Suomen suurin matkablogiyhteisö

Nynäshamn – saaristoon helposti ja nopeasti

Hellurei!

Siskon kanssa keskityttiin aika paljon shoppailemiseen ja syömiseen täällä Tukholmassa, mutta kerittiin myös käväistä pikaisesti saaristossa. Tällä kertaa valittiin kohteeksi Nynäshamnin pikkukaupunki tunnin junamatkan päässä. Sinne oli kätevä mennä paikallisjunalla, varsinkin kun paikallisliikennekortilla pääsee sinne asti ilman mitään lisämaksuja. Nynäshamn onkin hyvä saaristoretkikohde, jos haluaa päästä saaristoon halvalla ilman, että tarvii tuijottaa laiva-aikatauluja. Pendeltåg nimittäin kulkee sinne puolen tunnin välein.

Kierrettiin ensin Nynäshamnin keskusta, joka oli aika pikkuinen. Aika samaa sarjaa oli kuin Vaxholm ja Sigtuna. Kirkko oli hienolla paikalla kukkulan päältä ja kiivettiin myös sinne ihastelemaan maisemia.

Nynäshamnin satama oli söpö rykelmä punaisia kojuja, joissa monessa tuntui olevan jäätelöä myynnissä. Rantakadulla oli myös kivoja ravintoloita ja yhden kattoterassilla käytiinkin istuskelemassa.

Oltiin pakattu bikinit mukaan ja käytiinkin kysymässä turisti-infosta lähimmän rannan sijaintia. Isommat ja levävapaat rannat kuulemma olisi olleet hieman kauempana, mutta silti kävelymatkan päässä. Me päätettiin kuitenkin lähteä katsomaan maisemat Trehörningenin saarelta, joka löytyy vartin kävelymatkan päästä keskustasta. Pikkuinen ranta ja yksi laiturikin löydettiin, mutta vihertävän samea vesi ei oikein houkutellut uimaan, joten nautittiin vain hetki auringosta. Trehörningeniltä löytyi myös upea Nynäs Havsbad -kylpylähotelli, jonka kylpylätilat sijaitsivat ihan meren ääressä pikkuisessa saaressa. Joskus, kun olen rikas niin haluan kyllä päästä tuollaiseen paikkaan yöpymään!

Trehörningenille pääsee siis ihan siltaa pitkin, ja saarella olisi varmasti aika siistiä asua. Asunto merinäköalalla kyllä kelpaisi mullekin! Me löydettiin kukkulan päältä saaren vanha vesitorni, joka oli muutettu näköalatorniksi. Ylös pääsi kiipeämään ihan ilmaiseksi ja huipulta avautui kyllä ihan mahtavat saaristomaisemat! Muita turisteja ei pahemmin näkynyt, joten saatiin ihailla merinäköalaa ihan rauhassa.

Nynäshamnissa olisi kyllä voinut viettää kauemmankin aikaa, niin olisi ehtinyt tutkimaan niemen eteläkärjen kalliorantoja sekä niitä kunnon uimarantoja. Lisäksi Nynäshamnista on helppo käydä laivalla lähialueen saarilla, ja pääseepä sieltä laivalla jopa Gotlantiin asti!

Nyt on enää neljä viikkoa jäljellä ja pikkuhiljaa alkaa jonkinmoinen suurkaupunkiahdistus iskeä. Ärsyttää, että keskustaan siirtymiseen menee aina vähintään se 45 minuuttia, ja jokaisesta päivästä menee kaksi tuntia hukkaan metrossa ja bussissa istumiseen. Tuo matka alkaa kyllä tympii niin kovasti, että vapaapäivinä en oikein edes jaksa lähteä kaupunkiin, vaikka monta paikkaa olisi vielä tutkimatta. Töiden jälkeenkään ei oikein jaksa jäädä suoraan, koska silloin pitäisi olla vaihtovaatteet mukana ja evästäkin koko päiväksi mukana. Toisaalta tuntuu, että nyt pitäisi nauttia tästä ajasta Tukholmassa ja kokea ja nähdä niin paljon kuin ehtii. Toisaalta taas tuntuu, että haluaisin vain mahdollisimman nopeasti takaisin Suomeen ja normielämän pariin.

Olen kyllä aina tiennyt, etten ole mikään suurkaupunki-ihminen, ja esimerkiksi Tampereelle en ikinä ole ajatellut jääväni valmistumisen jälkeen. Helsinkiin mua ei saisi mistään hinnasta, vaan ennemmin olen sitten työtön kuin muutan sinne työn perässä. Nämä pari kuukautta Tukholmassa saa kyllä syvästi ihmettelemään, miten jotkut jaksaa asua täällä vuosia tai vuosikymmeniä ja sahata tunnin työmatkoja julkisilla. Kaupunkilomilla metro on ihan mahtava keino liikkua paikasta toiseen, mutta kun sinne pimeään tunneliin maan alle täytyy mennä monta kertaa päivässä, niin alkaa tympimään koko homma ja varsinkin kaikki portaat. T-Centralenissa jään pois metrosta lähes joka päivä, ja siinä iskee väkisin suurkaupungin todellisuus vasten kasvoja. En vain haluaisi joka päivä nähdä kerjäläisiä joka puolella, narkkareita hillumassa ympäriinsä, enkä haluaisi koko ajan olla varuillani taskuvarkaiden varalta tai tuskailla ihmismassaa, joka valuu tajuttoman hitaasti eteenpäin.

Ennen lähtöä mulle sanottiin, että Tukholma on kiva kesäkaupunki. Tulikuuma asfaltti 30 asteen helteessä ei ole kovin kiva, eikä huonosti ilmastoidut bussitkaan. Kaupunki, kesä ja kiva on mun ajatusmaailmassa vain todella vaikea saada sopimaan samaan lauseeseen. Tai sitten oon vaan tottunut elämään maalla, että en osaa arvostaa kaikkea mahtavaa, mitä kesäinen kaupunki tarjoaa. Onhan täällä kaikenlaista tapahtumaa, mutta suurin osa tarkoittaa myös tuskastuttavaa ihmismassaa ja ruuhkia. Tästä tuli nyt tällainen valivalipostaus, mutta ajattelin välillä kirjoitella myös negatiivisistakin fiiliksistä. Alkukesästä viihdyin täällä todella hyvin, mutta Suomesta palattuani tuntuu jonkin sortin koti-ikävä iskeneen. Ehkä tämä valitus menee siis koti-ikävän piikkiin…

Mutta hei kaupunkilaiset, kertokaas kesäisten kaupunkien hyviä puolia, jos vaikka omakin fiilis tästä paranisi! 🙂

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Maarit Johanna maanantai, elokuu 4, 2014 at 18:03

    Asuappa tuollaisella idyllisellä paikalla… Niin ihania kuvia ja värejä! Meri vain tekee kaiken täydelliseksi 🙂

    • Reply Hanna maanantai, elokuu 4, 2014 at 21:30

      No äläpä! Tuolla oli rakennettu uusia kerrostaloja ihan rantaan, että niissä varmasti olisi hieno asua! (Tosin kerrostalot vähän pilasivat saaristoidylliä :/)

    Leave a Reply