Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kuninkaallista puistofiilistelyä

Tjena!

Tukholmassa on paljon puistoja, etenkin vähän keskustan ulkopuolella. Viime viikolla kävin Hagaparkenissa, joka löytyy keskustan pohjoispuolelta. Puistoon ei ole keskustasta kaikista simppelein kulkea julkisilla, bussi 59 menee Sergelin torilta Haga Södraan, joka on ihan puiston reunalla, joten kävelyä sieltä tulee reippaasti. Lisäksi takaisin keskustaan päin ei ole pysäkkiä ollenkaan, mikä oli vähän kummallista. Odenplanin metroasemalta menee myös bussi 515 Haga Norraan, että se voisi olla vähän parempi kulkuyhteys.

Hagaparkenista löytyy prinsessa Victorian kotilinna, mutta se oli aika tiiviisti aidattu ja valvontakameroita oli joka puolella. Hagan puisto on melkoisen iso, ja itse en edes jaksanut kiertää kaikkea. Aloitin visiitin Fjärilshusetistä, joka oli aika siisti paikka. Se oli eräänlainen kasvihuone/ akvaario, jossa lenteli kasvien seassa myös paljon perhosia. Vaikka melko pieni paikka olikin, niin silti oli hauskaa ihailla monivärisiä perhosia ja kasvihuoneiden sademetsätunnelmaa. Akvaarion puolella pääsi ihastelemaan myös pikkuisia haita! Paikka tuntui olevan lapsiperheiden suosiossa, ja ei Fjärilshuset mielestäni kyllä paljoa eronnut Singaporen Gardens by the Bayn kasvihuoneista, tosin kokoluokka on vähän eri. Hinta sisälle on tosin melko suolainen, 130 kruunua :/

Muuten Hagan  englantilaistyylisestä puistosta pääsee nauttimaan ilmaiseksi ja nuo kumpuilevat niityt olisi kyllä olleet täydellisiä piknikpaikkoja. Itse käveleskelin ympäriinsä ja ihastelin vihreyttä. Tuo sininen teltta, Koppartälten, olisi muuten kätkenyt sisäänsä ravintolan, mutta valikoimia en käynyt katsastamassa.

Viime torstaina kävin sitten Hagaparkenin pohjoispuolella sijaitsevassa Ulriksdalin linnassa. Linnan ympärillä on myös upea puisto ja uimarantakin löytyy vähän kauempaa. Työkaverini piti täällä siis synttäripiknikin joku aika sitten, ja taisinkin jo mainita silloin, että linnapuisto oli aika upea paikka. Nyt pääsin sitten sisälle linnaankin. Ulriksdalia mainostetaan modernina 1700-luvun (tai 1800-luvun, nyt on vuosiluvut vähän hakusessa) linnana ja olikin aika yllättävää nähdä melko uudenlaisia lavuaareja linnan sisällä. Muutenkin tuo oli hyvin kodikas moneen muuhun linnaan verrattuna, olisko sitten ollut puulattiat, jotka vaikutti siihen. Samalla lipulla (100 kr/ aikuinen, 50 kr/ opiskelija) pääsi myös Orangerietiin ihailemaan patsaita. Opastetun kierroksen skippasin, kun päivän aikataulu oli vähän tiukka. Mutta Ulriksdaliin pääsee Bergshamran metroasemalta joko kävellen tai bussilla 503.

Oikein arvasin, että kirjoittelut tältä viikolta jäi vähän vähemmälle, joka ilta kun on ollut jotain menoa. Sommarbio oli aika siisti kokemus, Rålambshovsparkeniin oli viritetty valkokangas ja paikalla oli ihan tajuttoman paljon porukkaa piknikillä ja leffaa katsomassa. Itse leffa, Pulp Fiction, ei kyllä noussut omien suosikkieni joukkoon ja loppuratkaisu jäi multa näkemättä huonojen bussiyhteyksien takia, mutta siisti kokemus tuo oli. Tosin illalla yhdentoista maissa alkoi olla jo melko kylmä istuskella ruohikolla filteistä ja paksuista paidoista huolimatta.

Kulturfestivalenit meni lopulta itseltä vähän ohi, konsertit oli sen verran myöhään, että en ikinä jaksanut jäädä niitä katsomaan. Castellers de Sants -ihmispyramidit suoraan Kataloniasta kävin kyllä katsomassa, samoin kun yhden kaverin kanssa yritettiin katsoa sirkusesitys, mutta ooteltiin väärässä paikassa ja missattiin lopulta lähes koko show.

Eilinen  työpaikan after work -piknik muuttui melkoisen vetiseksi, kun ukkoskuuro pärähti suoraan niskaan. Siinä jäi itseltä Manu Chaon keikka välistä, kun aivan läpimärillä vaatteilla lähdin mieluummin kotiin. Ooteltiin hetki puistossa puun alla, jos sadekuuro vaikka menis ohi, mutta osoittautui turhaksi toivoksi ja lopulta oli pakko juosta sateensuojaan. Porukka hajaantui siinä kohtaa täysin, kun kaikki vaan juoksi katsomatta sen kummemmin eteensä, mihin oli menossa. Itse onnistuin astumaan aika moneen muta- ja vesilammikkoon, mutta olipahan ikimuistoinen piknikki!

Huomenna on kesän viimeisen Gröna Lund zumban vuoro, ja aika syksyn tuntua alkaa jo olla ilmassa. Tukholman kesää on enää kaksi viikkoa jäljellä, ja vaikka kovasti odottaakin jo Suomeen paluuta, niin samalla on haikeeta hyvästellä kaikki mahtavat työkaverit. Kielitaito ainakin on kehittynyt, sillä tänään yksi nainen totesi, että mun puheesta ei kuule, että oon Suomesta. Tosin parin lauseen jälkeen suomenruotsiaksentti kuulemma kuului jo vahvemmin. Nyt kun kämppikseni on lähtenyt, niin suomea tulee puhuttua aika vähän, ja joillekin asiakkaille oli jopa vaikea selittää suomeksi asioita, kun sanat tulivat mieleen vain ruotsiksi.

Viimeisistä viikoista tuleekin varmasti kiireiset, ja kauhulla odotan jo sitä hetkeä, kun täytyy ruvetä ahtaamaan kaikkia tavaroita matkalaukkuihin…

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply