Suomen suurin matkablogiyhteisö

Selviytymisopas hostellielämään

Moni matkailija tuntuu karttelevan hostelleita, koska yleensä mielikuvat niistä tuovat mieleen nuorison suosimat rähjäiset makuusalit, joissa porukka käy nukkumassa pari tuntia aamulla biletyksen välissä. Hostellien asiakaskunta toki koostuu enimmäkseen nuorista reppureissaajista, joiden joukosta bilettäjiäkin löytyy, mutta silti hostellienkin joukossa on aika laaja tarjonta, ja voisin veikata, että lähes jokaiselle löytyy jotakin. Itse yövyn matkoillani lähes pääsääntöisesti hostelleissa, ja suurin osa kokemuksistani on ollut hyvinkin positiivisia. Mielestäni hostellit ovat oivia majapaikkoja budjettimatkailijoille ja siksi ajattelin jakaa täällä blogissa pari vinkkiä hostelliyöpymistä suunnitteleville.

Hostellin valinta

Mikäli ei tosiaan halua päätyä sinne painajaisten karmaisevaan bileluolaan (mikä voi olla joillekin juurikin se, jonne halutaan päätyä), kannattaa käyttää hetki sopivan hostellin valintaan. Itse käytän lähes aina Hostelword.com -sivustoa majoitusten varaamiseen, sillä sieltä löytää kattavan valikoiman budjettimajoituksia. Hostelleiden lisäksi sivustolle on listattu bed & breakfast -paikkoja sekä halpoja hotelleja. Varauksen yhteydessä täytyy maksaa 10% majoituksen hinnasta etukäteen, mutta erillistä varausmaksua sivustolla ei ole. Hostelworldistä löytyy yleensä paljon eri vaihtoehtoja isoimpiin kaupunkeihin, kun taas pienemmissä kaupungeissa tarjonta on vaatimattomampi. Joihinkin Ranskan kaupunkeihin (esim. Bordeaux, Biarritz, Lyon) sivusto ei ole tarjonnut potentiaalisia hostelleja, joten hostelleita löytyy siis eniten reppumatkailijoiden suosimista kaupungeista.

Toinen sivusto, jonka kautta voi varata hostellimajoitusta on kansainvälisen retkeilymajajärjestön hihostels.com. Tuon järjestön hostelleita yleensä suositellaan luotettavina paikkoina, ja sitä ne totta kai ovatkin, mutta järjestön hostelleissa yöpyessä täytyy olla heidän vuosittainen jäsenkorttinsa, joka maksaa sitten jotain kympin, kahdenkympin luokkaa. Eli jos yöpyisi heidän hostellissaan vain yhden yön, tulisi se aika kalliiksi. Mikäli korttia ei ole, täytyy se ostaa sisäänkirjautumisen yhteydessä, mutta itse yövyin vaihdon aikana Biarritzissa retkeilymajajärjestön hostellissa, enkä lopulta joutunut korttia maksamaan, eli ilmeisesti vähän paikkakohtaista, miten tuota jäsenyyttä valvotaan. Oman kokemukseni mukaan retkeilymajajärjestön hostellit ovat aina olleet hiukan ankeita ja laitosmaisia, ja esimerkiksi Lyonissa paikan kylpyhuoneet olivat todella törkyisessä kunnossa. Mieluummin siis suosin pienempiä ja persoonallisia hostelleja, joissa on vähän enemmän tunnelmaa.

Itselle tärkein kriteeri valinnassa on sijainti, ja hostellien halvat hinnat mahdollistavatkin useimmiten yöpymisen lähellä kaupungin keskustaa. Mikäli paikka taas on kauempana keskustasta, suosin sellaisia, jotka ovat lähellä metro-/bussipysäkkiä. Toinen juttu, jonka tarkistan aina varatessani hostellia, ovat asiakkaiden arviot paikasta. Mikään hostelli tuskin kirjoittaa kuvaukseensa, että hostellissamme ei ole lämmitystä, paikka on sotkuinen läävä ja torakoita hyppii joka puolella. Asiakkaat yleensä tämän kuitenkin kirjoittavat arvosteluunsa, jos näin on, ja arvosteluja lukemalla saakin aika realistisen kuvan paikasta. Yleensä valitsen hostellin, joka on saanut pääsääntöisesti hyvät arvostelut ja näyttää kuvissakin suhteellisen siistiltä paikalta. Yksin matkustaessa kiinnitän huomiota myös siihen, millaisella alueella majapaikka sijaitsee. Yleensä asiakkaiden arvosteluista käy ilmi, mikäli alue ei ole kovin mukavaa seutua yksin matkaavalle naiselle ilta-aikaan.

Frankfurtissa yövyimme aseman lähistöllä paikassa, jonka nimesimme hampuusihostelliksi. Hostellin aulassa oli epämääräinen hippi kaupittelemassa taideteoksia päivisin ja alue tunnettiin Frankfurtin punaisten lyhtyjen alueena. Katu täyttyi jo iltapäivällä kaikenmaailman kulkijoista ja poliisit pitivät huumeratsiaa siellä kadulla hostellin edessä. Ei ehkä paikka, jossa yöpyisin yksin matkatessa.

Huonetyypit

Dormit eli useamman reissaajan makuusalit mielletään yleensä hostelleiden perinteiseksi huonetyypiksi, mutta yllättävän monesta hostellista löytyy myös kahden tai neljän hengen privaattihuoneita. Privaattihuoneet voivat parhaimmillaan olla jopa ihan hotellitasoisia majapaikkoja, joissa on oma kylppäri. Käytävälläkään oleva jaettu kylpyhuone harvemmin on huono ratkaisu, kunhan samaa kylppäriä ei jaa kovin montaa henkeä. Olen tosin yöpynyt myös paikassa, jossa koko hostellissa oli vain yksi kylppäri, miehille ja naisille yhteinen, eikä senkään ovessa ollut lukkoa. Vessanpönttö oli sentään erillisen hakasella lukittavan sermin takana, samoin suihkukopissa oli seinät ympärillä, mutta olihan siinä sitten kiva suihkutella, kun porukkaa ramppaa kylppärissä pesemässä hampaita…

Yksin reissatessa taas suosin dormeja ja monesti kalliimmissa kaupungeissa ollaan miehenkin kanssa päädytty dormiin nukkumaan. Muihin reissaajiin on ihan hauska tutustua ja heiltä voi myös saada hyviä matkavinkkejä. Hostelleissa parasta onkin ehkä se, että siellä muihin reissaajiin on hieman helpompi tutustua, ja etenkin jos yksin matkatessa tulisin hulluksi, jos en välillä pääsisi juttelemaan jonkun kanssa. Dormimajoituksen suhteen pätee sääntö, että mitä enemmän porukkaa samassa huoneessa nukkuu, sitä huonommat yöunet siellä saa. Jos käy hyvä säkä huonekavereiden suhteen (kiinalaiset menevät usein aikaisin nukkumaan ja ovat muutenkin miellyttäviä huonekavereita), voi kuuden hengen huoneessa saada vielä ihan kohtuulliset yöunet. Sitä vastoin 12 hengen dormissa korvatulpat tulevat jo tarpeeseen ja siellä on yleensä aina vähintään se yksi tyyppi, joka saapuu nukkumaan äänekkäästi aamuyöstä. Dormienkin suhteen kylppäreiden siisteys yleensä riippuu siitä, montako henkeä käyttää samaa. Hyvällä säkällä jokaisessa huoneessa on oma suihku ja vessa, mutta eivät ne yhteiset pesutilat käytävälläkään niin karmaisevia ole, jotkut läpsyt on hyvä olla mukana suihkureissuja varten kuitenkin. Koska dormeissa nukutaan yleensä kerrossängyissä, on itseä aina eniten jännännyt se, pääsenkö alasänkyyn. Olen aika huono kaahimaan yläpeteihin ja ihan käytännönkin kannalta alasängyt ovat parempi ratkaisu. Tähän asti olen tainnut joka kerta onnistua saamaan alasängyn, sillä joissain hostelleissa sängyn saa itse valita vapaana olevista, kun taas joissain paikat on ennalta määrätty. Kerran minut oli laitettu yläsänkyyn, mutta kun illalla huoneessa oli vielä alasänky tyhjänä, päätin valloittaa sen käyttööni. Kyllähän yläsängyssäkin unta saisi, mutta herättäisin kyllä koko huoneen, jos sinne yrittäisin kiipiä 😀

Dormeja on usein pelkästään naisille varattuja tai sitten sekadormeja. Yksin reissatessa suosin naisten dormeja, mutta koska niitä ei joka hostellissa ole, on sekahuoneetkin ollut ihan ok. Miehen kanssa mennään aina sekahuoneeseen, koska on vähän tylsää nukkua eri huoneissa (tosin sekin on koettu, sillä retkeilymajajärjestön hostelleissa on usein tiukasti eroteltu miehet ja naiset erilleen). Kokemukseni mukaan sekahuoneissa yöpyy suurimmaksi osaksi miehiä ja esimerkiksi Singaporessa olin ainut nainen koko huoneessa. Mieshuonetovereissa on se hyvä puoli, että kylppärit ovat silloin useammin vapaana kuin naisvaltaisella porukalla, mutta sitä vastoin kuorsausriski on suurempi miespuolisten kohdalla 😀 Reilatessa yövyttiin aika monta yötä putkeen dormeissa ja loppureissusta olikin taas ihana päästä omaan huoneeseen rauhassa nukkumaan. Pidemmällä reissulla voikin olla hyvä nukkua välillä dormeissa ja välillä privahuoneissa, niin ei univelka ala painamaan liikaa.

Kuala Lumpurissa dormit oli rajattu sermein kahden hengen kopperoiksi, mikä lisäsi kivasti yksityisyyttä, joskaan ei meluneristävyyttä. Marseillessa puolestaan yövyttiin kahden hengen privaattihuoneessa kivassa hostellissa, jossa tosin ei ollut hissiä. Meidän huone oli ylimmässä kerroksessa, ja parvekkeelta aukesi näkymä Marseillen kattojen ylle.

Hostellin palvelut

Hostellia varatessa olen valmis maksamaan hieman extraa keskeisestä sijainnista ja paikan yleisestä siisteydestä, mutta kaikista muista lisäpalveluista olen valmis tinkimään. Aamupala kuuluu joissakin hostelleissa hintaan ja se on tietty aina plussaa, mutta itselle ei mikään pakollinen juttu. Joissain paikoissa aamupalakin voi olla melko omatoiminen ja hotellitasoista buffet-aamiaista on turha odottaa. Mikäli tietää saapuvansa hostellille myöhään, on 24/7 auki oleva respa aika kiva juttu, vaikka moneen paikkaan toki onnistuu saapuminen myöhemminkin, kunhan siitä ilmoittaa etukäteen. Mutta aina parempi, jos selviää ilman säätämistä. Pitkillä reissuilla myös pyykinpesumahdollisuus ja keittiö ovat asioita, joita osaa arvostaa. Itse en ole ikinä kokkaillut hostelleissa, mutta veikkaisin, että keittiöiden on varmasti aika samaa sarjaa Ranskan asuntolan kanssa. Eli ei mitään luksusta, mutta kyllä siinä juuri ja juuri simppelin illallisen saa kokattua. Yllättävän harvassa paikassa on muuten tullut vastaan yhteiskäytössä oleva jääkaappi, mikä todettiin ihan mainioksi jutuksi aamu- ja iltapalojen suhteen kalliissa Sveitsissä, kun pystyttiin ostamaan kaupasta kunnon eväät ja säilöä ne siellä.

Lakanat useimmiten kuuluvat huoneen hintaan, mutta monessa paikassa pyyheet täytyy vuokrata lisämaksusta, jos ei ole omaa mukana. Reilille otin mukaan ohuen ja tiensä päässä olevan pyyhkeen, jonka meinasin heittää roskiin reissun lopussa. Yhdessä hostellissa siivooja oli kuitenkin nakannut minunkin pyyhkeeni vuokrapyyhkeiden kanssa pesulaan ja sain hostellilta ilmaiseksi uuden pyyhkeen. Se olikin sitten valtavan iso ja paksu froteepyyhe, joka vei järkyttävän tilan laukusta ja jota en tietenkään raaskinut heittää reissun lopussa pois. Ilmainen wifi tuntuu kuuluvan lähes joka hostellin perusvalikoimaan, tosin joissain paikoissa se toimii paremmin kuin toisissa… Ja joissain paikoissa wifi toimii vain yleisissä tiloissa, mikä on vähän tylsää. Osassa hostelleista on myös tietokoneita maksutta käytössä ja osassa taas niiden käytöstä täytyy maksaa extraa.

Mikäli hostelli mainostaa kovasti kattoterassiaan ja lähes kaikki kuvat hostellista esittävät kyseistä terassia, tarkoittaa se yleensä sitä, että paikassa ei ole muuta hyvää kattoterassin lisäksi. Lyonin hostellissa oli todella kiva kattoterassi ja upeat näköalat huoneesta, mutta kylppärit olivatkin sitten törkyiset.

Turvallisuus

Koska moni varmasti miettii, onko tuntemattomien ihmisten kanssa samassa huoneessa nukkuminen nyt niin kovin viisasti, niin ajattelin vähän avata hostellien turvallisuuttakin omasta näkökulmasta. Itsellä ei ole ikinä ollut mitään ongelmia hostelliyöpymisien suhteen. Välillä on osunut kohdalle vähän vähemmän mukavia huonekavereita, mutta silloinkin ongelmana on ollut lähinnä se, että he saapuvat äänekkäästi keskellä yötä huoneeseen. Mitään ei ole itseltä ikinä varastettu, enkä ole kuullut, että kenellekään tutullekaan olisi niin käynyt. Tietenkään tuntemattomiin ihmisiin ei voi ihan täysillä luottaa, mutta itse en ainakaan mitään arvokasta omaisuutta raahaa matkoilla mukanani. Kamera, kännykkä ja kukkaro kulkevat päivisin mukana, joten hostellihuoneeseen jää vain vaatteet ja hygieniatarvikkeet. Jos joku haluaa mun likaiset sukat varastaa, niin sitten hän varmaan tarvitsee niitä enemmän kuin minä, en usko, että likapyykkikassi muuten ketään kiinnostaisi. Läppäriä en ole reissuilla pitänyt mukana, ja se voisikin olla ainoa hostellille jäävä esine, jonka turvallisuus hieman huolettaisi. Öisin pidän puhelinta tyynyn alla ihan siitä syystä, että saan herätyskellon nopeasti sammutettua. Ja jos oikein huolettaa, voi suuret rahamäärätkin yöksi ottaa pienessä pussukassa johonkin tyynyn alle, josta ne on ainakin vaikeampi napata mukaan. Joissain hostelleissa on toki lukollisia kaappeja, joihin voi omaisuuttaan säilöä. Itse olen vähän laiska sellaisia käyttämään, varsinkin kun niihin tarvii olla oma munalukko, jollaista itseltä ei yleensä löydy. Yleensä jätän rinkan vaan huolettomasti sängyn viereen ja tosiaan ainakaan tähän mennessä mitään ei ole hävinnyt. Ehkä siinä vallitsee myös sellainen luottamuksen ilmapiiri, jos kaikilla muillakin on tavarat yhtä huolettomasti ympäri kämppää, että itsekin uskaltaa luottaa siihen, ettei ketään kiinnosta muiden tavaroiden pölliminen. Ylipäätään sanoisin, etteivät hostellit ole sen turvattomampia kuin hotellitkaan, niissäkin kuitenkin usein on joku työntekijä paikalla respassa ympäri vuorokauden.

Siisteys

Yleisin ennakkoluulo hostelleja kohtaan on varmaan juuri epäsiisteys. Joidenkin hostellien kohdalla tämä pitää paikkansa ja yleensä vessa- ja suihkutilat ovat ne kriittiset paikat. Siisti vessa on itselle aika tärkeä asia reissatessa, vaikka siitäkin on monta kertaa tullut joustettua. Pääsääntöisesti hostellit ovat kuitenkin siistejä ja yleisilmeeltään freesejä. Itse en ole kokenut, että huoneiden siisteys eroaisi merkittävästi hotelleista, vaan sottaisia paikkoja löytyy ihan molempien joukosta. Asiakkaiden arviot kyllä yleensä tuovat esille, mikäli hostellilla yleisenä ongelmana on epäsiisteys, joten siinä yksi syy lisää lukaista ne huolella läpi. Yksi hyvä vinkki siistiä hostellia etsiville kuitenkin on, ei kannata ottaa huonetta paikasta, jonka nimessä esiintyy sana ’surfer’ tai joka muuten mainostaa itseään surffaajien paikkana. Surffaajien mukana sisälle kulkeutuu nimittäin kiloittain hiekkaa, ei mitenkään vähiten kylppärin lattialle ja niitä märkiä surffikamoja lojuu sitten kuivumassa ties missä. San Sebastiánissa päädyin nukkumaan surffarien bileluolahostelliin (kyseisestä paikasta löytyi myös se yllä kuvattu yhteiskylppäri ilman lukkoa), ja se on varmasti yksi huonoimmista hostellikokemuksistani. Toisaalta taas bilemeiningistä ja surffaamisesta kiinnostuneelle tyypille se olisi saattanut olla juuri oikea valinta. Nyt vain tunsin olevani outo, kun kävin kaupungilla kiertelemässä nähtävyyksiä enkä baareja, enkä nukkunut puoleen päivään muiden tavoin.

Monesta hostellivisiitistä ei ole yhden yhtä kuvaa, mutta San Sebastiánista niitä oli useampikin. Johtuu varmaan siitä, että jäin ihan yksin koko hostelliin, kun surffarit lähtivät hostellin työntekijän kanssa illalla bilettämään. Ehkä olin muiden mielestä outo, mutta yksin reissatessa jätän kyllä mieluusti bileet välistä.

Parhaimmillaan hostellit ovatkin siistejä ja halpoja yöpymispaikkoja, mikäli ei majoitukselta kummempia kaipaa. Itselle on tärkeintä katto pään päällä, reissuilla hostelli on kuitenkin vain paikka, jossa käydään nukkumassa, eikä siellä ole tarkoituskaan viettää koko lomaa. Tärkeintä hostellia valitessa on lukea muiden arvostelut paikasta ja varmistaa, onko sijainti omaa reissua ajatellan sopiva. Itse olen yöpynyt monissa hostelleissa, ja Marseillessa ja Nizzassa mulla on jo ihan vakkarihostellit, jotka osoittautuivat niin loistaviksi, että olen mielelläni yöpynyt niissä useammankin kerran. Avoin mieli ja korvatulpat vain mukaan, niin hostelliyöpyminenkin voi olla erittäin bueno 🙂

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, elokuu 3, 2015 at 19:06

    Hostellit on ihan parhaita! Yksin reissatessa saanut paljon kavereita dormeissa. Pariskuntana on yleensä kiva olla jossain ihan kunnon hotellissa, mutta kyllä me nytkin ollaan viikko Shanghaissa ihan vaan hostellissa. 🙂

    • Reply Hanna maanantai, elokuu 3, 2015 at 19:18

      Yksin reissatessa en voisi kuvitella kyllä parempaa tapaa tutustua uusiin ihmisiin kuin dormimajoitus! Olen yöpynyt kerran hotellissa yksin ja se oli aika ankeaa, hostelleissa taas on aina ollut juttuseuraa. Komppaan kyllä sua, että miehen kanssa reissatessa oma huone on ihan kiva, mutta muutama yö dormissa silloin tällöin ei sekään maailmaa kaada, varsinkaan jos siinä säästää sievoisen summan! 🙂

  • Reply Anniina lauantai, elokuu 8, 2015 at 10:53

    Paras osoitus luottamuksesta huonekavereita kohtaan oli Skotlannissa, kun yöbyin 6 hengen dormissa jossa oli asunut 3 poikaa jo useamman viikon. He olivat ystävystyneet hostellissa ja heidän kanssaan tulikin sitten myös vietettyä aikaa. Erään päiväretken jälkeen hostelliin palatessa ihmettelin istumajälkiä pedissäni, ja sen jälkeen näin lenkkitossut sänkyni vieressä ja yöpöydälläni avoimen lompakon josta visat ja henkkarit vilkkuivat. Kun huoleton aussi palasi huoneeseen kävimme pienen keskustelun ”oh shiiiit did I really leave them there?!” 😀

    • Reply Hanna maanantai, elokuu 10, 2015 at 10:40

      Haha just tota tarkoitin, että jos muut uskaltavat jättää tavaroitaan huolettomasti ympäri kämppää, niin itsekin voi olla aika levollisin mielin. Tosin ehkä kukkaro vois olla sellainen, jonka kaikesta huolimatta ottaisin mukaan, enkä jättäisi kämppään lojumaan 😀

    Leave a Reply