkuivat, sillä onhan meilläkin täällä oma Näsinneulamme.

Maisemat tornin huipulta olivat upeat. Aika pieneltä pläntiltä tuo Kuopion kaupunki näyttää kaiken ympäröivän sinisen ja vihreän rinnalla. Tornissa tuuli sen verran kovaa, että kovin kauaa ei huipulla pystynyt olemaan, mutta onneksi tornissa oli myös lasitettu näköalatasanne, jossa oli myös pikkuinen kahvila.

Kesäinen Kuopio oli todella kiva kohde ja ihan ydinkeskustaa lukuun ottamatta luonto oli tuolla todellakin lähellä koko ajan. Alkuperäiset suunnitelmat leirintäalueella telttailusta tosin hylättiin, kun kaveri tarjosi majapaikkaa luotaan (vaikka niin mielelläni olisin viettänyt kolmannenkin telttayön putkeen…)

Huomasitteko muuten, että nyt en aloittanut postausta pahoittelemalla blogitaukoa, vaan säästin sen tänne loppuun. Alkoi nimittäin tälläkin opiskelijalla taas koulu ja jo parin viikon jälkeen olen ihan ahdistunut koko gradunteosta, lähinnä siitä, etten ole yrityksistä huolimatta saanut sitä kunnolla aloitettua. Koska maailmanympärimatkamme ajoittuu siihen graduseminaarin itsenäisen työskentelyn vaiheeseen, haluaisin saada työn jo syksyn aikana hyvälle mallille, että olisi jotain esiteltävää kevään seminaarissa. Koska illat ja viikonloput menevät pitkälti matkakassaa töissä kerryttäen, on arkiaamuisin niin tajuton väsy, että pelkkä gradun ajatteleminenkin itkettää. Aihe olisi kuitenkin mielenkiintoinen, ja uskon, että kunhan vain pääsisi kunnolla työn alkuun, niin kyllä se siitä valmistuisi. Ja onhan syksyn ahkerasta työnteosta sitten luvassa kunnon palkinto reissun muodossa, eli sitä odotellessa! 🙂

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply lena / london and beyond keskiviikko, syyskuu 16, 2015 at 12:12

    Tää ei paranna mun Kuopio-ikävää yhtään. 😀 Eilen tuli oikein nostalginen olo kun juttelin kavereiden kanssa pari tuntia FaceTimessa….
    Ihan superhauska huomata, miten ulkopaikkakuntalaiset kokevat Kuopion. Matteolla on ihan samat ajatukset Kuopiosta, siitä että se on luonnon keskellä ja kalakukko on hyvää. Itse olen tosin syönyt sitä kerran, Matteo enemmän 😀

    • Reply Hanna perjantai, syyskuu 18, 2015 at 11:21

      Tampereeseen verrattuna eniten kyllä pisti silmään se, että kaupunki oli todellakin luonnon keskellä, täällä kun ympäryskunnissakin on vielä aika kaupunkimaista. Kuopiolainen kaverini sanoi samaa, että kalakukko ei ole mitään savolaisten arkiruokaa, vaikka se on kyllä melkein ensimmäinen asia, joka Kuopiosta tulee mieleen 🙂 Toivottavasti pääset pikapuoliin käymään Kuopiossa, jotta ikävä hellittää 🙂

  • Reply Terhi / Muru Mou keskiviikko, syyskuu 16, 2015 at 15:51

    Ihan samaa sanon kuin Lenakin: ei tämä paranna Kuopio-ikävää, päinvastoin! Marraskuussa pääsen vasta käymään kotikotona, eikä siellä silloin näytä noin kauniilta 😀

    • Reply Hanna perjantai, syyskuu 18, 2015 at 11:22

      Täytyy toivoa, että marraskuussa olisi jo lunta, sillä Kuopion maisemat ovat varmasti kauniit myös talvella 🙂

  • Reply Tiia/reisereise keskiviikko, syyskuu 16, 2015 at 18:24

    Mun piti käydä kesällä Kuopiossa, mutten ehtinyt. Ehkäpä menen nyt syksyllä. Sain Matkamessuilta vapaaliput tuonne Puijon tornille, niin ne pitää käyttää, en myöskään ole käynyt Itä-Suomessa koskaan. Näyttää kyllä kivalta kaupungilta!

    • Reply Hanna perjantai, syyskuu 18, 2015 at 11:24

      Kannattaa ehdottomasti käydä, Kuopio ei loppujen lopuksi edes ollut kovin kaukana! Vapaaliput Puijon torniin kuulostaa kyllä todella hyvältä syyltä lähteä vihdoin Itä-Suomeen 🙂

    Leave a Reply