Suomen suurin matkablogiyhteisö

Singapore – ensikosketus Aasiaan

Heippa!

Ennen maaliskuista reissua Malesiaan ja Singaporeen, oli koko Aasia mulle aika tuntematonta seutua. Tosin Istanbulin reissulla käväistiin Aasiankin puolella kaupunkia, mutta eipä siinä vielä tuntenut olevansa eri maanosassa. Singaporesta tuli siis ensimmäinen oikeasti Aasiassa oleva paikka, jossa oon käynyt. Oli kyllä varmasti hyvä juttu aloittaa Aasiaan tutustuminen juuri Singaporessa, sillä pikkuinen kaupunkivaltio on kuitenkin verrattain moderni ja länsimainen moniin muihin Aasian paikkoihin verrattuna. Singaporessa asiat toimivat kuta kuinkin ihailtavalla tehokkuudella, ja silmiinpistävintä oli siisteys. Varsinkin keskusta-alue oli ihan viimeisen päälle uudenkarhea ja roskan roskaa ei näkynyt missään. Hieman syrjäisemmissä osissa kaupunkia, kuten Little Indiassa oli jo vähän rähjäisempää, mutta yleisesti ottaen Suomi häviää kyllä sata-nolla siisteydessä Singaporelle. Siistin ja ilmaisen vessan löytäminen kaupungilla oli helppoa, eikä tupakantumppeja sun muuta näkynyt ympäriinsä. Tupakointia rajoitetaan ilmeisesti yhtä tiukasti kuin monia muitakin asioita.

Liikkuminen Singaporessa oli vaivatonta, sillä metrolla pääsi kätevästi joka paikkaan, myös Changin lentokentältä keskustaan. Me ostettiin lentokentältä metroon ladattava arvokortti, EZ-link, ja suosittelen kyllä sen hankkimista. Kortille sai ladata lisää rahaa metroasemien automaateista, ja sen avulla yksittäiset matkat tulivat halvimmiksi. Kryptisiä budjettimuistiinpanojani tulkitsemalla päättelin, että maksettiin kortista kentällä 10 dollaria, tähän sisältyi sekä pantti että jonkin verran matkoja. Automaatista lisää arvoa ladatessa pienin ladattava summa oli 10 dollaria, ja oltiinkin pulassa, kun viimeisenä iltana jouduttiin yhtä matkaa varten ladata vielä tuo kymppi. Onneksi ystävällinen metron työntekijä tuli kertomaan meille, että lentokentällä on mahdollista saada kortille jääneet rahat ja ilmeisesti myös pantti takaisin, ja onneksi satuttiin lentämään takaisin Suomeen vielä Singaporen kautta ja päästiin palauttamaan kortit. EZ-link-kortilla sai myös maksettua 4 dollarin Sentosa Express -junan lipun.

Singaporessa asuu siis sekä kiinalaisia että malaijeja ja intialaisia, ja kaupunki olikin aikamoinen kulttuurien sekamelska. Pilvenpiirtäjien halkoman keskustan lisäksi Singaporesta löytyy myös etnisiä alueita, Chinatown ja Little India. Itselle jäi Singaporesta melko kliininen kuva, ja olenkin aikaisemmin todennut täällä, että varsinkin keskusta oli todella päälleliimatun ja pröystäilevän oloinen. Upeita nähtävyyksiä siellä oli totta kai, mutta jotain aitoa puuttui. Ehkä tästä syystä tykkäsin Kuala Lumpurista hiukan enemmän, vaikka sinänsä mitään erikoista nähtävää ei siellä ollut. Kieltokyltit olivat aika massiivisia paikoitellen, alakuvan kiellot pätivät Gardens by the Bayn puutarhassa, ylhäällä superpuiden välissä kulkevalla näköalatasanteella. (Ei olisi tullut mieleenkään ruveta siellä hyppimään tai juoksemaan ja kameran hihnastakin pidin aika tiukasti kiinni, mutta olihan se hyvä, että kylteissä vielä muistutettiin asiasta…)

Oltiin Singaporessa yhteensä neljä yötä ja kahdeksi ekaksi yöksi oltiin varattu majoitus Green Kiwi Backpacker Hostel Lavenderista. Meinattiin aluksi vaihtaa toiseen majapaikkaan kahden yön jälkeen, mutta parissa paikassa käytiin kyselemässä ja hinnat osoittautui aika korkeasti, niin päätettiin sitten ottaa vielä kaksi lisäyötä samassa paikassa. Majoitus kymmenen hengen dormissa maksoi noin 20 dollaria/yö/henki (Miksi muuten on niin vaikea kirjoittaa johonkin ylös, paljonko majoitus maksoi per yö… Näin puolen vuoden jälkeen on aika vaikea tulkita noita excel-taulukoita siitä, mitä jokin yksi juttu on mahtanut maksaa…). Hostelli oli aika syrjässä, lähellä Little Indiaa, tosin positiivista oli, että se oli lähellä Queen Streetin bussiasemaa, josta meidän täytyi aamukuudelta lähteä bussilla Malesian puolelle Johor Bahruun. Ja onneksi metrolla pääsi näppärästi keskustaan. Huoneet eivät olleet mitenkään kovin viihtyisät, ilmastointi huoneissa oli tajuttoman kylmällä ja itse ainakin palelin yöllä. Epäkäytännöllistä oli myös se, ettei koko isossa huoneessa ollut yhtään kattovaloa vaan pelkät lukuvalot, mikä oli tosi kätevää silloin, kun täytyi löytää joku juttu rinkan pohjalta… Yhteisten vessatilojen siisteydessä oli myös toivomisen varaa, nyt lattialla vilisti kaikenmaailman pikkuötököitä. Hostellissa tehtiin samaan aikaan jotain remppaa ja maalattiin käytäviä, maalinkatku ei ollut mikään mukavin haju haistella illalla nukkumaan mennessä. Plussaa kuitenkin, että aamupala sisältyi hintaan, hostellissa oli toimiva wifi ja vaatteet saatiin kätevästi pesetettyä 8 dollarilla. En nyt kuitenkaan ehkä uudestaan tuolla yöpyisi, enkä mitenkään lämpimästi suosittele paikkaa. Valitettavasti majoitus Singaporessa on aika kallista, joten halpoja vaihtoehtoja ei paljon ole.

Singaporessa vielä sinnikkäästi yritettiin löytää aasialaisen ruuan joukosta suosikkeja ja käytiin monta kertaa syömässä erilaisissa food courteissa. Yläkuvan paikka oli ihan hostellia vastapäätä Lavender streetillä ja siellä käytiin useammankin kerran. Systeemihän noissa toimii niin, että saman katon alla on monia eri kojuja, joista saa tilata ruokaa. Aasialaiseen ruokakulttuurin sen tarkemmin perehtymättömänä hyvää ruokaa oli yllättävän vaikea löytää. Molempien kohdalle osui lähinnä vain erittäin epäonnistuneita valintoja, yleensä hyvin mautonta kanaa. Koomisinta oli, kun luulin kuvan perusteella tilaavani pienen kipon nuudeleita, ja eteen tuotiinkin kattila täynnä jotain lientä ja epämääräisiä klönttejä (ja ne nuudelit oli siinä sivussa). Kaiken huippu oli, että kattilan alla oli vielä tuli. Food courteissa ruoka oli onneksi halpaa ja ainakin tuosta meidän majapaikan läheltä sai annoksia ihan neljällä dollarilla, keskustassa oli jo vähän kalliimpaa. Mutta mukana kannattaisi varmaan olla joku, joka tietäisi mitä ruokaa kannattaisi ottaa, sillä näin monilla muilla vaikka kuinka hyvännäköisiä annoksia edessä, mutta omat ruokavalinnat olivatkin sitten aina ihan mauttomia. Välillä kun saatiin tarpeeksemme noista ruokakojuista, niin käytiin ihan suosiolla länsimaisissa ketjuravintoloissa ja kyllä vaan Mäkkärin hampparit upposkin kaiken sen riisin ja nuudelin jälkeen. Oma periaatteeni on, että reissussa en syö ruokaa, jota saa Suomesta, mutta tuolla täytyi kyllä kolmannen epäonnistuneen annosvalinnan jälkeen luovuttaa. Ekoina päivinä ilmassa oli pienoista kulttuurishokkia, ja ainakin itse huomaan aina, että paha ruoka saa ajatukset koko paikkaa kohtaan negatiivisiksi. Kerkesin jo pahimman epätoivon syövereissä vannomaan, etten ikinä reissaa muualle kuin Ranskaan, sillä siellä sentäs ymmärrän, mitä ruokaa tilaan 😀

Shoppailijalle Singaporesta löytyy paljon valinnanvaraa. Orchard Road on pitkä katu, jolta löytyi myös hieman edullisempien merkkien vaatteita. Marina Bay Sandsin kauppakeskuksessa taas oli enemmän luksusmerkkejä. Kyseisen kauppakeskuksen alakerrassa oli myös iso food court, jossa käytiin yksi ilta syömässä. Niin ja olihan sinne rakennettu pieni kanavakin, jossa pääsi gondoliajelulle, aika hulppeeta! Sentosa Express-juna lähtöpaikka, Harbour Frontin metroasema/ kauppakeskus olisi sekin kätkenyt sisäänsä aikamoisen määrän kauppoja, mutta me ei siellä enää sen kummemmin jaksettu shoppailla. Hintataso Singaporessa on tosiaan aika sama kuin Euroopassa, joten halvoista hinnoista siellä ei kannata villiintyä. Meidänkin olisi ollut parempi pitää kunnon shoppailupäivä Kuala Lumpurissa, jossa kaikki on selkeästi halvempaa kuin kierrellä kaupoissa Singaporessa.

Singaporea voin kyllä suositella ekaksi Aasian kohteeksi, loppujen lopuksi sieltä oli kuitenkin aika helppo aloittaa seikkailut ja kulttuurishokki numero 2 koettiinkin heti Malesian rajan ylitettyämme Johor Bahrun sekavalla bussiasemalla. Singaporen modernius näkyi ainakin siinä, että metrossa paikallisten lempipuuhaa tuntui olevan kännyköiden näpräys. Hirveän monella tuntui olevan kännykkäänsä myös selfie-putki, ja naureskeltiin kyllä jonkin verran porukan kuvaussessioille. (Varmaan kuitenkin pian ittekin hommaan sellaisen…:D) Ilmasto Singaporessa on kuuman kostea ja mekin päästiin todistamaan yhtä todella rajua ukonilmaa. Kaupungilla liikkuessa kannattaa kuitenkin olla varustautunut lämpimällä huivilla, sillä sisätiloissa ilmastointi puhaltaa aika viileää ilmaa. Hyttyssuojaus kannattaa myös muistaa, sillä toisin kuin luulin, niin myös Singaporessa on hyttysiä. Kaupungissa oli tuolloin denguekuume-epidemia ja Stop dengue -julisteita näkyi joka puolella. Ja koska olen kunnon hyttyshysterikko, niin mehän suihkuteltiin sitten karkotteita joka välissä. Ostettiin paikallisesta marketista jotain iholle levitettävää hyväntuoksuista rasvaa ja sitä oli kyllä paljon miellyttävämpää käyttää kuin Suomesta ostettua suihkutettavaa myrkkyä.

Siinäpäs infopläjäys Singaporesta, nähtävyyksistä löytyy juttua täältä. Miten muuten voi olla näin tajuttoman vaikea kirjoittaa näitä postauksia silloin, kun ne olisivat vielä ajankohtaisia ja tuoreessa muistissa? Tarkoitus ei missään kohtaa ollut, että reissuja muistellaan täällä blogissa puolen vuoden viiveellä, mutta… Toivottavasti Singapore-jututkin jaksaa vielä kiinnostaa 🙂

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Eeru sunnuntai, 12 lokakuun, 2014 at 12:07

    Mulla on kanssa kuva juuri noista kieltotauluista tuolta kävelysillalta! Paras kieltotaulu on ollut jonkin armeijan alueen liepeillä jossa aidatun alueen sisään pyrkivät uhataan ampua! Kuva siitä löytyy tästä vanhan blogini puolella olevasta postauksesta:
    http://cheaphonesty.blogspot.fi/2012/04/metsassa-keskella-kaupunkia-12.html

    Aivan samoja ajatuksia on mullakin Singaporesta, vaikka siellä onkin tullut käytyä jo useampaan kertaan. Se saattaa vaikuttaa tosi kliiniseltä ja kiiltokuvamaiselta, moni asia kuten juuri hotellimajoitus on kallista ja ruoka saattaa olla hyvinkin eksoottista. Vaikka viime helmikuussa, kun kolmen viikon reissulta palattiin kotiin, vannoin ettei Sporeen tarvi pariin vuoteen mennä, niin kyllä jo vähän kutkuttelee… Budjetti ei tosin kyllä nyt vain jousta sinne päinkään.

    • Reply Hanna sunnuntai, 12 lokakuun, 2014 at 16:29

      No olipahan raju kieltokyltti! 😀 Kyllä luulisi tuollaisten pitävän ihmiset poissa vääristä paikoista.
      Mä luulen, että itse en ole hetkeen Singaporeen palaamassa, varsinkin kun hintataso kaikissa muissa Aasian kaupungeissa on Singaporea halvempi. Mutta ehkäpä muutaman vuoden päästä kaupunkiin on rakennettu taas kaikkea uutta ja hienoa, jota on pakko päästä katsomaan 😀 Mutta sama täällä, ettei budjetti nyt veny mihinkään kaukomatkaan tällä hetkellä :/

  • Reply Lotta Watia | Unagidon sunnuntai, 12 lokakuun, 2014 at 13:41

    Apua, tuntuu, että oon tänään joka toisesta blogista lukenut Singaporejuttuja! Haluun takaisin Singaporeen! 😀

    • Reply Hanna sunnuntai, 12 lokakuun, 2014 at 16:30

      Hauska sattuma kyllä, että kaikkien Singapore-jutut osuu samaan aikaan. Keväällä ennen kuin lähdettiin tuntui myöskin joka toisessa blogissa olevan juttua Singaporesta 😀

    Leave a Reply